Linjastosuunnittelua

Multsun poika sanoi:
Ohi menee tiheä 16, ja Lentsussa väki vanhenee ja vähenee tasaisesti eli tilaa riittää.
Linja 16 kiertää aika lailla kaukaa Lielahdenrannan tulevan asuinalueen. Siksi se kaipaisi omaa linjaansa. Piirsin TKL:n linjakartta pohjana ehdotuksen uudelleen henkiinherätetystä linjasta 11, joka menisi alueelle. Katkoviiva tarkoittaa vaihtoehtoista Reuharin linjausta, joka kiertäisi myös Halkoniemenkadun kautta (Lentävänniemen kaupallinen keskus). Katkoviivalinja palvelisi niin lentävänniemeläisiä, reuharilaisia kuin myös rantalielahtelaisia, mutta kävelymatkaa tulisi rantalietsulaisille enemmän kuin varsinaisessa ideassani. Katkoviivalinjan etuna olisi kuitenkin se, että se palvelisi useampia ja toisi linjan myös Reuharinniemen pussinperään.

Eri asia on, toteutetaanko Lielahdenrannan asuinaluetta ennen pikaraitiotietä, koska länsipuolen ruuhkat ovat sen verran pahat että enempi asutus ei tee ainakaan hyvää ruuhkille. Asuinaluetta palvelisi kolme pikaraitiotien pysäkkiä: Lentävänniemi (Halkoniemessä), Niemi (Isoniemenkadun ja Lielahdenkadun risteyksessä, palvelisi useimpia rantalietsulaisia) ja Lintulampi (Lielahden koulua vastapäätä).
 
Lielahden on kaikkienensa sen verran vähäväkinen, ettei se elätä uutta linjaa. Siksi veisin joko linjan 16 tai 27 uuden asuntoalueen kautta, jolloin nämä linjat vahvistuisivat. Lentsun linjaa koukkaus viivästyttäisi jokusella minuutilla, mutta toisaalta linjaa voitaisiin nopeuttaa ajamalla se suoraan Lielahdenkatua Lentävänniemeen.
Jos taas 27 vuoroväli tuntuu harvalta, sille voidaan etsiä uusi pari itäpuolelta. Kandidaatteina voisi tulla kysymykseen esim. 17 tai 12 riippuen siitä halutaanko 15 min väli ruuhkaan vai 20 min väli koko päiväksi.
 
Multsun poika sanoi:
ensi talven linjasto on syytä pitää ennallaan.
Ensi vuoden linjathan on jo päätetty, eikä tämän foorumin enää pitäisi niihin vaikuttaa. Tarkoitukseni oli enemmänkin avata palsta pidemmän tähtäimen suunnitelmille, jotka huomioisivat mm. kasvavat kaupunginosat ja muut tulevaisuuden muutokset. Itsekin olen erittäin tyytyväinen ensi talven linjoihin, mutta muuttuvassa maailmassa mikään ei tahdo pysyä ennallaan. Aina on jotain, minkä voisi tehdä toisin. Aina on jotain korjattavaa. Esimerkkinä ensi vuoden linja 19, joka on tavallaan kauneusvirhe, joka Atalan ja Haukiluoman porrastetun liikenteen seurauksena jouduttiin järjestämään. Tavoitteena kun on typistää linjavalikoimaa ja vahvistaa näin yksittäisiä linjoja, niin parempiakin ratkaisuja on nähty. Ensi vuosi todellakin toimii sille suunnitellulla linjakartalla, mutta toimisiko se vielä kahden vuoden päästä?

Multsun poika sanoi:
Linjojen jakamisia A- ja B-versioihin en kannata. Haaroittaminen vain sekoittaa.
Tämähän on ilmiselvää. Siksi tuo Jufon 'jokeri' olikin omituinen, mutta näen siinä kuitenkin potentiaalia seudullisena pikaliikenteenä, ja samalla saisi aikaan tuon Länsi-Tampereen poikittaisyhteyden.

Multsun poika sanoi:
Lielahteen tulevat 4000 uutta asukasta eivät mielestäni tarvitse uutta linjaa. Ohi menee tiheä 16, ja Lentsussa väki vanhenee ja vähenee tasaisesti eli tilaa riittää.

Tästä olen täysin eri mieltä. Vaikka linjalta 16 asiakaskunta ehkä vähenisikin, se silti kiertää Lielahden rannan liian kaukaa ja koukkauskin olisi epäoikeudenmukaista niemen pään asiakkaille.
 
In the year 2010...

Esittelen teille nyt ensimmäisen koko linjastoa koskevan muutosvisioni.

Vuores on rakennettu, Lielahti laajentunut ja Mustavuoren ympäristö kuhisee asutuksesta. Paasikiventielle on rakennettu bussikaistat ja tunneli sen päässä alittaa Tampellan uudet kerrostalot. Paunu ja Länsilinjat kilpailevat Connexin kanssa hanakasti liikennöintisopimuksista TKL:ää vastaan. Muutokset viime vuosina ovat olleet rajuja ja tulos on tässä:

Vuores-Hervanta, toimenpiteet:
  1. Linja 39 Vuores => Hervanta => TAYS => Keskustori
    • Vuores – TAYS –yhteys
    • Ammattikouluyhteydet
    • Etelä-Insinöörinkadun liikenne
  2. Linja 33 Vuores => Moottoritie => Pyynikintori
    • Nopein mahdollinen yhteys Vuoreksesta Keskustaan
  3. Linja 30 Pyynikintorille
    • Yhteys laajalti Hervannasta Keskustan länsipuolelle
  4. Linja 3 Vuores => Koivistonkylä => Hatanpää => Petsamo => TAYS
    • Kiertävä vaihtoehtoreitti



Vuores-Hervanta, linjasto ja vuorovälit
  • 3 Vuores – Hatanpää –Tays
    • 4 * 30 min = 120 min
  • 13 Hermia – Lukonmäki – Ikuri
    • 9 * 15 min = 135 min
  • 20 Hikivuori – Tays – Keskustori
    • 6 * 15 min = 90 min
  • 23 Hervanta – Keskustori
    • 5 * 12 min = 60 min
  • 30 Etelä-Hervanta – Pyynikintori
    • 8 * 10 min = 80 min
  • 33 Vuores – Pyynikintori
    • 4 * 20 min = 80 min
  • 39 Vuores – Tays – Keskustori
    • 4 * 20 min = 80 min
Länsi-Tampere, toimenpiteet
  1. Heinämiehentie avautuu mahtilinjan 22 käyttöön
    • Korkein mahdollinen palvelutaso
  2. Kalkku-Raholaa liikennöidään teholinjalla 15
  3. Jäljelle jääviä Kaarilaa ja Lamminpäätä palvellaan linjoilla 8 ja 28
  4. Linja 1 Härmälä => Lielahti => Reuharinniemi
    • Korkeatasoinen palvelu Lielahden rantamille
  5. Uudet seudulliset moottoritielinjakokeilut 9 ja 14
    • Pikayhteydet naapurikunnista Taysiin ja Hervantaan
    • Lännen poikittaisyhteydet (Kalkku – Tesoma – Lielahti)



Länsi-Tampere, linjasto ja vuorovälit
  • 1 Härmälä - Lielahti - Reuharinniemi
    • 5 * 20 min = 100 min
  • 8 Ruotula – Kaarila
    • 3 * 30 min = 120 min
  • 9 Asuntila - Lielahti - Tays - Hermia
  • 14 Nokia - Kalkku - Lielahti - Tays
  • 15 Kaukajärvi – Rahola – Kalkku
    • 8 * 15 min = 120 min
  • 22 Annala – Tesoma – Haukiluoma
    • 16 autoa, 130 min/kierros
  • 28 Nurmi –Lamminpää
    • 4 * 30 min = 120 min (Nurmen päässä 2 lisäautoa)

Muu linjasto:
2 Rauhaniemi - Pyynikintori
6 Tays - Hervanta - Hatanpää
7 Sarankulma - Kaupin sairaala - (UKK)
10 Järvensivu - Pispalanharju
12 Hallila - Keskustori
16 Kiveliö - Lentävänniemi
17 Vehmainen - Keskustori
18 Atala - Pyynikintori
21 Turtola - Tahmela
25 Janka - Pyynikintori
26 Multisilta - Pyynikintori
27 Irjala - Ryydynpohja
29 Linnainmaa - Keskustori

Ja tässä vielä tarkempaa grafiikkaa noista linjoista 7 & 8:



Paljon muutoksia, vahvoja runkolinjoja, laajalti palvelua.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
RAIDELIIKENTEEN JA BUSSILIIKENTEEN YHTEISTYÖ LÄNSI-TAMPEREELLA

Uskon, että joko pikaraitiotie tai lähijuna toteutetaan Tampereella etenkin läntisen kaupungin ruuhkia purkamaan. Esittelen tässä lähiaikoina muutaman erilaisen linjastovaihtoehdon. Tässä ensimmäinen:

Ve0: Pikaraitiotie, busseilla nykylinjasto ja poikittaislinja

Tässä vaihtoehdossa on suurin osa jätetty ensi syksyn linjaston mukaiseksi. Ainoastaan linjan 13:n reitti on typistetty Ikurintien eteläpäähän vanhan päättärin kohdalle, ja Tamrockiin liikennöidään linjalla Y32 aina Tamrockin työvuorojen vaihtoaikaan. Myös linjan 25 reitti on oikaistu Nokiantietä kulkevaksi. Suurin muutos nykytilanteeseen on pikaraitiotien ohella linja 14 (Kalkku-Reuharinniemi), joka palvelee siis poikittaisliikennettä Tesoman ja Lielahden suuntien välillä, sekä pikaraitiotien syöttöliikennettä. Pikaraitiotien kanssa päällekkäinen linja 16 on porrastettu Lentävänniemen päässä pikaraitiotien ja bussilinja 14:n kanssa, jolloin alueelle tulee 7-10 min vuoroväli. Länsipäässään linja 14 palvelee Kalkun ja Tesoman seisakkeita liityntäliikenteessä. Linjan aikataulunvälitasauspaikka on Hyhkyn terminaalissa (Lielahden as.)

Vaihtoehto ei edellytä raideliikennettä, vaan toimii myös sellaisenaan.

l%e4nsitre_Ve0.png


Kartassa punainen viiva on vuonna 2004 tehdyn reitistön mukainen pikaraitiotie ja harmaat pallukat sen seisakkeita. Vihreät linjat ovat sisäisiä linjoja, tummansiniset Ylöjärven seutulinjoja ja vaaleansiniset Nokian seutulinjoja. Violetti linja on poikittaislinja 14.
 
Viimeksi muokattu:
Hienoa, kun otat huomioon myös raideliikenteen. Syöttöliikennettä olisikin hyvä miettiä jo näin etukäteen. Näin toteutettuna, linjan 25 hyöty jäisi kuitenkin mielestäni kovin vähäiseksi. Olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että linja 1 tulisi tästä fuusioida linjan 25 kanssa tarjoten vahvempaa palvelua sekä Kalkkuun että Raholaan, jolloin nämä kaksi kaupunginosaa hyötyisivät toinen toisistaan.

Toinen järjestely, mikä suunnitelmaasi parantaisi, olisi mielestäni linjan 19 vieminen Tamrockiin linjan Y32 sijasta. Nykyinen suuntaus kun tuntuu yhä olevan "vähemmän linjoja, vahvempaa palvelua".

Linjan 14 käyttäminen syöttöliikenteessä kuulostaakin jo mahtavalta. Omasta edellissuunnitelmassani nuo linjat 9 ja 14 korvataankin tässä versiossa pikaraitiotiellä. Itse kuitenkin siis muuttaisin linjan 14 reitin kulkemaan koko Tesomankadun matkan ykkösen kulkiessa Kalkku-Raholan läpi keskustaan.

Tutkailen tässä myös asemien ja terminaalien sijoituksia. Mielestäni mm. Kalkussa ja Hyhkyssä nämä asemat saisivat olla lähempänä syöttöliikenteen pysäkkejä. Varsinkin Lielahden aseman asiakasystävällinen sijoitus pitäisi olla huolellisesti suunniteltu. Tällä hetkellä kukaan ei halua kiivetä sinne ylös edes maisemia ihailemaan...
 
Viimeksi muokattu:
Razer sanoi:
Kalkussa ja Hyhkyssä nämä asemat saisivat olla lähempänä syöttöliikenteen pysäkkejä. Varsinkin Lielahden aseman asiakasystävällinen sijoitus pitäisi olla huolellisesti suunniteltu. Tällä hetkellä kukaan ei halua kiivetä sinne ylös edes maisemia ihailemaan...

Asemat ovat siis pikaraitiotieprojektin vuonna 2004 tehdyn reitistön mukaan asetettu, ja Ve0 (ja myöhemmin Ve1) ovat sen perusteella laadittuja. Vaihtoehdot 2 ja 3 tulevat sitten olemaan oman reitistöni mukaisia (ks. http://www.ukko.fi/~ultrix/raide/tuleva.html).

Rohkenen muuten olla hieman eri mieltä tuon Lielahden aseman suhteen, minä ainakin kiipeän mielelläni sinne ylös jopa maisemia ihailemaan, mutta myös tietenkin kiskokalustoa kuvaamaan... ;) Matkustajien suhteen parasta olisi rakentaa asemasta Malmin tai Kupittaan kokoinen vaihtoasema, jolla olisi myös Pasilan kanssa yhteneväisyyksiä (vaihto Porin ja Seinäjoen suuntien välillä, kaukojunille Pendolinoja lukuunottamatta pysähdys). Vanha Lielahden asema tulisi ottaa alkuperäiseen käyttöönsä lippuhallina, mutta sen itäpuolelle olisi syytä rakentaa asematunneli. Asematunneli on itse asiassa edellytys aseman toimintaan, pikaraitiotien laiturit sijoitettaisiin nimittäin aseman pohjoisreunalle. (Ks. http://www.ukko.fi/~ultrix/raide/Llh/index.html) Asema palvelisi pääasiassa Haapalinnan, Hyhkyn ja Pispalanvaltatien varren asukkaita välillä Hyhkynkatu-Epilänkatu. Rahtimiehenkadun ja Pispalanvaltatien väliin, aivan aseman kupeeseen rakennetaan muuten rivitaloja, kaavoituksessa on huomioitu raideliikenteen hyödyntäminen alueelta: Pispalanvaltatieltä asemalle johdettaisiin uusi, suorempi kevyen liikenteen kulkuväylä.

Kalkun pikaraitioseisake on jo Kalkunvuoren asemakaavoissa, enkä viitsi lähteä liikuttelemaan sitä sieltä mihinkään. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 tulee olemaan erillinen Kalkun seisake nykyisen Kalkun linjavaihteen lähellä Pitkäniemenkadun päässä, jolloin Kalkunvuoressa sijaitseva seisake olisi läheisen asutusalueen mukaisesti myös "Kalkunvuori". Toivottavasti tuli selväksi. :)
 
Viimeksi muokattu:
Tässä nyt mielestäni ongelman ydin:



Nykyiset pysäkit sijaitsevat alueella niin kaukana toisistaan, että asiakkailla tuskin vaihtohaluja piisaa. Jos nyt tuohon aseman pystyttää keskellä harjua, niin tuon linjan 14 syöttöliikenneaate kuihtuu kyllä käsiin. Peurankadun pysäkiltä joutuisi nousemaan viiden minuutin matkan ja siinä ajassa bussi olisi jo Pispalan toisella puolella. Yritin kyllä miettiä mahdollista terminaaliratkaisua, mutta yritykseni tekisi risteyksestä entistä monimutkaisemman, joten en lähde vielä ehdottamaan mahdollisia toimenpiteitä...
 
Mitäs, jos Haapalinnasta asemalle johdettaisiin kevyen liikenteen alikulku? Tällöin ei tarvitsisi odottaa pääsyä Pispalan valtatien yli minuuttikaupalla suojatien päässä seisten. Toinen vaihtoehto olisi, että Tesoman suunnan liityntäbussit ajettaisiin Rahtimiehenkatua asemalle, jossa olisi harjun etelä/länsipuolinen bussiterminaali, ja Lielahden suunnan bussit ratapihan huoltoväylää pitkin Paasikiventieltä pikaraitiolaiturien tykö (Razerin kartassa vihreä tie). Samalla pitäisi tosin tehdä liittymäjärjestelyjä Paasikiventielle, että bussit pääsisivät myös pois terminaalilta.

Linja 14 voisi kuitenkin ajaa kuten Ve0:ssa, tosin pysäkille "Lielahden asema" (1010) tulee rakentaa suorempi kulkuväylä asemalta. Tällä hetkellä kävely ratapihalta pysäkille kestää viitisen minuuttia, koska kulkureitti kiertää (kartassa näkyvää harmaa viivaa Paasikiventieltä M-realin huoltotielle, siitä takaisin Paasikiventielle, jonka reunaa pitkin pysäkille). Paasikiventien alittavan kevytliikennetunnelin pohjoispäästä tulisi johtaa suorempi kulkuväylä pysäkille, tällä hetkellä siitä kuljetaan puskien läpi "omaa polkua".
 
Länsi-Tampere

Tein eilen innokkaasti tutkimuksia palvelutason kehityksestä ja vuorotarpeista Länsi-Tampereella. Seuraavassa grafiikkaa linjojen reiteistä ja vuorojen lukumääristä vuosilta 2000-01, 2005-06 ja 2006-07:



Viivat edustavat linjojen lukumäärää risteysten välillä (Ikuri - Tesoma välillä virhe vuonna 2000-01, siitähän kulkikin vain yksi linja) ja numerot vuorojen määrää tunnissa eri alueilla. Ensi vuodelta havaittavissa on Tesoma - Kaarilan hyötyminen Lamminpäältä.

Tutkimusteni perusteella päädyin myös seuraavanlaiseen tulevaisuuden ratkaisuun, joka olisi mahdollisimman oikeudenmukainen kysynnän ja tarpeen perusteella:



Lyhennettävissä ehkä "mahti-22 + Kalkku-Rahola + 19: Tamrock - Kaarila"... mut muokkaan tästä vielä huomenna selkeämmän ja kenties koko Tamperetta käsitteleväksi...
 
Viimeksi muokattu:
Raideliikenteen ja bussiliikenteen yhteistyö Länsi-Tampereella

Projektini "Raideliikenteen ja bussiliikenteen yhteistyö Länsi-Tampereella" jatkuu, tällä kertaa vuorossa on liityntään perustuva linjastoehdotus.

Ve1: Pikaraitiotie, busseilla liityntälinjasto ja poikittaislinjat

Tässä vaihtoehdossa on pikaraitiotien kanssa päällekkäiset linjat muutettu liityntälinjoiksi Lielahden asemalta (pikaraitiotieprojektissa "Hyhkyn/Haapalinnan seisake", samoin kartalla). Ainoastaan linjan 16:n reitti on vedetty Keskustorilta Pispalanvaltatien kautta nyk. linjan 22 reittiä Haukiluomaan, koska Lamminpään-Haukiluoman alueet ovat mielestäni liian hankalasti liitynnällä palveltavia, ja Pispalanvaltatie tarvitsee ainakin yhden vahvan linjan. Linjanumerolla ei sinänsä ole väliä, Haukiluomaan voi vetää myös jonkin muun vahvan tai keskivahvan linjan - sopivia ehdokkaita lienee juuri nykyinen Lamminpään-Haukiluoman 22 tai tuleva semi-vahva 18.

Kaikki seutulinjat on siirretty kulkemaan Paasikiventietä, ja uusina seutulinjoina on "semipoikittaislinjat" 100 (Ylöjärvi-Lielahti-TAYS) ja 101 (Nokia-Tesoma-Lielahti-Kekkosen/Teiskontien risteys-Hervanta).

Lielahden terminaalissa on koko ratapihan alittava kevyen liikenteen alikulku, josta on yhteydet välilaitureille. Lielahdessa pysähtyvät myös Porin ja Seinäjoen suunnan kaukojunat, joten siitä on tullut tavallaan "Tampereen Pasila", tosin kokoluokassa Malmi/Kupittaa. Terminaalissa on myös jonkin verran liiketilaa (kioski, päivittäistavarakauppa yms.), joka houkuttaa useamman käyttämään joukkoliikennettä, kun ostokset voi tehdä vasta lähempänä kotiovea.

Terminaalin pohjoispäästä lähtee liityntälinjat Lielahden suuntaan ja eteläpäästä Tesoman suuntaan. Kaikki liityntälinjat on synkronisoitu Lielahden terminaalissa tiettyyn pikaratikkavuoroon. Länsi-Tamperetta varten varataan linjanumerot 31-39 (Hervannan ruuhkalinja poistuu).

Linjat:

  • 31 (Lielahden as. - Reuharinniemi). Linja palvelisi tulevaa Niemenrannan aluetta ja nykyistä Reuharinniemen aluetta, jolta puuttuu joukkoliikennepalvelut kokonaan. Bussi saapuisi Lentävänniemen pääteasemalle muutaman minuutin ennen pikaraitiovaunun lähtöä, jonka jälkeen se ehtisi koukata Niemenrannan kautta ja jättää liityntää käyttävät asiakkaat Niemen seisakkeella pois juuri ennen pikaratikan tuloa.
  • 32 (Lielahden as. - Pohtola). Linja palvelisi vanhaa linjan 11 Pohtolan-haaraa (90-luvun alusta), jolloin linja koukkasi Niemen omakotialueen kautta. Synkronisoitu Lintulammen seisakkeella pikaraitiotien kanssa.
  • 33 (Lielahden as. - Ryydynpohja). Linja palvelisi linjan 27 nykyistä käyttäjäkuntaa, ja olisi synkronisoitu vasta Lielahden terminaalissa pikaraitiotien kanssa.
  • 34 (Lielahden as. - Haukiluoma). Linjan reitti ja käyttäjäkunta olisi kutakuinkin ensi syksyn linjan 26 mukainen. Synkronointia ei olisi Tesomalla, mutta vaihto onnistuisi useimmissa tapauksissa kuitenkin.
  • 35 (Lielahden as. - Ikuri). Reitti linjan 13 vanhan reitin mukainen (Tuohikorventietä Ikurintien eteläpäähän, jossa ajantasaus, takaisin Ikurintietä). Linjan vaihtoehtolinjaus kulkisi yksinomaan Ikurintietä Kalkun seisakkeelle, jossa olisi myös synkronisointi.
  • 36 (Lielahden as. - Myllypuro). Linja palvelisi ensisijaisesti Länsi-Tampereella työssäkäyviä: linja kulkisi Tesoman suunnan keskeisten työpaikka-alueiden läpi Tohlopinrantaa, Tesomankatua ja Kalkun linjavaihteen vieritse Myllypuroon. Synkronisointi ehkä myös Epilässä.
  • 37 (Lielahden as. - Rahola). Linja kulkisi reittiä Pispalanvaltatie - Nokiantie - Tesoman valtatie - Kokkolankatu - Vanha kirkkotie - Korvenkatu. Vaihdot synkronisoitu myös Tesoman seisakkeella.

Kuten vaihtoehdossa nolla, on tässäkin vaihtoehdossa linja numero 14 (Kalkku-Reuharinniemi), joka palvelisi siis poikittaisliikennettä Tesoman ja Lielahden suuntien välillä, sekä osin myös pikaraitiotien syöttöliikennettä.

Vaihtoehto edellyttää tiheätä raideliikennettä (ruuhka-aikaan Lielahden asemalta keskustaan 5 min välein).

l%e4nsitre_Ve1.png


Kartassa punainen viiva on vuonna 2004 tehdyn reitistön mukainen pikaraitiotie ja harmaat pallukat sen seisakkeita. Keltaiset linjat ovat Lielahden suunnan liityntälinjoja, vaaleanpunaiset Tesoman suunnan liityntälinjoja, tummansiniset Ylöjärven seutulinjoja ja vaaleansiniset Nokian seutulinjoja. Violetti linja on poikittaislinja 14 ja vihreä linja suora bussilinja 16.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mulla olisi sellainen käsitys, että mahdollinen terminaali sijoittuisi tuonne Nokian moottoritien itäpuolelle, eli jonnekin lähelle kaavailtua Pispalan seisaketta. Tätä tukee ajatus siirtää soveltuvin osin esim Nokian bussiliikennettä Paasikiventielle.
 
Huh huh! Tätä täytyy tutkia illemmalla vielä uudestaan, kun on hitusen vaikeasti hahmotettavissa! Ja jos minä en pysty minuutissa hahmottamaan koko reitistöä, ei se varmasti asiakkaillekkaan olisi helppoa...

Ehkei kuitenkaan puhdasta liityntälinjastoa kannata järjestää... Muutamia runkolinjoja tarvitsee varmasti olla, enkä myöskään ole Helsingin tyyppisten viiden minuutin linjojen kannalla...
 
Razer sanoi:
Huh huh! Tätä täytyy tutkia illemmalla vielä uudestaan, kun on hitusen vaikeasti hahmotettavissa! Ja jos minä en pysty minuutissa hahmottamaan koko reitistöä, ei se varmasti asiakkaillekkaan olisi helppoa...

Kartan epäselvyys vaikuttanee asiaan jonkin verran... ;)

Razer sanoi:
Ehkei kuitenkaan puhdasta liityntälinjastoa kannata järjestää...

Tämä onkin vain ääriesimerkki, todennäköinen vaihtoehto on jonkinlainen yhdistelmä/kompromissi.

Razer sanoi:
Muutamia runkolinjoja tarvitsee varmasti olla, enkä myöskään ole Helsingin tyyppisten viiden minuutin linjojen kannalla...

Täsmennätkö, mitä tarkoitat? Pikaraitiotiellä tulee olemaan ruuhka-aikaan n. 5 min vuoroväli välillä Lielahti-Vuohenoja jo käytännön syistä, haaroilla on taas pidemmät vuorovälit.
 
...Tällöin Tampellan joukkoliikennetarjonta paranee oleellisesti, tosin sitä voi kyllä bussiliikenteelläkin kehittää hyvin paljon.

Hämmästyttävää muuten, että sen kokoinen urbaani kaupunginosa perustuu täysin autoliikenteeseen, linja 32 käväsee pari kertaa päivässä koko alueella. Luulisi, että linja 7 kannattaisi johtaa alueen kautta, tai sitten linjan 32 kaikki vuorot. Tai sitten ihan oma Tampella-linjansa Ranta-Tampellaan asti, kunhan Kekkosentie tunneloidaan ja tien päälle rakennetaan taloja.

Lainasin röyhkästi tekstin toisesta ketjusta tänne.

Tampellan alue on kokonaisuutena haastava "pussinperä". Kuitenkin paikka on liian lähellä keskustaa, että sinne kannattaisi vetää omaa bussilinjaa. Tokihan Lapintietä pitkin ovat kulkeneet niin 10 kuin 21 tällä vuosituhannella. Puolen tunnin välein kulkeva bussilinja ei taas yleensä kulje juuri silloin kun se oma liikkumistarve olisi ja usein onkin kävellen nopeammin perillä.

Linjalla 7 on ollut jo vuosikymmenet osuus Satakunnankadulla. Linja mutkittelee jo nyt koko linjastosta ehkä eniten. Reittiosuus Tammelassa on siirtynyt aina vain pohjoisemmaksi, ensin Ilmarinkadulta Kullervonkadulle ja Kullervonkadulta myöhemmin Pohjolankadulle. Kun linja 2 on taas palautettu kulkemaan järkevästi, tekisi mieli oikaista linja kulkemaan suoraan Pohjolankatua Lapintielle käymättä lainkaan rautatieasemalla ja Tammelantorilla. Ehkä tuossa voisi olla sellainen tutkimisen paikka, kuinka paljon kysyntää Rautatienkatu-Itsenäisyydenkatu-Tammelan puistokatu -osuudella on, kun vastapainoksi annettaisiin nopeutuva ja suoristuva reitti. Kissanmaalla tätä voitaisiin vastustaa jo ihan periaatesyistä, kuten kaikkia linjamuutoksia (16->29) vuosien varrella.
 
Takaisin
Ylös