M/S Viking Grace

Kani sanoi:
Nythän se on tuokin laiva sitten menettänyt suomalaisten luottamuksen, kun ei viikonloppuna saakaan mennä heti ensimmäisenä taksfriihin ja siitä hyttiin vetämään pään täyteen huoneenlämpimillä export-oluilla ja viinalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aihetta sivuten: Onko siinä mitään ristiriitaa, että ainakin Siljan laivojen myymälöissä on olutta tarjolla myös kylmäaltaassa ja kuitenkin laivan järjestyssäännöissä on kielletty myymälästä ostettujen juomien nauttiminen laivalla? Jos sen oluen saa siis juoda vasta laivasta poistuttuaan, niin eiköhän se olut kerkeä lämpenemään huoneenlämpöiseksi joka tapauksessa.
 
SD202 sanoi:
Aihetta sivuten: Onko siinä mitään ristiriitaa, että ainakin Siljan laivojen myymälöissä on olutta tarjolla myös kylmäaltaassa ja kuitenkin laivan järjestyssäännöissä on kielletty myymälästä ostettujen juomien nauttiminen laivalla? Jos sen oluen saa siis juoda vasta laivasta poistuttuaan, niin eiköhän se olut kerkeä lämpenemään huoneenlämpöiseksi joka tapauksessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

No jos varustamo haluaa myydä ylihintaan yksittäisiä tölkkejä kylmänä ja tietää että niitä kumminkin säännöistä huolimatta juodaan laivalla niin eiköhän se niin sitten saa tehdä. Vaikka ylihinnoittelu isompiin pakkauksiin verrattuna laitonta onkin.
 
Kani sanoi:
Jotkut hyttibilesankarit oikein uhoavat olevansa laivayhtiötä kannattelevia tärkeitä asiakkaita. Ojalan laskuopilla voisi arvioida, että hytissä halvan kännin ottava tuottaa laivafirmalle huomattavasti vähemmän kuin sillä aikaa ravintolaa, saunaa ja muita palveluita käyttävä asiakas, joka on drinkkikunnossa vielä yölläkin, ja kykenee aamulla myös maksulliselle aamiaiselle sillä aikaa, kun tärkeät hyttijuoppoasiakkaat yrjöävät lakanoita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mun mielestäin oli vikatikki Viikarilta sijoittaa kallis ja ylellinen laiva lyhyelle Turun reitille jossa on suhteessa enemmän asiointi ja työmatkalaisia ja rekkakuskjelja ym kuin Helsingin reitillä.

Turun reitille kaivattaisin pikalaiva joka pystyisi ainakin ne osuudet jossa on avomerta, porottamaan lähemmäs 30 solmua että saataisiin matka-aika lyhyemmäksi.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Turun reitille kaivattaisin pikalaiva joka pystyisi ainakin ne osuudet jossa on avomerta, porottamaan lähemmäs 30 solmua että saataisiin matka-aika lyhyemmäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Edelleen: Turun reitti on melkein kokonaan saaristoa jossa vallitsevien nopeusrajoitusten vuoksi niillä ei voi nykyistä paljoa kovempaa ajaa. Ainoa osuus on lyhyt avomeripätkä Tukholman saariston ja Maarianhaminan välillä, eikä siinäkään kovin kummoista aikasäästöä saataisi vaikka 30 solmua ajettaisiinkin. Minkä lisäksi nopeuden nostaminen on niin turkasen kallista, että nopeutettu reitti tuskin olisi taloudellisesti kannattava.
 
R.Silfverberg sanoi:
Turun reitille kaivattaisin pikalaiva joka pystyisi ainakin ne osuudet jossa on avomerta, porottamaan lähemmäs 30 solmua että saataisiin matka-aika lyhyemmäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo tosiaan tästähän oli aiemminkin täällä puhetta. Täyttä utopiaa se on vieläkin tuolla reitillä moinen pikasliipparointi. Jos siis tarkoitetaan edelleen näitä isoja lauttoja. Hesasta Tallinnaan jos kulkee joku pikalautta niin se on aivan eri asia kuin Turusta Tukholmaan.
Ihan fyysisesti turvallisuuteen liittyvät seikat tietysti päällimmäisinä. Ja jos teoriassa moista vauhtia voisi noita väyliä päästellä niin tulisi kysymykseen rannoille ja saariston asukkaiden kalustolle aiheutuvat vahingot, joista jo vuosikymmeniä sitten on väännetty ja päästy myös jonkunlaiseen sopuun. Tähän aallonmuodostukseen liittyen joskus ennenvanhaan on jopa jonkun aluksen sijoittamista reitille on jouduttu vaihtamaan. Olikohan edesmennyt Diana 2 vai mikä..No enivei.

Se mainittu avomeripätkäkin on loppujen lopuksi niin lyhyt, kuten nimim. Kaid jo totesikin, että ei sen päästeleminen 30 solmua auttaisi juuri mitään lopputulemaan. Kyllä nykyisinkin sillä osuudella nopeus on täysi normaali marssivauhti. Ja kun lautat vaatii vähän enemmän matkaa kiihtyäkseen kuin esimerkiksi vaikka bussit, niin siinä menisi nopeuskunkku Finnjetilläkin aikaa saavuttaa tuo vaihti ja kohta jo pitäisi alkaa himmailemaan:cool: Ja joka reissulla tankeissa kävisi reilu pyörre kun kakkua palaisi moisessa rykäisyssä lievästi sanottuna paljon.

Suuntaushan on ajoaikojen suhteen ollut vähän toiseen suuntaan, kun niitä on pyritty löysäämään pienemmän polttoainekulun toivossa.
 
Joonas Pio sanoi:
Viking Line on julkaissut tiedotteen alkoholin myynnistä Viking Gracella:
http://www.vikingline.fi/fi/suomi/merella/ostokset/alkoholin-myynti-viking-gracella

Tiedotteen tarkoituksena on selventää lehdissä ja sosiaalisessa mediassa leviävää, osittain virheellistä tietoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihailtavaa pohjoismaista tasa-arvoajattelua kuvastaa tämä lausunto:
Viking Grace on kaikille asiakkaille tarkoitettu tuote. Viking Line ei missään tapauksessa ole ilmoittanut, että laiva olisi ylellisyystuote, johon vain harvoilla on varaa. Tavoitteemme on, että kaikki viihtyvät laivalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Kaid sanoi:
Edelleen: Turun reitti on melkein kokonaan saaristoa jossa vallitsevien nopeusrajoitusten vuoksi niillä ei voi nykyistä paljoa kovempaa ajaa. Ainoa osuus on lyhyt avomeripätkä Tukholman saariston ja Maarianhaminan välillä, eikä siinäkään kovin kummoista aikasäästöä saataisi vaikka 30 solmua ajettaisiinkin. Minkä lisäksi nopeuden nostaminen on niin turkasen kallista, että nopeutettu reitti tuskin olisi taloudellisesti kannattava.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ahvenanmeren lisäksi nopeutta voitaisiin teoriassa nostaa myös Kihdin selällä ja varauksin ehkä myös Airistolla. Kaikilla näillä osuuksilla ajetaan nytkin noin 19-21 solmun vauhdilla. (Ja Grace tarvittaessa noin 22-23, laivan huippunopeuden ollessa yli 25).

Mutta nopeuden nostaminen tästä 30 solmuun näillä osuuksilla ei tosiaan säästäisi aikaa parhaassa tapauksessakaan kuin vajaan tunnin, mikäli 30 solmua paineltaisiin sekä Airistolla, Kihdillä että Ahvenanmerellä, Marhällanin loistolta Ruotsin puolella Kapellskäriin asti. Säästö kutistuu reiluun puoleen tuntiin, mikäli nopeutta nostettaisiin vain Kihdillä ja Ahvenanmerellä välillä Marhällan-Tjärven (varsinainen avomeriosuus). Suoraan Ledskärin kautta Ahvenanmerelle ajettaessa saataisiin peräti 5 minuutin säästö lisää.

Polttoaineen kulutuksen nousu olisi kuitenkin sitä luokkaa, ettei tämä millään tavalla voisi olla järkevää.

Tukholman saaristossa nopeutta ei voida nykyisestä enää lisätä, Turun-laivat ajavat jo nyt dispanssilla 15-16 solmun vauhtia (Furusundin, Oxdjupetin ja Bergholmin 8 solmun rajoitusalueita lukuunottamatta), kun muulle liikenteelle rajoitus on 12 solmua.
 
Viimeksi muokattu:
KaMeWa sanoi:
Ahvenanmeren lisäksi nopeutta voitaisiin teoriassa nostaa myös Kihdin selällä ja varauksin ehkä myös Airistolla. Kaikilla näillä osuuksilla ajetaan nytkin noin 19-21 solmun vauhdilla. (Ja Grace tarvittaessa noin 22-23, laivan huippunopeuden ollessa yli 25).

Mutta nopeuden nostaminen tästä 30 solmuun näillä osuuksilla ei tosiaan säästäisi aikaa parhaassa tapauksessakaan kuin vajaan tunnin, mikäli 30 solmua paineltaisiin sekä Airistolla, Kihdillä että Ahvenanmerellä, Marhällanin loistolta Ruotsin puolella Kapellskäriin .
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos Maarianahminan tai Långnäsin pysähdys jätetään pois tulee avomeri-osuutta enemmän ja matka lyhenisi eli puolitoista tuntia lähtisi em lisäksi pois. Mutta se on vain teoriaa koska laivojen on pysähdyttävä tax-freen vuoksi. Mutta joskuhan se tax-free voi loppua tai jompikumpi maa Suomi tai Ruotsi muuttaa alkoholipolitiikkaansa niin ettei laivalta viinan osto kannata.

Ennen EU-jäsenyyttä yölaivat eivät poikenneet ollenkaan ja 1970 ja 80-luvulla Siljalla oli kesäisin nopeita päivävuoroja jotka eivät poikenneet.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Jos Maarianahminan tai Långnäsin pysähdys jätetään pois tulee avomeri-osuutta enemmän ja matka lyhenisi eli puolitoista tuntia lähtisi em lisäksi pois. Mutta se on vain teoriaa koska laivojen on pysähdyttävä tax-freen vuoksi. Mutta joskuhan se tax-free voi loppua tai jompikumpi maa Suomi tai Ruotsi muuttaa alkoholipolitiikkaansa niin ettei laivalta viinan osto kannata.

Ennen EU-jäsenyyttä yölaivat eivät poikenneet ollenkaan ja 1970 ja 80-luvulla Siljalla oli kesäisin nopeita päivävuoroja jotka eivät poikenneet.

t. Rainer
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikäli tax free loppuisi Suomen ja Ruotsin välillä syystä tai toisesta, koko bisneslogiikka Ruotsin-laivoilla (tälle on muuten mielenkiintoisia oikeinkirjoitussääntöjä, mutta rustaan nyt näin enivei) menisi uusiksi. Hki-Tll-välin liikenteen on pelastanut kaksi asiaa:
- Viron halvat työvoimakulut verotus
- Rahtiliikenne

Mikäli ensimainittu olisi lähelläkään Suomen tasoa, ei välillä varmasti olisi tällaista liikennettä, kuin mitä se tällä hetkellä on. Mikäli ensimmäinen lähestyisi Suomen tasoa, myös jälkimainittu liikenne vähenisi radikaalisti. Lähes jokainen myyty matkalippu varustamoille on mainitulla välillä käytännössä tappiollinen.
 
HEL-TLL-välin on pelastanut muutama muukin asia, oikeastaan virolainen työvoimakulutaso ei edes ole mitenkään tärkeä siinä, koska suomalaisellakin henkilökunnalla linjaa kyetään operoimaan. Olennaisin näistä lienee se, että Baltian suunta on suomalaisille matkailijoille houkutteleva ja toinen se, että laivojen viinanmyyntikin pelaa, koska virolainen maahintataso on suomalaiseen verrattuna edullinen.

Itsekin toivoisin Turun linjalle matkatuotteeseen keskittyvää tarjontaa, sillä vuorokauden risteilijöiden seassa reissaaminen on oikeasti aika väsynyttä. Mielestäni Vikingin XPRS ja Rosella täyttäisivät tuon tarpeen erinomaisesti. Kreisi voisi kuskata suomalaiset kruisailijat ja sen osan rahdista, mikä vaatii kyytiä Tukholmaan ja muu liikenne hoituisi Kapellskärin kautta. Sieltä olisi myös suljettu bussiyhteys Tukholman Cityyn.
Aikataulu jotain tämäntapaista:
XPRS: TKU 10.00=>LNS 14.00=>KPS 16.00, KPS 22.00=>MHQ 01.00=>TKU 08.00
Rosella: KPS 13.00=>LNS 17.00=>TKU 21.00, TKU 23.00=>MHQ 07.00=>KPS 08.00
Kumpainenkin ehtii myös ajaa edestakaisen reissun KPS-MHQ aina kysynnän sitä vaatiessa.
Kreisi täydentäisi kuviota huomattavasti paremmin risteilijöille sopivalla taululla:
TKU 20.00=>LNS 00.00=>STO 06.00-07.20=>LNS 14.30=>TKU 18.30
Ja tätä voisi peilata myös Tukholmasta ajava porauslautta, jonka aamukäynti Turussa palvelisikin vain rahtia.
 
moxu sanoi:
HEL-TLL-välin on pelastanut muutama muukin asia, oikeastaan virolainen työvoimakulutaso ei edes ole mitenkään tärkeä siinä, koska suomalaisellakin henkilökunnalla linjaa kyetään operoimaan. Olennaisin näistä lienee se, että Baltian suunta on suomalaisille matkailijoille houkutteleva ja toinen se, että laivojen viinanmyyntikin pelaa, koska virolainen maahintataso on suomalaiseen verrattuna edullinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Multa oli jostain syystä nyt tullut typo tohon omaan tekstiin (Viron halvat työvoimakulut verotus). Tarkoitin nimenomaisesti sitä, että Virossa on sekä työvoimakulujen että verotuksen kanta huomattavasti Suomea pienempi, johtuen monista muuttujista, joita en viitsi tässä eritellä. Mutta tosiaan, niin kauan kuin Virossa verotuksen ja työvoiman osuus on murto-osa Suomen vastaavasta, on liikennöinti kannattavaa, jolloin varustamot säilyvät hengissä ja bisnes on kannattavaa. Laitetaanpa tuolle välille Suomen lipun alla pörräävä katiska, niin kas kummaa, homma muuttuu tappiolleksi maksuehdolla per heti netto.

Joku asiantuntija lienee tietävän vastauksen tällaiseen: míkä on NG LI:n XPRS:n satamamaksu Tallinnassa ja mikä se on Helsingissä?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös