Lippujen hinnat 2025
- Viestiketjun aloittaja Makke93
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 7 Helmikuu 2025
- Viestit
- 77
Riippuu ihan montako matkaa teet ja kuinka usein. Päivittäin jos matkustat useemman matkan, niin noin 4.5e/ päivähinta ei vielä houkuttele itteeni ainakaan käyttämään taksia. Mut satunnaisia yksittäisiä matkoja boltilla kiva tehä.
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 2,429
Vs. toimitusjohtajan päätös lähimaksulippujen hintakampanjasta kesän ajaksi https://hslfi.oncloudos.com/vhp/202561390.PDF
Lippujen hinnat alennetaan vastaavan vyöhykkeen sovellus- ja korttikertalipun hintaan 28.5.-31.8.
Lippujen hinnat alennetaan vastaavan vyöhykkeen sovellus- ja korttikertalipun hintaan 28.5.-31.8.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,752
Montakohan huutonauravaa emojia tähän voi laittaa ennen kuin saa bännit?
Kuka nyt maksaa ne kamalat maksutapakulut joiden piti olla viisi euroa per lippu ja 700% korkeammat kuin millään suomalaisella kauppiaalla?
Sanotaanko näin, että jos tuo jäisi kesän jälkeen pysyväksi, niin voisin jopa lähettää aiheesta kiittävän palautteen Höselille.
Kuka nyt maksaa ne kamalat maksutapakulut joiden piti olla viisi euroa per lippu ja 700% korkeammat kuin millään suomalaisella kauppiaalla?
Sanotaanko näin, että jos tuo jäisi kesän jälkeen pysyväksi, niin voisin jopa lähettää aiheesta kiittävän palautteen Höselille.
- Liittynyt
- 30 Toukokuu 2024
- Viestit
- 333
HS-analyysi | Politiikan laatat jyrisevät Helsingissä, ja syy on 3,85 euroa maksava metrolippu
Joukkoliikenteen lipunhinnat uhkaavat nousta Helsingissä. Hintapaine repi railon vihreiden ja Sdp:n välille, kirjoittaa HS:n toimittaja Katja Kuokkanen.
www.hs.fi
Mikäli HSL suunnitelmat lippujen hintojen nostamisesta toteutuvat täytyypä alkaa laskeskella miettiä kuinka kannattavaa on mennä enää julkisilla. HSL mukaan lipunhintojen nostopainetta lisää korona-ajan alijäämä sekä suuret raitioliikenne hankkeet. Mielestäni tässä on ristiriita. HSL:n ja Helsingin kaupungin vihreät tavoitteet pakoittavat nostamaan lipun hintoja jolloin yhä harvempi käyttää julkisia ja menee mielummin kimppakyydillä. Tämä lisää myös yksityisliikennettä keskustassa ja taajama alueilla. Katastrofaalisen tilanteesta tekee myös Helsingin Kaupungin tavoitteet estämään autoliikennettä keskustassa. Miten se toimii jos joukkoliikenne on liian kallista käyttää työssäkäyville?
Pummilla matkustaminen varmasti lisääntyy ja tätä myötä väkivallanteot tarkastajia kohtaan. Mielestäni HSL:n ja Helsingin Kaupungin kannattaisi nyt miettiä mitkä rautiotiehankkeet ovat tarpeellisia, mitä linjoja korvata suuremmilla haitaribusseilla. Suuruudenhulluus on meneillään tässä kaupungissa ja ratiotiet hirveä megatrendi.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,752
Höseli ja Hesari voisivat jo lopettaa tuon koronahöpöttelyn, kun verrokkikaupungeissa palattiin vuosia sitten koronaa edeltävään tilanteeseen ja sen ylikin. Höseli ei käsittääkseni vieläkään ole oikeasti tutkinut, miksi matkustajamäärät laskevat.
Raitiotiehankkeet ja lippujen hinnat eivät oikeasti liity toisiinsa mitenkään. Tai liittyvät kyllä kovasti, koska Höseliä perustettaessa on tehty maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja täysin älytön infrakorvausjärjestely, jossa kunnat kierrättävät osan rakennusinvestoinnista Höselin kautta ja ikään kuin pyrkivät pakottamaan sen maksamaan ison osan infrasta lipputulojen kautta. Mutta näin ei olisi pakko olla, ja tuo järjestely pitäisi purkaa. Kunnat saavat kyllä rahoituksen järkeviin ratahankkeisiin ihan siitä, että kaavoittavat ratojen varteen tontteja.
Raitiotiehankkeet ja lippujen hinnat eivät oikeasti liity toisiinsa mitenkään. Tai liittyvät kyllä kovasti, koska Höseliä perustettaessa on tehty maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja täysin älytön infrakorvausjärjestely, jossa kunnat kierrättävät osan rakennusinvestoinnista Höselin kautta ja ikään kuin pyrkivät pakottamaan sen maksamaan ison osan infrasta lipputulojen kautta. Mutta näin ei olisi pakko olla, ja tuo järjestely pitäisi purkaa. Kunnat saavat kyllä rahoituksen järkeviin ratahankkeisiin ihan siitä, että kaavoittavat ratojen varteen tontteja.
Juuri 13 sai hyvät pisteet ja taisi olla joku kehutuin linja, juuri niistä syistä miksi raideliikennettä rakennetaan.
Kiinnostaisi tietää, mitkä nämä verrokkikaupungit ovat? Tamperetta ei oikein voi laskea verrokkikaupungiksi, kun seudun asukasluku on neljäsosan Helsingin seudusta, ja ratikka on tuonut ison muutokseen koko kaupungin joukkoliikenteeseen. Tukholmaa voi kokonsa puolesta pitää parempana verrokkina, vaikka sekin on monella tavalla erilainen verrattuna Helsinkiin. SL:ltä ei ole helposti saatavilla matkustajamääriä vuoden 2022 jälkeen, mutta Bussmagasinetin viimevuoden jutussa sanotaan näin:
SL:n sivuilla annetaan myös päivittäiseksi matkustajamääräksi 700 000 eli 81% vuoden 2019 luvusta.
Toinen kaupunki, jota ei voi missään nimessä pitää verrokkina, mutta osoittaa sen, kuinka paljon kaupungin koko vaikuttaa matkustajamäärien palautumiseen ja etätyön määrään, on Lontoo.
Description of figure 1: This figure presents [a line chart] which show transport usage as a proportion of pre-COVID-19 levels for … Transport for London (tube and buses) over the last 12 months.
Toisin sanoen, vaikka HSL olisi varmasti voinut tehdä enemmän matkustajamäärien nostamiseksi (ainakin jos infrakorvausten taakka ei olisi niin suuri ongelma), niin kyseessä on kuitenkin globaali ilmiö, jota näkee myös monella muulla kaupunkiseudulla.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,752
Tarkoitin kotimaisia kaupunkeja, Tampere, Turku ja Lahti. Näistä Tampere ohitti (ratikan ansiosta) vuoden 2019 matkustajamäärät jo vuonna 2022 ja on erikoistapaus, mutta Turku (Kauppatorin myllerryksestä huolimatta) ja Lahti (jossa ei ole tapahtunut mitään erikoista suuntaan tai toiseen) olivat vuoden 2019 tasolla joko 2022 tai 2023, en nyt muista kumpi. Monta kertaa olen siitä tänne kirjoittanut eli jossain vanhassa viestissä tuo vuosi on täsmennettynä.
En tietysti osaa heittää lukuja suoralta kädeltä, mutta väitän, että kaikissa noissa kaupungeissa joukkoliikenteen käyttö per capita on edelleen merkittävästi HSL-aluetta jäljessä. Tuo on pitkälti siksi, että vain Helsingin seudulla on auton kanssa matka-ajaltaan kilpailukykyistä joukkoliikennettä (metro ja lähijunat). Muissa kaupungeissa siis, jos sinulla on varaa ajaa autolla töihin, se on nopein ja kätevin tapa päästä sinne. Helsingissä, erityisesti jos työskentelet keskustan toimistoissa, jopa auton omistava ihminen saattaa suosia joukkoliikennettä. Tuo on se markkina, jonka HSL on osittain menettänyt, ja joka on aina ollut kooltaan paljon pienempi Tampereella, Turussa ja Lahdessa. Siksi erityisesti etätyön lisääntyminen ei näy samalla tavalla noissa kaupungeissa.