Periaatteessa tätä väitettä, "jos ne olisivat todella tarpeen, ne olisi tehty jo" voisi käyttää myös ylimääräisiin ratikkareitteihin. Koska busseillakin on pärjätty tähän asti, niin olisiko ratikka todella tarpeellinen.
Bussin ja ratikan teknisesti mahdolliset toiminta-alueet (matkamäärä yhteen suuntaan) menevät niin paljon päällekkäin, että bussia voidaan käyttää silloinkin, kun se ei enää ole taloudellista tai palvelutason puolesta järkevää. Kun rahaa bussiliikenteen subventioon löytyy, ei ole ”todella tarpeen” siirtyä ratikkaan.
Kaikkea hyödyllistä ei ole vielä tehty, koska poliitikot tai ihmiset ovat vastustelleet, joko taloudellisista tai muista syistä. Tosiasia on vain, että ruuhkia ja ilmansaasteita on Helsingin seudulla pakko saada vähennettyä, menetelmillä ei sinänsä ole väliä, kunhan nämä tavoitteet saadaan tehokkaasti tyydytettyä.
Olen aivan samaa mieltä. Vakavissaan ei ole liikennehankkeita arvioitu ympäristöhaittojen perusteella. Pääasiallinen arviointi on ollut rahalla mitattu kannattavuus, hyöty/kustannussuhde, joka on laskettu ns. YHTALI-menetelmällä. Siinä kannattavin hanke on sellainen, joka nopeuttaa mahdollisimman paljon yksityisautoilua. Tämä johtaa tietenkin yksityisauton käytön kasvuun, jolloin energian kulutus ja siihen liittyvät ympäristöhaitat karkeasti 10-kertaistuvat siihen nähden, että liikuttaisiin joukkoliikenteellä.
HS uutisoi viime perjantaina hallituksen pyrkimyksistä säästää energiaa. Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen puhui tästä ja siihen liittyen myös liikenteestä YLEn 20:30 uutislähetyksessä. Iso ongelma vain on, ettei vielä oikein tiedetä, mitä olisi parasta tehdä.
Suuri huomio kiinnittyy autoihin ja Tynkkynenkin puhui siitä, että niiden päästöt pitäisi puolittaa. Se on kova haaste, kun ei kukaan tiedä, millä tekniikalla se on mahdollista, vaikka valmista pitäisi olla muutamassa vuodessa. Joukkoliikenne on kuitenkin toimiva ja käytössä oleva teknologia, jolla energian kulutusta ja päästöjä voidaan vähentää 80–90 % heti.
Tällöin bussiliikenteen voimallinen korvaaminen raitioteillä ja johdinautoilla voikin käydä ”todella tarpeelliseksi”, koska ne ovat ainoa tunnettu ja heti käytettävissä oleva keino. HKL:n ympäristöraportin mukaan metrosta ei tähän ole, vaikka HS:n artikkelin mukaan LVM näyttäisi niin uskovan. Itse metrojunat ovat kohtuullisen energiatehokkaita, mutta koko järjestelmä asemineen ei ole, koska metron infra kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin itse junat. LVM perustaa toiveensa länsimetron YVAan, josta kuitenkin puuttuu asemien energiankulutus, joka kääntääkin länsimetron päästöhyödyn päälaelleen.
Antero
