Mankin ja Luoman seisakkeiden lakkautus

Ville O. Turunen sanoi:
No, en minä ole niin paljoa matkustanut, että omia kokemuksia voisi pitää hirveän kattavina. Mutta minä en tosiaan ole nähnyt kaksikerrosvaunuja kaukoliikenteessä missään muualla kuin Suomessa. Voihan se olla sattumaa, mutta sen sijaan kaikkialla muualla missä olen käynyt, kaksikerroksiset kahteen suuntaan ajettavat junat tuntuvat olevan seudullisen liikenteen peruskalustoa, varsinaiset s-bahn -tyyppiset suurkaupunkien lähiliikennejunat sitten erikseen. Eli näitä alueita: Tanska, Pohjois-Saksa, Tsekki ja Itävalta. Lisäksi voi huomata, että suomalaiset kaksikerrosvaunut ovat muunnelma saksalaisesta vaunusta. Mikä kai ei ole mikään yllätys, kun lähes koko suomalainen junakalusto on suunniteltu saksalaisten esikuvien mukaan, toki soveltaen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ennen kuin VR sai 2-kerrosvaununsa käytettiin 2-kerros tai 1 1/2-kerrosvaunuja 1950-luvulta alkaen ns maisemavaunuina kaukojunissa mm Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Saksassa, ja 2-kerroksisia makuuvaunuja on käytetty Saksan ja sen naapurimaiden välisessä yöjunaliikenteessä vuodesta 1995 alkaen. Ranskalaisista TGV-junista on myös olemassa 2-kerrosversioita (TGV-duplex) jotka otettiin käyttöön niinikkään v 1995 eli 2 vuotta ennenkuin VR sai ensimmäiset 2-kerros IC-vaununsa. Myös jotain muita moottorivauunja on taidettu käyttää kaukojunissa niin että matkustamo on ollut korkealla konehuoneen yläpuolella ja perässä saattanut olla toinen kokonaan 2-kerroksinen liite- tai ohjausvaunu mutta ovat lähinnä kuriositeetteja, ainakin Ruosissa oli sellainen muutaman dieselmoottorijunan käsittänyt sarja käytössä aikoinaan.

VR:n 2-kerrosvaunut ovat sinänsä ainutlaatuisia IC-liikenteessä ja ovat tavallaan toimineet esikuvana, koska mm Saksan valitionrautatiet DB on tilannut ison sarjan 2-kerrosvaunuja IC -liikenteeseensä ja ensimmäisten on määrä tulla liikenteeseen 2014.

t. Rainer
 
Vs: Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma

tislauskolonni sanoi:
Kyllä se Luoman asema olisi tietenkin hyvä säästää. Varsinkin kun sen ympäristöön suunnitellaan rakentamista. Joka tapauksessa 911 ei kyllä tule kulkemaan usein, mutta ei sen reitti mitenkään huono ole. Masalantien varrelle on kuitenkin keskittynyt kohtuullisesti asutusta, joten ei kävelymatkat kaikille mitenkään erityisen pitkiksi muodostu. Tämä pätee varsinkin Luoman seisakkeen ja Masalan aseman väliselle pätkälle. Monilla asukkailla kävelymatka lähimmälle pysäkille tulee olemaan selvästi lyhyempi kuin Luoman seisakkeelle, joka ei ole mitenkään asutuksen keskellä. Itse asiassa, vaikka tuota Luoman seisaketta ei lakkautettaisikaan, voisi linja 911 olla hyvä lisä joukkoliikennetarjontaan. Sitä voisi tietenkin pohtia, olisiko tuota linjaa 911 syytä jatkaa Jorvin sairaaralle. Tällöin Kirkkonummelta saataisiin suora yhteys Jorvin sairaalalle palautettua. Muutenkin Luomassa asuu melko lailla varakasta väkeä, mikä kyllä tarkoittaa sitä että käytännössä katsoen joka taloudesta löytyy siellä vähintään yksi auto jo nyt.

https://www.google.fi/maps/place/Ho...2!3m1!1s0x468d8d2d4ea41b39:0x4d6eebce3db4e495. Tuo Hommaksenkaaren varsi on kyllä esimerkki järjettömästä kaavoittamisesta. Tuota Hommaksenkaaren loppupäätä ei kyllä saada mitenkään kunnon joukkoliikenteen pariin. Sinällään on ihan normaalia, että maaseudullla täytyy turvautua auton käyttöön, kun ihmiset asuvat harvassa ja väljästi. Mutta tuollainen tiiviin rakentamisen sijoittaminen keskelle korpea pussinperälle on pelkästään järjetöntä. Tästä olen täällä jo aiemminkin kirjoittanut.
Klikkaa laajentaaksesi...
911:stä voisi tehdä rehellinen liityntälinja Hvitträsk-Hommaksenkaari-Luoman seisake-Mankintie-Lapinkyläntie-Kuninkaankartanontie-Finnsintie-Mankin seisake-Åminne-Mustalahti-Kallvik-Saunalahti. Näinkin hyvin palveleva linja voitaisiin hoitaa yhdellä bussilla, sillä kiertoaika ja täten vuoroväli olisi yhtenäinen 60min U-junien kanssa.

tislauskolonni sanoi:
Kyllä tuolla 168:lla sentään pääsisi suoraan Espoon keskukseen, mikä on jo jotakin. Kyllä HSL varmasti kehittää bussiliikennettä alueella sitä mukaa kun rakentaminen alueella edistyy.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, mutta kehitetäänkö junaliikennettä myös rakentamisen edistyessä, kun seisakkeet on menty kiireellä jo lakkauttamaan? Ei 168 tuo mitään uutta Lasilaaksolaisillekaan, pääseehän nyt junallakin Espoon keskukseen. Pidemmällä vuorovälillä, mutta nopeammin.
Minä vain sanoi:
Ei yhtään. Lakkautetun Kytömaan seisakkeen lähelle menee Keravalla nyt arkipäivisin kello 20 asti kolme vuoroa tunnissa ja muulloin yksi vuoro tunnissa sekä kutsutaksiliikennettä, ja bussien matkustajamäärät ovat hyvin vaatimattomat verrattuna alueen väestöön. Kahden bussilinjan pyörittäminen ei mitenkään voi olla halvempaa kuin seisakkeen ylläpitokulut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tätä hainkin takaa, ei tästä hyödy kukaan. Junapysähdyken muuttaminen dieselbussilinjaksi ei myöskään vastaa HSL:n päästötavoitteisiin pyrkimistä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma

Knightrider sanoi:
Tätä hainkin takaa, ei tästä hyödy kukaan. Junapysähdyken muuttaminen dieselbussilinjaksi ei myöskään vastaa HSL:n päästötavoitteisiin pyrkimistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Junaliikenne on joukkoliikennettä. Esimerkiksi Mankin seisakkeella on ollut keskimäärin 0,7 nousua per vuoro, se tarkoittaa alle 50 matkustajaa päivässä. Luomassa on ollut noin 70 nousua päivässä. Tuollaisten matkustajamäärien takia ei vaan ole paljon järkeä pysäyttää junaa ja siten hidastaa kauempaa tulijoiden matkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma

petteri sanoi:
Junaliikenne on joukkoliikennettä. Esimerkiksi Mankin seisakkeella on ollut keskimäärin 0,7 nousua per vuoro, se tarkoittaa alle 50 matkustajaa päivässä. Luomassa on ollut noin 70 nousua päivässä. Tuollaisten matkustajamäärien takia ei vaan ole paljon järkeä pysäyttää junaa ja siten hidastaa kauempaa tulijoiden matkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joku lehti teki asiassa tutkimusta, ja ruuhkajuniin oli riittävästi nousijoita, jopa 20/vuoro/seisake. Ruuhka-aikaan kysyntää siispä on jo nyt, keskimääräinen luku sisältää myös ylimääräisen tarjonnan, eikä sisällä suunnitteilla ja rakenteilla olevia asuintaloja. Joukkoliikenneyhteyksien pilaamisella on myös kauaskantoisempia seurauksia asukkaiden sekä jälkikasvun auton ja joukkoliikenteen käytölle sekä suhtautumiselle joukkoliikenteen palvelutasoon - kun yksi, toinen tai kolmas auto kerran hankitaan, ei siitä välttämättä heti luovuta. Eikä varsinkaan, jos tarjotaan vain suht kaukana huonolla vuorovälillä kulkeva bussi, joka ei tarjoa hiljaisen ajan tai viikonlopun yhteyksiä laisinkaan. Lisäksi kummallekaan seisakkeelle ei ole liityntäbussia, vaan käytännössä on käveltävä pitkiä matkoja. Tämä vaikuttaa luonnollisesti käyttäjämääriin, eihän metrojenkaan tulevia käyttäjämääriä lasketa ilman liityntäbusseja?

Kauempaa tulevat eivät ole valittaneet seisakkeiden olemassaolosta, eikä niillä edes pysähdy kuin U-junat. Nopeampia yhteyksiä on reilusti tarjolla kolmessa eri luokassa, eikä tämä siispä vaikuta pitkien matkojen matkustajiin. Ohittaville junille ei olisi käytännössä lainkaan hyötyä lakkauttamisista, koska ratageometria ei sitä salli - radan kuntokin on heikentymässä. Muutenkin Mankissa junat tulevat laituripolulle mutkan takaa ja Luoman tasoristeys on vilkasliikenteinen. Eritasoristeyksiin ole varattu rahaa, ja vaikka olisikin, ei seisakkeiden poistoon olisi silloinkaan mitään syytä, sillä tällöin laituripolut voitaisiin purkaa ja seisakkeet ohittaa hiukan nopeammin. Paljon merkittävämpää on kuitenkin saada Kirkkonummi-Inkoo-välin jatkuvat myöhästelyt kuriin, kuin kuroa muutama sekunti ohittamalla seisake 20 km/h suuremmalla nopeudella. Seisakkeet eivät ole myöskään Rantaradan pullonkaula, vaan ne yksiraiteiset osuudet ja Kirkkonummen asemageometria, joka pakottaa osan junista kulkemaan vastaantulevien rataa välin Tolsa-Kirkkonummi.
 
Vs: Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma

Knightrider sanoi:
Eritasoristeyksiin ole varattu rahaa, ja vaikka olisikin, ei seisakkeiden poistoon olisi silloinkaan mitään syytä, sillä tällöin laituripolut voitaisiin purkaa ja seisakkeet ohittaa hiukan nopeammin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luoman seisake, tasoristeyksineen, ei itse asiassa vaikuta mitään sivuutusnopeuteen. Siinä on 120 km/h rajoitus, mikä on sama kuin suurin rajoitus ylipäätään Helsinki–Kirkkonummi-välillä. Mankissa toki on 80 km/h rajoitus laituripolun kohdalla, koska sitä ei saa käyttää moottoriajoneuvot (kyllä, tässä ei ole mitään tolkkua).
 
Vs: Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma

tlajunen sanoi:
Luoman seisake, tasoristeyksineen, ei itse asiassa vaikuta mitään sivuutusnopeuteen. Siinä on 120 km/h rajoitus, mikä on sama kuin suurin rajoitus ylipäätään Helsinki–Kirkkonummi-välillä. Mankissa toki on 80 km/h rajoitus laituripolun kohdalla, koska sitä ei saa käyttää moottoriajoneuvot (kyllä, tässä ei ole mitään tolkkua).
Klikkaa laajentaaksesi...
Ahaa, luulin Luoman tasoristeystä nimitettävän virallisesti laituripoluksi, koska se on kiinni laiturialueessa, kiitos täsmennyksestä. Ratkaisuksi junien nopeuttamiseen Mankissa voisi olla siispä, jos rata ylipäänsä sen sallii, bussiliikenteen läpiajon salliminen Mankissa, jolloin laituripolusta tulee tasoristeys ja ehdottamani liityntälinjan ei tarvitse tehdä pistoa seisakkeella, vaan voi ajaa suoraan alueen läpi.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös