Mankin ja Luoman seisakkeiden lakkautus

Voisiko Kirkkonummen kunta sinänsä todeta irtautuvansa HSL:stä, jos Luoman seisake lakkautetaan? Käytännössä vähän uhitella siis. Ko. seisakkeellahan juuri juhlittiin sen 110-vuotispäiviä sankoin joukoin. Seisakkeen ympäristöön on suunnitteilla reipasta asuinrakentamista perustuen juuri seisakkeeseen itseensä.
 
Mielestäni voi hyvinkin kysyä, kenen etua palvelee, että normien mukaisen aseman/seisakkeen hinta alkaa jonkin verran vajaasta miljoonasta eurosta. Ei ainakaan pienen mittakaavan joukkoliikennettä ja sen mahdollisia käyttäjiä.
Tämä on se keskustelu jota pitäisi julkisuudessa käydä. Raskaat rakenteet tuntuvat vieläkin ainoa mahdollinen tietyissä asioissa. Siinä kai osittain syy ettei meillä ole lähiliikennettä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Se kun ei sovi ennalta määrättyyn muottiin. Mielenkiintoinen hanke olisi moduulirakenteinen puinen laiturielementti. Suomi on sahatavaran suurvalta ja vientimarkkinoita tuotteelle voisi löytyä muualta Euroopastakin. Kotimaisen kysynnän vain pitäisi aluksi tukea tällaista toimintaa.
 
Tässä hyvin tiivistettynä asian ydin.

Nimiä lisää adressit.com/mankki

Voi, kunpa ihmiset matkustaisivat junalla typerien adressien allekirjoittamisen sijaan...

Tuollahan on raidekertoimen jälkeenkin ollut keskimäärin yksi matkustaja junaa kohden.
 
Voi, kunpa ihmiset matkustaisivat junalla typerien adressien allekirjoittamisen sijaan...

Tuollahan on raidekertoimen jälkeenkin ollut keskimäärin yksi matkustaja junaa kohden.

Asian ytimeen. Muistaakseni Mankissakin on autoille pysäköintialue, jonne voi halutessaan autonsa jättää. Tokihan Mankin ongelma on Kauklahden läheisyys, josta sitten junia menee tunnin aikana yhden sijasta neljä Helsingin suuntaan. Luomasta en ole varma, mutta jos se seisake halutaan pitää niin eikö ensimmäinen tapa olisi äänestää jaloillaan nousemalla junaan eikä kirjoittamalla netissä adressia, jonka jälkeen lähteä autolla liikenteeseen?
 
Luomasta en ole varma, mutta jos se seisake halutaan pitää niin eikö ensimmäinen tapa olisi äänestää jaloillaan nousemalla junaan eikä kirjoittamalla netissä adressia, jonka jälkeen lähteä autolla liikenteeseen?
Kirkkonummen Sanomien mukaan matkustajamäärät seisakkeella ovat kasvaneet 43% vuodesta 2003 vuoteen 2010. Laskennoissa ei oteta huomioon huippusesonkeja, jolloin seisakkeen toiminta vilkastuu entisestään. Luomassa yksinään toimii 70 yritystä, ja nämä ovat riippuvaisia junayhteydestä pienen kokoluokkansa vuoksi. Esim. ratsutalli ei pärjäisi ilman junamatkustajia, jotka tarjoavat asukkaita niin Espoosta kuin Kirkkonummen keskustan liepeiltä. Lehden mukaan "useille perheille seisake merkitsee sitä, että talouteen ei hankita toista autoa". Kirkkonummen kunnan mukaan taas asukasmäärä seisakkeen seudulla kasvaa räjähdysmäisesti, kun osayleiskaava valmistuu. Uudet asuinalueen seisakkeen ympärille valmistuvat näillä näkymin 2014-2015 ja niitä mainostetaan asuntomarkkinoilla junayhteyden avulla. Luomassa asuu jo nyt 7500 asukasta.

Pekka M. Sinisalon (HSL) mukaan kun nyt Luoman seisakkeen kohtaloa käsiteltiin 1.10. HSL:ssä, ei päädytty ratkaisuun kumpaankaan suuntaan. Asia palautetaan käsittelyyn kesällä 2015.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä tosiaan Mankin seisakkeen voi lopettaa, kun se on kuitenkin hyvin lähellä Kauklahden asemaa, mutta Luoman asema pitäisi säilyttää. Kirkkonummen asukasmäärä kasvaa koko ajan ja ekologisin vaihtoehto on suunnata kasvu sellaisille alueille, jossa on mahdollisimman hyvä ja houkutteleva joukkoliikennetarjonta. Luoma seisakkeensa ansiosta kuuluu tälläisiin alueisiin. Edelleekin toivoisin sitä tiivistä ja matalaa rakentamista Luoman seisakkeen ympäristöön ja kenties myös pienimuotoista kaupallista keskusta. Ei se liityntäliikenne oikeasti autollisia houkuttele samaan tapaan kuin junayhteys. Pääkaupunkiseudun ympäryskunnissa on jo aivan liikaa sinne tänne ripoteltuja pientaloalueita, joista ei ole järjestetty kunnollista houkuttelevaa joukkoliikennettä mihinkään suuntaan, esimerkkeinä vaikkapa Tuusulan Lahela ja Klaukkalan Lintumetsä sekä Veikkolan pohjoisosat. Oikeasti tarvittaisiin pieniä kylämäisiä rautatieaseman ympärille rakentuvia kokonaisuuksia, jossa on aseman vieressä myös kaikki peruspalvelut saatavilla. Alueen ytimessä voisi olla rivitaloja ja pienellä pihalla varustettuja kytkettyjä omakotitaloja ja alueen reunamilla voisi olla omakotitaloja hieman isommilla tonteilla.

Voisiko mitenkään lisätä S-junille pysähdys Luomaan, Jorvakseen ja Tolsaan ja muuttaa sitten kaikki U-junat S-juniksi vai olisiko tuo Luoman pysähdys tuossa jo liikaa liikenteen järjestämisen kannalta? Näin saataisiin kunnon palvelutaso myös sinne Luomaan ja näin ollen luultavammin myös lisää matkustajiakin. Tietenkin Luoman asemanseudulle pitää saada paljon lisää asukkaita, ennen kuin matkustajamääristä tulee kunnollisia.

Länsiväylässä on muuten jo 24.9. ilmestynyt artikkeli Luoman rautatieseisake saa jatkoaikaa - Mankin ei, jonka mukaan HSL voi mahdollisesti lykätä Luoman lakkauttamisajankohtaa:
– Kirkkonummen kunta on tässä vaiheessa vastustanut Luoman seisakkeen lakkautusta, joten nyt meidän täytyy tarkastella asiaa uudelleen, myöntää HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila.

– Mitään tarkkaa aikataulua uudelle lakkautusajankohdalle en osaa sanoa, mutta se siirtynee huomattavasti suunnitellusta eteenpäin.
 
U- ja S-junien yhdistämistä ei tosissaan toivo mikään kunta, ei kirkkonummelaiset eikä Rantaradan työmatkalaisetkaan. Seisakkeille tunnin vuoroväli on sopiva jopa seisakkeiden asukkaiden mielestä. Nämä ovat toki yleisiä mielipiteitä, eivät kaikkien yhteisiä. Jos vuorotarjonta tuplataan, ehdotetaan kohta lähes kaikkien pysähdyspaikkojen lakkauttamista vuorokohtaiseen käyttäjämäärään vedoten.

Yleensäkin tarjonnan supistaminen yhteen vaihtoehtoon yksinkertaistamisen nimissä on yhtä naurettava ajatus kuin HSL:n Hki-Paloheinä-... runkolinja, jonka pitäisi korvata kaikki Paloheinän linjat yhdellä, kun on niin vaikeaa muuten. Välillä tuntuu, että HSL yrittää kaikin keinoin pakottaa asukkaat auton ostoon.
 
Ehkä tosiaan Mankin seisakkeen voi lopettaa, kun se on kuitenkin hyvin lähellä Kauklahden asemaa, mutta Luoman asema pitäisi säilyttää.

Toisaalta ei, koska Mankin seisakkeen lähettyville rakennetaan kokoajan, mutta ne uudet asukkaat pitäisi saada käyttämään junaa. Toisaalta asia on vähän ristiriitainen, koska jos junia menee se yksi tunnissa, ruuhkassa ehkä kaksi niin helposti ihmiset käyttävät suoraan autoa. Asia on hyvin monipiippuinen, mikään ei toisaalta estäisi jatkamasta E-junaa Kirkkonumelle sinäänsä. Toisaalta asiakaspotentiaalia tuskin on siellä suunnassa niin paljoa, ja ei se linjan jatkaminenkaan ole ilmaista.
 
Mankin kanssa voitaisiin kokeilla sitä, että Y-junalle lisättäisiin pysähdys sinne. Koska nopeudet ovat joka tapauksessa alhaisia (onko muuten rata siinä huonossa kunnossa, kun vaunu heiluu ja vaappuu tullessaan lännestä, alkaen n. 200m ennen laituria ja loppuen laiturin keskikohdalle?) lisäpysähdys kestäisi max. 1 min ja tietääkseni Y-junan slotti kestää sen verran joustoa. Y ei tarvitsisi myöskään lisävaunuja tämän vuoksi. Tärkeimmät asiat Mankissa ovat ruuhkavuorojen (15-20 matkustajaa/vuoro) ynnä muutaman tärkeimmän hiljaisen vuoron tarjoaminen sekä seisakkeen säilyttäminen lähitulevaisuutta varten.



Hiljaisen ajan liikenteenhän voisi jakaa L-junien lisäksi uudelle junalinjalle pysähdyksin Hki-Pasila-Pitäjänmäki-Kauniainen-Espoo-Kirkkonummi. Kera, Ilmala, Mankki, Valimo ja kumppanit eivät tarvitse hiljaisimpina tunteina edes 60 min vuoroväliä, vaan 120 riittää mainiosti.
 
U- ja S-junien yhdistämistä ei tosissaan toivo mikään kunta, ei kirkkonummelaiset eikä Rantaradan työmatkalaisetkaan. Seisakkeille tunnin vuoroväli on sopiva jopa seisakkeiden asukkaiden mielestä. Nämä ovat toki yleisiä mielipiteitä, eivät kaikkien yhteisiä. Jos vuorotarjonta tuplataan, ehdotetaan kohta lähes kaikkien pysähdyspaikkojen lakkauttamista vuorokohtaiseen käyttäjämäärään vedoten.

Ei tuossa S- ja U- junien matka-ajoissa nyt niin suurta eroa ole kuitenkaan. Y-juna on se selvästi nopea juna, mutta jos vertaa 16:07 lähtevää U-junaa 17:07 lähtevään S-junaan, niin ei se S-juna ole kuin kolme minuuttia nopeampi tuolla matkalla. Samana se ero muinakin taitaa pysyä. Jostain syystä Kauklahden ja Masalan väli taittuu aikataulun mukaan S-junalta vain minuuttia nopeammin, vaikka U-juna pysähtyy tuolla välillä kahdesti ja S-juna ei kertaakaan. Masalan ja Kirkkonummen välillä kaksi lisäpysähdystä tuo kahden minuutin erot matka-aikoihin. Siitä se kolme minuuttia tuleekin. Kuinka paljon tuolla on sitten merkitystä on vallan toinen juttu. Maankäytön kehittyessä kyllä olisi suotavaa, että vuoroväliksi saataisiin tuntia pienempi väli. Ei se tunnin vuoroväli nyt kaikkein houkuttelevin ole. Tietenkin onhan se jo jotakin, että ruuhka-aikana pääsee puolen tunnin välein. Viimeistään kaupunkiradan ulottuessa Espoon keskukseen, jolloin E-junat alkavat pysähtyä kaikilla asemilla Espoon keskuksen ja Helsingin välillä ja alkavat kulkea nykyistä selvästi tiheämmällä vuorovälillä, U- ja S-junat tulee yhdistää, kun niiden kulku nopeutuu, kun ne eivät enää pysähdy kaikilla asemilla Espoon keskuksen ja Leppävaaran välillä.
 
Useampi nopeusluokka olisi kyllä tarjonnalle vain hyväksi, mielikuvavaikutustakaan ei kannata halveksia ja sivuuttaa. Toki voisi ajatella laatikon ulkopuolella ja ajaa päivisin vain L, S ja Y-junia, kun lisäraiteet Espooseen ovat paikallaan. Tai yhdistää ne S- ja U-junat ja lisätä lisäraiteiden mahdollistamana jo äsken ehdottamani "P"-linja Hki-Pasila-Pitäjänmäki-Kauniainen-Espoo-Kirkkonummi. Joka tapauksessa kannatan kolmatta raidetta Espoo-Kauklahti-Kirkkonummi, se kun mahdollistaa seisakkeiden pitämisen käytössä, lisää osuuden luotettavuutta ja hyödyntää Espoon lisäraidekapasiteetin tehokkaan käytön esimerkiksi tälläisen P-junan kera.
 
Uudet asuinalueen seisakkeen ympärille valmistuvat näillä näkymin 2014-2015 ja niitä mainostetaan asuntomarkkinoilla junayhteyden avulla. Luomassa asuu jo nyt 7500 asukasta.

Tällä perusteella junien pysähtymisiä pitäisi päin vastoin lisätä Luomassa. Seisake olisi toki hyvä saataa ensin tälle vuosituhannelle, en ole varma onko siellä vielä nykyäänkin matalat hiekkalaiturit. Joka tapauksessa ainakin lippuautomaatti ja kunnollinen suoja olisivat tulevaisuudessa tarpeen, samoin kun asianmukainen liityntäpysäköinti, jolla saataisiin se ensimmäinenkin auto jäämään "maalle". Ainakin kesällä 2008 siellä näytti tältä. En ole varma ollaanko sitä sitten kunnostettu sen jälkeen, muutaman kerran olen ohi mennyt, mutta muistikuvia ei ole.
 
Hiljaisen ajan liikenteenhän voisi jakaa L-junien lisäksi uudelle junalinjalle pysähdyksin Hki-Pasila-Pitäjänmäki-Kauniainen-Espoo-Kirkkonummi. Kera, Ilmala, Mankki, Valimo ja kumppanit eivät tarvitse hiljaisimpina tunteina edes 60 min vuoroväliä, vaan 120 riittää mainiosti.

Tuollainen juna pysähtyisi kyllä ehdottomasti myös Leppävaarassa, Kauklahdessa ja Masalassa. Ehkä myös Huopalahdessa ja Kilossa. Mutta kuitenkin, 120 minuuttia on liian pitkä vuoroväli lähiliikenteessä. Tunti on maksimi, ja siinä on se etu että on helppo muistaa yksi tietty minuutti, jonka aikaan juna aina lähtee. Kahden tunnin vuorovälillä tuokin hyöty katoaa. Ja se jos mikä karkottaa viimeisetkin luomalaiset sun muut autoihinsa.
 
Takaisin
Ylös