Maailman suurimmat raitiotieverkot?

Samaisessa artikkelissa on myös lista Toronton raitiotielinjoista jossa on ilmoitettu linjojen pituudet (näillekään ei tosin ole annettu lähdettä). Laskimella kaikkien linjojen yhteenlasketuksi pituudeksi tuli 116 km, mistä ei ainakaan minun nähdäkseni saa mitenkään 305 km koko järjestelmän pituudeksi.

Lähde löytyy täältä: http://www3.ttc.ca/About_the_TTC/Operating_Statistics/2008.jsp

Alaviitteeksi on merkitty: "Includes round trip length of routes and their branches along shared roadways." Eli ainakin se on linjojen pituus edestakaisin. Lisäksi lähde on myös todennäköisesti luotettava. Virhe täytyy siis olla linjaluettelossa. Sitä en tiedä, mikä se virhe on. Yksikkömuunnosvirhe se voisi olla, koska 116 mailia olisi 187 km ja se kerrottuna kahdella 373 km. Siitä voisi hyvinkin 68 km olla yhteisiä raideosuuksia.

Saman sivuston mukaan myös vaunuja liikenteessä on yhteensä 248, joista 52 nivelvaunuja ja loput lyhyitä CLRV-vaunuja.

---------- Viesti lisätty kello 13:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:57 ----------

Kuvaava on muuten tuo kuvakollaasi, joka löytyy sivustolta vähän alempaa:

gridlock1.jpg
gridlock2.jpg
gridlock3.jpg
gridlock4.jpg


Sopisi HKL:nkin joskus käyttävän tällaisia, niin ehkä ainakin joidenkin ihmisten kaaliin menisi, miksi raitiovaunukaistat ovat ihan hyvä idea sittenkin.
 
Kuvaava on muuten tuo kuvakollaasi, joka löytyy sivustolta vähän alempaa:

gridlock1.jpg
gridlock2.jpg
gridlock3.jpg
gridlock4.jpg


Sopisi HKL:nkin joskus käyttävän tällaisia, niin ehkä ainakin joidenkin ihmisten kaaliin menisi, miksi raitiovaunukaistat ovat ihan hyvä idea sittenkin.

Tuostahan näkee ihan selvästi, että ratikat aiheuttavat liikenteen tukkiutumisen, ja ne pitää korvata busseilla. Mielummin autoilla.
 
Saman sivuston mukaan myös vaunuja liikenteessä on yhteensä 248, joista 52 nivelvaunuja ja loput lyhyitä CLRV-vaunuja.

Wikipediassa oli oma kappaleensa tämän hetken kalustopulasta, mikä johtuu siitä, että noista 248:sta yli 60 vaunua makaa varikolla odottamassa päätöstä kunnostuksesta tai uusien hankkimisesta. Ilmeisesti osa raitiolinjoista on tietöiden takia korvattu busseilla, minkä takia vajaalla vaunukalustolla pärjätään nyt, mutta ei urakoiden valmistuttua. Vaunujen valmistaja on sittemmin päätynyt osaksi Bombardieria, joka tietysti on tarjoilemassa Flexitya uudeksi vaunuksi.

Tuo 305 km pisti silmään, mutta joka tapauksessa Toronton systeemi ei kuulu maailman suurien joukkoon. Se näyttäis olevan itsea asiassa aika lähellä Helsingin kokoluokkaa: nousuja vuonna 2006 52 miljoonaa ja toimintakuntoisia vaunuja jonkun verran Helsinkiä enemmän, mutta pienempikokoisia. Raitiotieverkko lienee jonkun verran isompi, jos näistä luvuista voipi jotain arvailla.
 
Wikipediassa oli oma kappaleensa tämän hetken kalustopulasta, mikä johtuu siitä, että noista 248:sta yli 60 vaunua makaa varikolla odottamassa päätöstä kunnostuksesta tai uusien hankkimisesta.
TTC tilasi 30.6. Bombardierilta 204 täysmatalaa Flexity-tyyppiin kuuluvaa vaunua (2012-2018).
Optio on jotain 400 kpl, sillä suunnitelmissa on laajentaa verkkoa 120 kilometrillä kaksiraiteista rataa.
 
TTC tilasi 30.6. Bombardierilta 204 täysmatalaa Flexity-tyyppiin kuuluvaa vaunua (2012-2018).
Optio on jotain 400 kpl, sillä suunnitelmissa on laajentaa verkkoa 120 kilometrillä kaksiraiteista rataa.

No hep, tuolla määrällä saisi jo sijoituksen listalla. Helsinki jää aika kauas taakse, vaikka tehtäisiin Jokerit ja muut, tosin onhan kaupunkikin pienempi.
 
Wienin liikennelaitos on harrastanut tutkivaa journalismia ja selvittänyt maailman suurimmat raitiotieverkot:

http://www.vipress.at/index.php?id=731&meldung_uid=1524&cHash=e9db84eef9

Eli listaksi tulee:

Melbourne, 245 km
Pietari, 240 km
Berliini, 190 km
Moskova, 181 km
Wien, 172 km

Jo aivan suoralta kädeltä voi sanoa, että jälleen kerran on julkaistu lista, jota ei voi pitää yksiselitteisenä. Listan luvuista voidaan kuitenkin päätellä, että Melbournen raitiotieverkosto on joka tapauksessa suurin yhtenäinen raitiotieverkko maailmassa. Pietarin 240 km saattaa olla hiukan vanhentunut tieto, mutta yli 200 kilometrin siellä todennäköisesti joka tapauksessa ollaan, eli ei vaikuta sijoitukseen.

Koska Karlsruhe puuttuu listasta, voidaan päätellä, että vain raitiotieradaksi luokiteltavissa olevat osuudet on laskettu mukaan kokonaismääriin. Karlsruhen verkoston hyödyntämän rautatieverkon ohella "diskatuiksi" ovat joutuneet myös valtakunnan rataverkon standardista poikkeavat kaupunkiliikenneradat, mikäli nämä eivät ole tieliikennekelpoisella kalustolla liikennöityjä yksiselitteisesti raitioteiksi luokiteltavia ratoja. Tämä selittää, että Budapest HEV-ratoineen ei ole viiden kärjessä, samoin kuin myös Wienin itsensä alhaisen sijoituksen, koska mikäli Wiener Lokalbahn eli Badeniin ulottuva esikaupunkilinja laskettaisiin koko pituudeltaan raitiotieksi, olisi Wienin luku yli 200 km. Rautatieksi muodollisesti luokitellut, mutta yksinomaan tieliikennekelpoisin raitiovaunuin liikennöidyt osuudet ovat Wienin ohella rokottaneet epäilemättä myös ainakin Kölnin sijoitusta.

Lisäksi useamman kaupungin alueelle ulottuvat verkostot on ilmeisestikin laskettu useammaksi järjestelmäksi silloinkin, kun koko alueella on yksi ainoa liikennöijä, yhtenäinen lippujärjestelmä ja vieläpä yhtenäiset standardit kaluston osalta. Mitään muuta selitystä on nimittäin vaikea keksiä Katowicen seudun tai Milanon puuttumiselle listasta.
 
Eli listaksi tulee:

Melbourne, 245 km
Pietari, 240 km
Berliini, 190 km
Moskova, 181 km
Wien, 172 km
Onko Berliiniin tässä tapauksessa otettu mukaan vain kaupungin yhtenäinen ratikkaverkko vai kuuluuko siihen myös kanta-Berliinin ulkopuolella olevat irralliset pätkät?

Muuten olen sitä mieltä että oikea laskentatapa pitää lähteä siitä että raitioteiksi kelpaavat nimenomaan vain katukelpoisiksi raitiotieksi eikä paikallisjunaradoiksi tai metroiksi laskettavia ratoja.

t. Rainer
 
Muuten olen sitä mieltä että oikea laskentatapa pitää lähteä siitä että raitioteiksi kelpaavat nimenomaan vain katukelpoisiksi raitiotieksi eikä paikallisjunaradoiksi tai metroiksi laskettavia ratoja.
Oikein! Pitää tehdä ero raitiotieradan ja raitioliikenteen välillä.

Raitiovaunu on joustava liikenneväline, joka voi kulkea minkälaisilla radoilla hyvänsä. Ja siinä raitiovaunu on ainutlaatuinen, koska se on ainoa katuympäristöön rajoituksetta soveltuva raidekulkuväline. Raitioliikenne on raitiovaunuin hoidettua liikennettä.

Raitiotie on rautatie, joka on rakennettu katuympäristöön noudattaen katuverkon geometriaa. Kuten kaarteita suorakulmaisissa katuristeyksissä. Raitiotieradalla voivat liikennöidä raitiovaunut tai sellainen rautatiekalusto, joka on esim. niin lyhyttä, että se kulkee 15–25 metrin kaarresäteissä ja 8 %:iin yltävissä nousuissa.

Ja siltähän näyttää, että Wienin tekemässä tilastossa on laskettu suunnilleen edellä olevan raitiotieradan määritelmän mukainen rataverkon laajuus. Mahtaako Wienin U6 sitten olla laskettu Wienin raitioverkon pituuteen? Minusta se ei siihen kuulu, koska rata on katuverkosta eristetty, vaikka kalustona onkin raitiovaunuja.

Antero
 
Ja siltähän näyttää, että Wienin tekemässä tilastossa on laskettu suunnilleen edellä olevan raitiotieradan määritelmän mukainen rataverkon laajuus. Mahtaako Wienin U6 sitten olla laskettu Wienin raitioverkon pituuteen? Minusta se ei siihen kuulu, koska rata on katuverkosta eristetty, vaikka kalustona onkin raitiovaunuja.

U6 eli Wienin keisarillisen ajan Stadtbahn ei mielestäni pitäisi olla mukana koska se on rakennettu koko matkaltaan rautiatiestandardien mukaiseksi höyryvetureila ajettvaksi paikallisradaksi joka on myöhemmin konvertoitu pikaraitiotieksi/esimetroksi, ja koska koko linja kulkee kokonaan muusta raitiotieverkosta erillään.

Myös Bonn-Köln-Ruhr alueiden ja Frankfurtin ym Stadbahnit tai ainakin niiden pelkästään korkealattiakalustolla ajattavat osat pitäisi laskea metroiksi eikä raitioteiksi.

Raitioteiksi voidaan sensijaan laskea verkostot joissa on lyhyehköjä korkeintaan pari peräkkäistä asemaa käsittävää raitiotietunnelia jollaisia Wienin tavallisessakin raitiotievertkossa on tai Linzissä tai Strasbourgissa.

t. Rainer
 
U6 ei ole mukana Wienin verkoston pituudessa. Linja ei ole tekemisissä katuliikenteen kanssa (eli ei raitiotie), linjalla ei ole edes tasoristeyksiä, ja lisäksi esteettömyysvaatimukset toteutuvat täydellisesti. Juridisista syistä kalustolla on ilmeisesti vieläpä käyttökielto katuliikenteessä, vaikka ne sinne sopisivat (yksi U6:n vaunu on takavuosina myös ollut kokeeksi Djurgårdslinjenillä Tukholmassa lainassa), joten senkään vuoksi raitiotiestä on turha puhua, vaikka vaunut vielä ratikoiksi voisikin määritellä.

Berliinin luvussa on mukana BVG:n liikennöimä raitiotie. Schöneichen ja Woltersdorfin radat puuttuvat. Myös Strausberg puuttuu - mainittu linja lienee juridisesti rautatie, vaikka kaupallisen liikenteen liikkuva kalusto koostuukin yksinomaan raitiovaunuista.

Ainoastaan näillä oletuksilla saadaan Wienin ja Berliinin luvut samaan suuruusluokkaan missä ne ovat olleet viime vuosina. Kummassakaan ei ole suuren suuria muutoksia viime vuosina tehty, Berliinissä on tosin toteutettu muutama laajennus ja Wienissä taas on kaksi linjaa lakkautettu.

Anteron ja Rainerin kanssa olen ehdottoman samaa mieltä määritelmistä. Kaupunkiraideliikennettä voi olla monenmuotoista, mutta määritelmien on oltava selkeitä.

Korkeille laitureille sovitettu liikenne ei minustakaan ole raitioliikennettä edes siinä mielessä kuin useimmat pikaraitiotiet ovat. Mutta minusta ne tulisi silti määritellä ennemmin metromaisiksi raitioteiksi kuin metroiksi sellaisissa tapauksissa, joissa liikennöidään muun liikenteen seassa siinä määrin, että se vaikuttaa liikennöintiin edes marginaalisesti, eli siten että kaluston on oltava varustettu tieliikennekelpoiseksi ja/tai verkosto hyödyntää tieverkkoa. Puomein varustettu tasoristeys ei minusta vielä tee katuliikennekelvottomalla kalustolla liikennöidystä korkeille laitureille sovitetusta järjestelmästä metron sijasta raitiotietä: tasoristeykset ovat metrojärjestelmillä kiistatta erittäin harvinaisia, mutta niitä silti muutamassa kaupungissa on. Tätä määritelmää hämmentää kuitenkin se, että useat kokonaan tai lähes kokonaan eristetyt järjestelmät ympäri maailmaa silti käyttävät saksalaisten Stadtbahn-standardien mukaista kalustoa. Tähän kategoriaan lukeutuu muutama metrosysteemi Turkissa, samaten Genovan metro, jonka kalusto tosin on italialaista.
 
Maailman suurimmat raitiotieverkot? Illuusio!

Eli listaksi tulee:

Melbourne, 245 km
Pietari, 240 km
Berliini, 190 km
Moskova, 181 km
Wien, 172 km

Jo aivan suoralta kädeltä voi sanoa, että jälleen kerran on julkaistu lista, jota ei voi pitää yksiselitteisenä.

Mitenkä käsitellään kunnanrajojen ylittävät linjat? (No tiedänhän minä kyllä.)

Nuo yllämainitut kilometrit ovat firmakohtaisia arvoja. Jos raitiotiefirma liikennöi useiden kaupunkien alueella, summa pannaan pelkästään pääkonttorikaupungin nimiin.

Aivan kuten tullaan tekemään Espoossa sitten kun metrorata on valmis. Espoosta ei nimittäin tule tällaisiin tilastoihin uutta "metrokaupunkia", vaan kilometrit lasketaan Helsingin hyväksi.

Samasta syystä saksalaisten kolmoiskaupunkien (Ludwigshafen+Mannheim+Heidelberg) yhteiskäyttökelpoinen raitiotieverkosto, jota on nykyään jo ymmärtääkseni yli 200 km, ei esiinny ko. listalla. Operaattoreita on useita ja siis pääkonttoreita, eli firmatilastoon ei siitä syystä kerry niin paljoa ratapituutta. Kokonaisuutena mentäisiin edellämainittuun listaan mitalisijalle. Ja huomattavaa on vielä, että kyseessä on yhden metrin raideleys.

Tähän firmatilastoon liittyen vielä: Se selittää kaikenlaiset Karlsruhet pois. Samoin esim. sen, että Stuttgartissa ei ole johdinautolinjaa metriäkään, vaikka siellä laitakaupungilla sellainen oikeasti liikkuukin. Trollifirman pääkonttori on nimittäin Esslingenissä.
 
Vs: Maailman suurimmat raitiotieverkot? Illuusio!

Samasta syystä saksalaisten kolmoiskaupunkien (Ludwigshafen+Mannheim+Heidelberg) yhteiskäyttökelpoinen raitiotieverkosto, jota on nykyään jo ymmärtääkseni yli 200 km, ei esiinny ko. listalla. Operaattoreita on useita ja siis pääkonttoreita, eli firmatilastoon ei siitä syystä kerry niin paljoa ratapituutta. Kokonaisuutena mentäisiin edellämainittuun listaan mitalisijalle. Ja huomattavaa on vielä, että kyseessä on yhden metrin raideleys.

Tähän firmatilastoon liittyen vielä: Se selittää kaikenlaiset Karlsruhet pois. Samoin esim. sen, että Stuttgartissa ei ole johdinautolinjaa metriäkään, vaikka siellä laitakaupungilla sellainen oikeasti liikkuukin. Trollifirman pääkonttori on nimittäin Esslingenissä.
Kyllä. Firmakohtaisesti näitä epäilemättä on laskettu. Toisaalta, Ludwigshafenin-Mannheimin-Heidelbergin verkolla on nykyisin enää yksi firma, kun kaikki viisi aiempaa (VBL, RHB, MVV, OEG ja HSB) on korvattu RNV:llä (Rhein-Neckar-Verkehr). Mutta tämä suurverkko putoaa listasta jo siksi, koska entiset RHB:n ja OEG:n radat suurelta osin ovat juridisesti rautateitä. Sama koskee Kölniä, se olisi listalla varmuudella vaikka Bonnia ei laskisi mukaan, mutta erinäisten esikaupunkilinjojen luokittelu rautatieksi pudottaa "raitiotieverkon" kokonaispituuden 190 km kieppeiltä kymmeniä kilometrejä pienemmäksi.
 
Vs: Maailman suurimmat raitiotieverkot? Illuusio!

Kyllä. Firmakohtaisesti näitä epäilemättä on laskettu. Toisaalta, Ludwigshafenin-Mannheimin-Heidelbergin verkolla on nykyisin enää yksi firma, kun kaikki viisi aiempaa (VBL, RHB, MVV, OEG ja HSB) on korvattu RNV:llä (Rhein-Neckar-Verkehr). Mutta tämä suurverkko putoaa listasta jo siksi, koska entiset RHB:n ja OEG:n radat suurelta osin ovat juridisesti rautateitä.

Se on harmillista. Jos otetaan esille vaikka naapurimme Pietari, joka on tosi suuri raitiotiekaupunki, on sielläkin huomattavan paljon rautatiemäisiä esikaupunkilinjoja, jotka rataosat eivät ole mitenkään edes maasto-Nivalla samanaikaisesti ajettavassa kunnossa. On siis olemassa tietynlaista "rautatiemäisyyttä", vaikka kaikki pannaankin Pietarissa raitiotien kokonaispituuteen.

Aivan hyvin voitaisiin vastaavasti RNV:n - ja vastaavat pelkästään raitiovaunuilla liikennöitävät pölkkyrataosuudet laskea raitioteiksi. Nyt osa raitiotiejärjestelmistä on tilastohämäryydellisesti pienennytty jonkin hallintoviranomaisen nimissä. Venäjällä ei ole taakkana tuollaisia saksalaisia "asetuksia" rajoittamassa raitiotien nimitystä vain sen takia, että joku osuus on sata vuotta sitten ollut höyryveturivetoinen puskarata. Eikä Saksassa olla sitten asiaa korjattu, vaikka radat on sähköistetty jo maailmansotien välillä ratikoiden ajettaviksi.

Kun radalla liikennöidään pelkästään "raitiovaunuilla", on se minusta "raitiotie", oli sitten infrastruktuuri toteutettu mitenkä vain. Oli perustuksissa sitten soraa tai sepeliä, oli pölkyt puuta tai betonia jne. Tai urakiskoa mukulakivillä.

Osaisikohan JE tehdä meille "korjatun" listan? Siis yhtenäisistä raitiotieverkostoista, jotka eivät teennäisesti kutistu siihen, että nykyratikalla ajellaan jollain muinaisella rautatiepohjalla. Ongelmamaa taitaa olla Saksa, jossa pelataan tuollaisilla hallinnollisilla jekuilla. Mainitulla RNV:llä ei ole mitään muuta kalustoa kuin Strassenbahnwageneita.
 
Vs: Maailman suurimmat raitiotieverkot? Illuusio!

Kun radalla liikennöidään pelkästään "raitiovaunuilla", on se minusta "raitiotie", oli sitten infrastruktuuri toteutettu mitenkä vain. Oli perustuksissa sitten soraa tai sepeliä, oli pölkyt puuta tai betonia jne. Tai urakiskoa mukulakivillä.
Minusta tämä on hyvin määritelty, kun halutaan mitata raitioliikenteen laajuutta. Vaikka teknisesti raitiotierata on nimenomaan kadulle rakennettu rata ja erillisellä ratapenkalla rata on aivan sama, onko se tehty raitiovaunuille vai muulle rautatiekalustolle, erillisen penkan rata on selkeästi osa raitioliikenneverkkoa, jos siinä ei ajeta muilla kuin raitiovaunuilla. Edelleen, ei esim. Dresdenin raitioverkko supistu siitä, että siellä on säännöllistä rahtiliikennettä.

Mutta rajanveto on tietenkin hankalaa. Kuten tuo RNV:n esimerkki osoittaa. Jos nimittäin oltaisiin johdonmukaisia, niin monen suurkaupungin nykyiset raitioverkot ovat yhtä vähän ”yksi” järjestelmä kuin RNV:kin. Sillä useissa tapauksissa aikojen alussa on ollut useita erillisiä raitioliikenteen yhtiöitä, jotka sitten jossain vaiheessa ovat yhdistyneet. Onko RNV jätettävä laskematta yhdeksi järjestelmäksi vain siksi, että sen yhdistymisestä ei ole kulunut tarpeeksi kauan? Ja milloin on kulunut tarpeeksi kauan, että järjestelmä on yksi?

Sitten voi tietenkin pohtia, mitä merkitsee sellainen järjestely kuin YTV/HSL on. Eikö aiemmin ollut niin, että HKL oli yksi tietyn laajuinen bussijärjestelmä, Espoossa Espoon auto toinen, Liikenne Oy ehkä kolmas, Vantaan liikenne neljäs jne. Nyt entisten ”järjestelmien” jälkeläiset ajavat missä vain, mistä voittavat linjoja. Onko HSL yksi joukkoliikennejärjestelmä? Jos on, eikö silloin myös Ruhrin alueen Verkehrsverbund Rhein–Ruhr VRR ole yksi järjestelmä, ja sen samoilla lipuilla toimiva eri kaupunkien raitioliikennejärjestelmä ole myös yhtä?

Antero
 
Eiköhän tämä kerro kaiken RNV:stä:
Metri-mittari raitiovaunut toimivat Mannheim, Mannheim ja Heidelberg on Rhein-Neckar-Verkehr GmbH (rnv), kokonaan omistama yhtiö kolme kaupunkia mainitun ja pari kuntaa Pfalzissa. Rnv johtuu sulautumisen 1. lokakuuta 2009 välillä alueen viiden entisen kunnan kuljetusliikkeitä. [4] kaukoliikenteessä raitiovaunut liikennöi rnv on kolmion reitillä Mannheim, Heidelberg ja Weinheim, ja yhtiö toimii myös kaukoliikenteen raitiovaunut välillä Bad Dürkheim.
Eli siis kaukoliikenteen raitiovaunut, hei. Ei mitään junia. Kyllä se on yksi verkko!
 
Takaisin
Ylös