Tanskassa tuo onkin laajasti käytössä myös busseissa. Koska Odensen vuorokausilippuja myydään vain suosituimpina matkailusesonkeina (jossain asioissa jopa HSL on järkevämpi), tuli tuota paljon käytettyä siellä. On se suhteellisen toimiva järjestelmä. Koko Tanska on jaettu satoihin vyöhykkeisiin, ja hinta määräytyy niiden määrän mukaan. En ole varma, miten hyvin tuo sopisi Suomeen.
Lyhyen matkan lippu
- Viestiketjun aloittaja Makke93
- Aloituspäivämäärä
Varmasti sopisi ihan hyvin, mutta mm. HSL-alueen runkolinjojen avorahastuksesta pitäisi luopua kokonaan, kun leimaus tulisi pakolliseksi. Selvisihän Helsinki vaikka kuinka monta vuotta ilman avorahastusta, joten miksei selviäisi taas. Silti uskon, että tuo olisi yksi syy HSL:llä torpata tuollainen muutos, vaikka käytäntö toimii muissa maissa mainiosti.
Miksi pitäisi luopua avorahastuksesta in/out-järjestelmässä? Ihan vakiokamaa se on Tanskassa ja Hollannissa. Lukija vaan takaovelle ja "muistathan leimata poistuessa"–kuulutukset käyntiin, niin kuin VR ja HSL muistuttelee valvontamaksusta ja vyöhykkeistä edelleen vuosia muutosten jälkeen.
Lontoossa luovuttiin poistuessa leimaamisesta siksi, että kaksikerrosbusseissa oli jo valmiiksi pahat poistumisjonot + £1,75 bussilippu oli poliittinen (toki suosittu!) stuntti saada enemmän ihmisiä bussiin etenkin metrottomassa, köyhemmässä Etelä-Lontoossa.
Suomalaiset valmistautuvat poistumaan kulkuvälineestä hyvin säntillisesti, joten kyllä he oppivat ottamaan matkakortin/puhelimen valmiiksi käteen. Metrossa ja lähijunassa lukijarivistö molemmille puolille, käden korkeudelle kulkuväylää niin kortin piippaa nätisti ohi kävellessä – vihreä/punainen valomerkki ja ääni kertoo jos leimauksessa tuli onnistuminen tai virhe.
Vähän kaukainen esimerkki, mutta Sydneyn Opal-järjestelmässä maksetaan matkasta per kulkuväline etäisyyden mukaan ja vaihtaessa saa $2 alennusta vaihtomatkasta, kun leimaa uuteen kulkuvälineeseen vaihtoajan sisällä. Paikallinen reittiopas kertoo hinnan ja hinnat vaihteleekin reittien välillä riippuen junien, bussien, vaihtojen määrän, etäisyyden ym. perusteella. Piheimmät matkustajat voi äänestää kukkarollaan, kävelevätkö se juna-asemalta kotiinsa vai maksavatko he lisähiluja liityntäbussista.
Olen pohtinut kun Suomi on tällainen tuhansien liikennöitsijöiden luvattu maa, että jos Suomessa olisi tällainen leimausjärjestelmä, saisi vaihtaessa toiselle liikennöitsijälle vaikkapa 2€ alennuksen.
Tällöin esim. Lahdesta Helsinkiin matkaava aloittaisi LSL-lipulla, saisi alennuksen VR-lipusta ja lopulta uuden alennuksen HSL-lipusta – kunhan muistaa leimata kyytiin ja pois. Tällöin matkustajan ei tarvitse kärsiä liikennöitsijöiden lippuyhteistyöttömyydestä sekä maksaa täyttä hintaa joka matkasta ja kunnallispoliitikot saavat pitää itsenäisen joukkoliikenteensä.
Olenko ymmärtänyt avorahastuksen konseptin väärin? Avorahastus on siis ymmärtääkseni se, ettei voimassaolevaa lippua täydy esittää ollenkaan edes lukijalle (paitsi tietysti poikkeustilanteessa esimerkiksi tarkastajan tullessa). Lontoon asemilla joilla ei ole portteja ei siis oman ymmärrykseni mukaan ole avorahastusta, koska lippu täytyy joka tapauksessa käyttää lukijalla.
Läheltä. Avorahastus tarkoittaa yleisesti sitä, ettei lippua pidä todistaa ihmiselle (kuljettaja) tai kulkua ei estetä järeästi (maksuportit), vaan matkustaja itse varmistaa lipun voimassaolon lukemalla sen lukijalla / sovelluksella ja lipuntarkastajat pistotarkastavat lipun oikeellisuuden.
Esimerkiksi Helsingissä kaikki kulkumuodot paitsi lautta ja siniset bussit, toimivat avorahastuksella.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,305
Täysin HKL:ää eli Laitosta.
Tuossa onkin järkeä. Eli mitä tarkoitin alkuperäisellä kommentilla oli, että suuri osa runkobussien avorahastuksen tuomista hyödyistä häviäisi, koska jokaisen matkustajan pitäisi näyttää lippua ovella sekä noustessa kyytiin että poistuessa. Toki jos keski- ja takaovista voisi edelleen nousta kyytiin, avorahastus jäisi, mutta matkustajien hitaampi poistuminen ohjaisi kyytiin nousevia matkustajia enemmän etuoville, tai sitten toisessa ketjussa esiin tullut keskioville jonottaminen tekisi pysähdyksistä jopa hitaampia kuin sinisillä busseilla. Nykyiset nopeammat pysähdysajat olisivat siis runkolinjojen osalta mennyttä.
Ja en siis itse vastusta tap in/tap out -systeemiä, mutta tuossa on vähän liian helppo vasta-argumentti HSL:lle.
Oot ymmärtäny väärin.
Kööpenhaminassa on täsmälleen sama järjestelmä kuin Helsingissä, eli lippua ei tarvitse näyttää raideliikenteessä ja suosituimmilla bussilinjoilla, mutta muilla bussilinjoilla lippu täytyy näyttää kuljettajan luona olevalle laitteelle, ja lähijunassa voi joskus tulla konduktööri tarkastamaan lippuja. Ainut ero Helsinkiin on se, että jos matkustaa matkakortin arvolipulla, lippua näytetään myös poistuessa, eikä vain kyytiin noustessa. Samalla tavalla kuin Helsingissäkin, matkustajista 95 % ei näytä matkakorttia avorahastuslinjoilla vaan matkustaa muunlaisella lipulla kuin matkakortin arvolipulla.
Tässä on sitten alueellisia eroja. Itselleni Alankomaiden järjestelmä on paljon tutumpi, ja Alankomaiden järjestelmässä pitää periaatteessa aina leimata, vaikka olisikin jonkinlainen kausilippu joka oikeuttaa ilmaiseen matkaan. Ainoa poikkeus on mobiililiput juna-asemilla, joilla ei ole portteja. Ero käytännöissä johtuu varmaan juuri siitä, että Alankomaissa on täysin kilometripohjainen hintajärjestelmä (paitsi tietyillä kausilipuilla) eikä maata ole jaettu Tanskan (tai monen Saksalaisen seudun) tapaan pieniin vyöhykkeisiin*.
*Tai vyöhykkeet on olemassa monella alueella, mutta hyvin harva ihminen käyttää niitä millään tavalla.
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista! Osaatko sanoa, miksi jo voimassa olevat liput täytyy leimata tai mitä tapahtuu, jos ei leimaa sellaista? Kaikissa avorahastusta käyttävissä länsimaisissa suurkaupungeissa, joissa olen käynyt, on aina ollut niin, että vain pieni vähemmistö matkustajista leimaa matkakortin.
Yksi syy on ainakin, että aina voimassa olevat kausiliput ovat melko harvinaisia ainakin verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Erilaisia alennusprosentteja antavat kausiliput ovat melko yleisiä, ja alennusprosentilliset kausiliput tietysti vaativat leimaamisen, koska matka ei ole ilmainen.
Kausilippujen harvinaisuus johtuu myös Alankomaiden kaupunkien ko'oista sekä joukkoliikenteen integraatiosta. Yksittäiset kaupungit ovat keskustan ja maaseudun välisen etäisyyden kannalta harvoin Tamperetta suurempia (poikkeuksena Rotterdam+ympäröivät kunnat), joten kaupungin sisäinen (työ)matkustaminen onnistuu usein polkupyörällä. Nämä suhteellisen pienet kaupungit muodostavat sitten yhteisen Randstad-työssäkäyntialueen, joka sisältää mm. Amsterdamin, Haagin ja Rotterdamin. Näidän välillä kulkeminen tapahtuu kuitenkin junalla, eikä juna+bussi/metro/ratikka -kausilippuja ole olemassa sillä seudulla. Kaupunkien välillä töihin matkustavalle kaupunkiliikenteen kausilippu ei siis ole erityisen houkutteleva vaihtoehto, koska kaupunkiliikenteen kausilippua ei saa kaupun päälle junalla matkustaessa, ja kaupungin sisäisen matkan osuus on sen verran lyhyt, että se kannattaa vain pyöräillä tai jopa kävellä. Satunnaisiin matkoihin on siis halvempi vain käyttää ns. kertalippuja tai alennuskautta.
- Liittynyt
- 13 Joulukuu 2024
- Viestit
- 37
Oli niin mielenkiintoista, että käytin tupakin verran aikaa tähän.
Lyhyesti; hyö keräävät dataa.
Tuo on sinänsä myös ihan järkevä syy. Jokaisen lähdön kuormitus on selvillä joka päivältä, joten lisäliikenteen kohdentaminen tai yksittäisten lähtöjen poistaminen on paljon helpompi tehdä kysynnän perusteella.
- Liittynyt
- 13 Joulukuu 2024
- Viestit
- 37
Sinänsä tää on vähän huono syy, kun tän saman datan vois kerätä paljon helpommin ja huomaamattomammin.
Tällainen tieto lienee ihan arvokasta, ymmärrän, mut että olis niin arvokasta että sen takia pitäis hidastaa kulkua ni enpä tiedä. Ymmärtääkseni matkustajamääriä voi seurata tarkkailemalla älypuhelinten liikkeitä, ja jos nyt jollakulla ei satu puhelin olemaan päällä, niin se ei kokonaiskuvassa näyttele kuitenkaan millään tavalla merkittävää roolia.
Jo parin vuoden ajan HSL:n uusien sopimusten kalustoon on asennettu matkustajalaskentakameroita, millä pitäisi (ja varmaan saadaankin) erittäin tarkkaa tietoa matkustajamääristä