Näin on, ja liiketoiminnassa on yleensäkin kysymys siitä, että asiakas haluaa jotain, ja sitä hänelle sitten tarjotaan.
Tämä on luonnollisesti aivan totta. HSL-liikenteen suunnittelu ja menestys ei kuitenkaan ole liiketoimintaa, vaan pikemminkin päin vastoin. Tuntuu että se nähdään pakollisena pahana, yhdistelmänä sosiaalitoimea ja autoilun mahdollistamista. Mitäpä jos HSL:n henkilöstön palkkausta sidottaisiin esimerkiksi joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kehitykseen HSL-alueella? Alkaisiko mainittuun kuntayhtymään silloin syntyä markkinointiosaamista ja todellista halua kokonaisten ja kunnollisten palveluiden tuottamiseen? Nähtäisiinkö mahdolliset asiakkaat ja kohderyhmät silloin hieman uudella tavalla?
Ja ajatuksesta lipunhinnasta painon mukaan... Jos nyt ei muuta keksi, niin tekninen toteutus olisi ainakin jokseenkin haastavaa. Pitäisi päättää, kuinka usein asiakkaat punnitaan hintakertoimen määrittämiseksi vai asennettaisiinko vaa'at asemille ja joukkoliikennevälineisiin suoraan. Asiakkaiden hyppyyttäminen Asematunnelin palvelutoimistossa vaikkapa kerran kuussa punnituksen takia
saattaisi karkoittaa asiakkaita. Toisaalta liian pitkä hintakertoimen määrittelyaikaväli ei palkitse laihduttavia kun hintakaan ei muutu, mutta suosii aikavälin alussa laihana punnittuja, mutta sen aikana lihonneita edellisten kustannuksella.
Väittäisin, että hankalaksi menee, mikäli järjestelmästä haluaa oikeudenmukaisen tehdä, jos se nyt hieman maailmankatsomuksestakin riippuen edes on mahdollista.
Lisäys: Totean nyt siis vielä, että vaikka asiasta on keskusteltu tässä ketjussa, eivät esimerkiksi kansanterveydelliset syyt kuulu joukkoliikenteen suunnitteluun. Joukkoliikenne on suunniteltu oikeastaan parhaimmillaan silloin, kun se mahdollistaa ihmisten liikkumisen ilman liikuntaa, halusipa sen nähdä huonona tai hyvänä puolena. Mikäli kansanterveyttä aletaan ylhäältä tuputtamaan joukkoliikenneasiakkaille, kohdistuu se vain joukkoliikenteen pakkokäyttäjiin vapaaehtoisten siirtyessä paremmin tarkoituksensa täyttäviin lliikennemuotoihin eli autoiluun. Ylipainohinntoitteluun en ota muuten kantaa kuin tuon toteutuksen vaikeuden. Kuitenkin tällainen hintadifferointi mielestäni häätää ylipainoisia ennemin autoiluun kuin kannustaa terveellisempiin elämäntapoihin, joten ainakin se olisi hyvä ottaa huomioon sellaista suunnitellessa.
