Maunula / Viikki (toinen metrolinja)

Vaihdollinen yhteys on korkeakouluissa opiskeleville ihan ok. Pisaran sekä 1 ja 2 metrolinjojen myötä Pasilasta, Töölöstä, Kamppi-Lasipalatsin- ja Rautatientorin kulmasta sekä Hakaniemestä on tulossa helpot raideliikenteen vaihtopaikat.
 
Kuka on sanonut, että Hämeentiellä ei pitäisi olla enää ratikoita?
 
Vaihdollinen yhteys on korkeakouluissa opiskeleville ihan ok. Pisaran sekä 1 ja 2 metrolinjojen myötä Pasilasta, Töölöstä, Kamppi-Lasipalatsin- ja Rautatientorin kulmasta sekä Hakaniemestä on tulossa helpot raideliikenteen vaihtopaikat.
Vaihdollinen yhteys sinänsä ei ole mikään ongelma, mutta jos liikennevälinettä vaihtaessa pitää kävellä monta minuuttia maanpinnalla olevalta bussi-/ratikkapysäkiltä metrolaiturille ja odottaa siellä pari minuuttia metroa, tuli siirtymisessä Kumpulasta keskustaan 15 minuutissa ongelmia (jos siis esim. luento päättyy Kumpulassa tasalta ja seuraava alkaa akateemisen vartin kuluttua keskustassa). Ei se toki nykyisinkään kovin helposti onnistu...
 
Kuka on sanonut, että Hämeentiellä ei pitäisi olla enää ratikoita?

Sitä ei taida kukaan olla ehdottanut, bussien katkaisemista sen sijaan on:

Kumpulaan voidaan tehdä syöttöterminaali Lahdenväylän busseille (vrt Slussen)

Se jo vähentäisi aika paljon Kumpulan ja Viikin yhteyksiä keskustaan, ellei sitten 6-ratikan vuoroväliä tihennetä.
 
Ihmettelen myös joidenkin kirjoittajien lähtökohtaista raitiovaunuvastaisuutta.

No, ehkä joskus on syitäkin jos ei nyt raitiovaunuvastaisuuteen, niin ainakin raitiovaunuskeptisyyteen. Muinaisena itähelsinkiläisenä kannatan lämpimästi raitiovaunua Laajasaloon ja pidän metroa alueelle aivan liian suuriskaalaisena, rakennettiinpa Santahaminaa tai ei. Mutta nykyisenä etelähelsinkiläisenä ymmärrän kyllä niitäkin, jotka eivät vaunuista juuri piittaa.

Ensinnäkin raitiovaunut ovat hitaita. Minun ei käytännössä kannata ottaa raitiovaunua keskustaan, sillä kävelen Stockmannille tai yliopistolle ehkä kymmenisen minuuttia, kun taas raitiovaunumatka kolmosella vie odotteluineen noin puolisen tuntia. Pitkät vuorovälit sapettavat, varsinkin talvisaikaan, kuten myös sattumanvarainen liikennöinti etenkin ruuhka-aikaan. Lisäksi raitiovaunuista aiheutuu meluhaittoja. Asun viidennessä kerroksessa ja silti herään säännöllisin väliajoin ohi ajavan raitiovaunun jyrinään.

Kummallista kyllä, vaikka tällä palstalla usein manaillaan liityntäliikenteen helvetillisyyttä, täytyy todeta, että Laajasalossa asuessani matka keskustaan kesti suunnilleen yhtä kauan kuin nytkin. Bussien vuorovälitkin olivat tyypillisesti lyhyempiä.

Minusta raitiovaunu sopii hyvin suhteellisen tiiviisti rakennettuun puoliurbaaniin ympäristöön, jos se voidaan ottaa huomioon jo asuinaluetta suunniteltaessa. Laajasalo on tästä hyvä esimerkki. Mutta tiiviisti rakennetulla keskusta-alueella on harvemmin mahdollisuuksia suunnitella liikennejärjestelyjä vain raitiovaunun ehdoilla, eikä se ole toivottavaakaan. Mikään maanpäällinen ratkaisu ei parantaisi merkittävästi minun ja muiden Helsingin niemellä asuvien palvelutasoa, olipa sitten kyseessä bussi tai ratikka. Samalla ei tuota vaikeuksia keksiä maanalaisia ratkaisuja, jotka parantaisivat merkittävästi Helsingin niemen palvelutasoa.
 
Asiallinen kirjoitus.
Mikään maanpäällinen ratkaisu ei parantaisi merkittävästi minun ja muiden Helsingin niemellä asuvien palvelutasoa, olipa sitten kyseessä bussi tai ratikka. Samalla ei tuota vaikeuksia keksiä maanalaisia ratkaisuja, jotka parantaisivat merkittävästi Helsingin niemen palvelutasoa.
Jos sinä asut nyt Etelä-Helsingissä kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Stockalta, niin ainoa maanalainen joukkoliikenneratkaisu joka tuota matka-aikaa voisi lyhentää olisi Stockan ja asuintalosi hissin kytkeminen yhteen vaakatunnelilla. Vakavasti, Niemen sisäisten matkojen nopeuttaminen ei ole mielestäni prioriteetti, joukkoliikenne alueella on jo niin hyvää ja sen käyttöaste on hyvin korkea. Ongelmat on esikaupungeissa.
 
Asiallinen kirjoitus.

Jos sinä asut nyt Etelä-Helsingissä kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Stockalta, niin ainoa maanalainen joukkoliikenneratkaisu joka tuota matka-aikaa voisi lyhentää olisi Stockan ja asuintalosi hissin kytkeminen yhteen vaakatunnelilla. Vakavasti, Niemen sisäisten matkojen nopeuttaminen ei ole mielestäni prioriteetti, joukkoliikenne alueella on jo niin hyvää ja sen käyttöaste on hyvin korkea. Ongelmat on esikaupungeissa.

Ymmärsit varmaan, ettei tarkoitukseni ollut narista siitä, ettei Stokka ole tarpeeksi lähellä, vaan siitä, että yhteydet muualle Helsinkiin ovat kohtuuttoman hitaita. Jos haluan raitiovaunulla Pasilaan tai Arabiaan tai Munkkivuoreen, siihen menee noin tunti (ilman vaihtoja). Keskeisimpänä syynä on kantakaupungin liikennejärjestelyjen raitiovaunukeskeisyys. Asia koskettaa yhtä hyvin niitä, jotka asuvat Helsingin niemellä ja käyvät toisaalla töissä, kuin niitäkin, jotka asuvat toisaalla ja käyvät Helsingin niemellä töissä.
 
Mistä päin Helsingin keskustaa kestää mainitsemiisi kohteisiin noin tunti? :O

Tunti ei ole lainkaan omituinen asia, kun matkustetaan kantakaupungin sisällä. Etenkin läntisellä osiolla ratikat ja bussit jumittavat ruuhkissa pahasti. Vielä kun jatketaan matkaa Rautatieaseman eteläpuolelle, ehkä Eiran suuntaan tai muualle sinne, niin matka hidastuu edelleen. Lauttasaareen (sekin vielä kantakaupunkia) mennessä ruuhkaa riittää. Tuntuu melkein siltä, että metro olisi ainoa ratkaisu. Ratikan nopeuttaminen vaikuttaa hankalalta ydinkeskustassa.
 
Ensinnäkin raitiovaunut ovat hitaita.
Jos kirjoitat tämän muotoon Helsingin raitiovaunut ovat hitaita – kuten oletan sinun itse asiassa tarkoittavan, kun jäljessäkin puhut kokemuksistasi matkustamisesta Helsingissä – allekirjoitan väitteesi. Mutta yleisesti tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Sen verran olen matkustellut kantakaupungin alueella ristiin rastiin, että en myöskään niele väittämää siitä, että siellä menee johonkin joukkoliikennematkaan tunti – paitsi kävellen.

Sen verran olen myös nähnyt muiden kaupunkien joukkoliikennettä, että olen vakuuttunut siitä, että nopein tapa liikkua kaupunkikeskustan sisällä on nykyaikainen raitiotie. Monenlaiset metrot alittavat kyllä katuverkon ruuhkat, mutta suurin osa matka-ajasta menee kävelemiseen. Joka ei ole kovin nopeata eikä mukavaakaan.

Metrojen yksi ongelma ovat myös vaihdot metrolinjoilta toisille. Suurissa metrokaupungeissa on kyllä laaja monen linjan verkko. Mutta kun matka suuntautuu muulla tavalla kuin yhden linjan mukaisesti, päädyt seikkailemaan maanalaisissa käytävissä ja portaissa, joissa et edes tajua, miten pitkiä matkoja kävelet.

Olen myös pannut merkille, että metrokaupungeissa tahtoo olla tapana antaa katuverkon ruuhkautua. Esimerkiksi metroon panostavassa Wienissä raitioliikenne on runsasta, mutta se on jätetty Helsingin tapaan 1950-lukulaiseksi hidasraitiotieksi. Raitiotieyhteyksiä on myös korvattu metrolla, vaikka parempaan tulokseen ja halvemmalla olisi päässyt liikenne-etuuksilla ja muulla olemassa olevan raitiotien modernisoinnilla.

Ymmärrän niitä Etelä-Helsinkiläisiä, jotka ratikkaa vastustavat, koska he eivät tiedä, mitä he voisivat saada. Tietenkin jos heille aiotaan rakentaa äänivaimentamaton hidasratikka, niin he ovat oikeassa. Mutta heidänkin pitää liittää vastustukseensa, että he vastustavat ”vanhanaikaista helsinkiläistä” ratikkaa, koska he eivät muusta tiedäkään.

Kummallista kyllä, vaikka tällä palstalla usein manaillaan liityntäliikenteen helvetillisyyttä, täytyy todeta, että Laajasalossa asuessani matka keskustaan kesti suunnilleen yhtä kauan kuin nytkin.
Kummallista kyllä, jos tilanne on näin, miksi ei kelpaa suora ja nopea raitiotie keskustaan? Jos sellainen tehdään nykyaikaseen tapaan liikenne-etuuksin ja tehdään vielä Korkeavuorenkadusta viihtyisä ja rauhallinen autoton kävely- ja kauppakatu, niin nimenomaan ja vain maanpäällinen ratkaisu voi parantaa merkittävästi joukkoliikenteen palvelutasoa.

Antero
 
Lauttasaareen (sekin vielä kantakaupunkia) mennessä ruuhkaa riittää.

Kantakaupunki on se alue, joka kuului Helsinkiin ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta. Lauttasaari ei siis ole kantakaupunkia, se kuului Huopalahden kuntaan. Suuren liitoksen jälkeen kaupunkia sanottiin aluksi "Suur-Helsingiksi". Uusien kaupunginosien muodostamaa aluetta sanottiin ensin "liitosalueeksi", mutta melko pian vakiintui nimitys "esikaupunki".

Nykyisin kanta- ja esikaupungin välinen raja on hämärtynyt. Lauttasaari on varsin lähellä keskustaa, mutta jokin mutta siinä on. Kaupungin kasvua ja rakennemuutosta ei kaikissa liikenneasioissa ole otettu huomioon.

Bussien "keskustalinjat" on viime vuosikymmeninä yhdistetty "esikaupunkilinjoihin", esim. 14+36 = 14, 16+57 = 16, 18+35 = 18. Raitiovaunuratoja ei ole päästetty esikaupunkialueelle (ei esim. Lauttasaaren sillan yli). Munkkiniemeen oli ollut raitiotie jo ennen suurta alueliitosta, mutta muualla jokin näkymätön berliininmuuri katkaisee raitiolinjat kantakaupungin rajalle.

Jos ratojen rakenne on jäänyt 50-luvulle, niin verkon koko on jäänyt vielä aiemmille vuosikymmenille.

Tuntuu melkein siltä, että metro olisi ainoa ratkaisu. Ratikan nopeuttaminen vaikuttaa hankalalta ydinkeskustassa.

Mikäli eteläisten kaupunginosien raitiolinjat korvattaisiin metrolla, niin matka-aikaa venyttäisivät myös kävely metroasemalle (niitä ei todellakaan tulisi joka pysäkin nurkalle) sekä siirtymät tunneliin ja takaisin maan pinnalle.

Raitioliikennettä voisi keskustassakin nopeuttaa katutilan käytön uudelleen järjestelyllä. Välittömät liikennevaloetuudet toimimaan ja muut ajoneuvot pois kiskoilta.

Koko raitioverkolla pitäisi antaa raitiovaunuille omat kaistat. (Ne ovat jo olemassa, niitä ei tarvitse edes rakentaa. AutoLIIKENTEEN voi monin paikoin siirtää nykyiselle autoSÄILÖNNÄN kaistalle. Toinen tapa on entistä rohkeammin tehdä osa kaduista raitio- ja jalankulkukaduiksi ja siirtää autojen liikkuminen ja pysäköinti muille kaduille.)

Valitettavasti nykykäytäntö on sellainen, että yhdelle autolle voi varata kadulta lähes pysyvän säilytyspaikan, mutta yhdelle raitiovaunulle ei voi rauhoittaa edes hetkeksi liikkumatilaa (jonka vaunu saman tien luovuttaisi seuraavalle ratikalle).
 
Tuntuu melkein siltä, että metro olisi ainoa ratkaisu. Ratikan nopeuttaminen vaikuttaa hankalalta ydinkeskustassa.
Yleinen ja ihan ymmärrettävä ajattelutapa. Pienemmällä vaivalla pääsee kun tekee suosiolla tunnelin, ei tarvitse tapella parkkipaikoissaan roikkuvien asukkaiden ja liikkeenpitäjien kanssa (jos kysyt melkein keneltä tahansa liikkeenpitäjältä, niin toive on saada parkkipaikka oman kaupan eteen, on siitä oikeasti mitään liiketaloudellista hyötyä tai ei).

Tässä on vaan sellainen ongelma että se että kenellekään ei tule paha mieli maksaa miljardeja, joita ei ole, joten sitten ei tehdä yhtään mitään. Jotenkin sen pitää mennä jakeluun että kaupunkisuunnittelu on valintoja jotka harvemmin on helppoja, ennen kuin mitään rupeaa oikeasti tapahtumaan. Jos valitaan tunnelointi patenttiratkaisuksi niin sitten siihen pitää osoittaa tarvittavat varat, korotetaan vaikka kunnallisveroa pari äyriä.

Ja voihan sitä tehdä tunneleita ratikoillekin, jos pysäkit vaan saisi maan päälle niin tuo ei kai edes olisi ihan älyttömän hintaista. Minkälaisiin nousukulmiin Helsingin ratikat taipuu?
 
Se matka minkä metro kiitää minuutissa, menee katuratikalla 10-15 min.
Kyllä metroasema, esm. Punavuoressa nopeuttaa Ullanlinnalaistenkin matkoja.
 
Jos Wieniä ja Helsinkiä vertaa toisiinsa, niin voin kertoa, että Wienissä on erittäin hyvin toimiva julkinen liikenne, paljon kävelykatuja ja autoilta "rauhoittettuja" katuja. Metro ei ole kovin syvällä, se on nopea ja tehokas Wienissä.Ratikka 21 lopetettiin U2:n pidennyksen takia, mutta sitä voitanee pitää perusteltuna. Wienin uudet ratikat ovat todella tilavia ja useimmiten paljon nopeampia (=nopeamman tuntuisia kuin Helsingissä). Kuskit painavat suorilla kaasua. Tämän lisäksi linjat 1, 2 ja D organisoidaan uudelleen 26.10.08 alkaen, joka tarkoittaa että vastaikkaisiin suuntiin Ringillä kulkevat 1 ja 2 (vrt 7a/7b jne) puretaan ja ne kiertävät Ringin vain toiselta puolelta ja jatkavat esikaupunkiin. Enää ei siis ole ajantasauspysäkkejä. Linja D saa myöhemmin tunnuksen "3", mutta sen reittiin ei ole tulossa muutoksia. Ratikkaverkko ei suinkaan ole mitenkään vanhentumaan päässyt.

Wien on joukkoliikenteen mallikaupunki. Pyöräteitä on paljon, taksin saa helposti. Autoja on, mutta höyhensarjassa ollaan verrattuna Pariisin kaaokseen tai Ateenaan. Ratikka pelaa hyvin, linjoja on useita kymmeniä. Sitten on viisi metrolinja U1, U2, U3, U4 ja U6 sekä ÖBB:n Schnellbahn (lähijuna). Ja tietenkin iso liuta bussilinjoja, joiden ulkoasu on yhtenäinen sekä siisti ja ne ovat Graf &Steyrin maakaasubusseja eivätkä rikkinäisiä Ikaruksia.

Mutta tietenkin olen taas väärässä ja en tiedä mistään mitään ja pikaratikka voisi korvata kaiken ja Wien on autokaupunki, tiedän jo mitä tulee. Ja Espoo on malliesimerkki.
 
Se matka minkä metro kiitää minuutissa, menee katuratikalla 10-15 min.
Kyllä metroasema, esm. Punavuoressa nopeuttaa Ullanlinnalaistenkin matkoja.

Metro kiitää ehkä nopeasti, mutta matka sen kiiturin pysäkille on usein pitempi kuin pintaliikenteen pysäkille. Ei kai kukaan etelähelsinkiläinenkään olisi matkustamassa vain metroaseman laiturilta toisen metroaseman laiturille?

Metroasema sinänsä ei nopeuta kenenkään matkoja sen enempää kuin raitiovaunu- tai bussipysäkki. Kyse on siitä, minne sillä metrolla tai bussilla tai ratikalla siltä pysäkiltä pääsee. Vaikka Helsinkiin rakennettaisiin kymmeniä metrolinjoja, niin silti kaikki matkatarpeet eivät muutu matkoiksi metroasemalta toiselle.

Joissakin tilanteissa itsekin mieluummin kävelen hieman pitemmän matkan metroasemalle enkä mene liityntäbussilla, vaikka sen pysäkki olisi lähempänä. En kuitenkaan usko, että pelkkä metron olemassaolo voisi korvata raitioliikenteen Etelä-Helsingissäkään. Jäljelle jää silti paikkoja, joihin on mielekkäämpää mennä suorempaa ja nopeampaa tietä sporalla kuin kiitävälläkään metrolla kiertäen.

Tästä on kyse siinäkin, että Maunulan ja Viikin (ketjun aihe!) kaikkia liikennetarpeita ei järkevimmin (ja kustannuksiltaan edullisimmin) ratkaise
Töölön metro.

Ehkä mä vaan en ymmärrä, että kaikki olisi niin paljon paremmin, jos vaikkapa Viiskulmassa olisi metroasema. Esimerkiksi Kaivopuistosta käveltäisiin ensin riemusta kiljuen sinne, sitten mentäisiin Viikin metrolla Kamppiin, käveltäisiin toiselle tasolle, josta seuraavalla Vuosaaren metrolla Kaisaniemeen ja taas käveltäisiin esimerkiksi Liisankadulle. Oltaisiin ihan älyn onnellisia, kun kesti vain 3 min eikä tarvinnut mennä onnettomalla 1A:lla, joka olisi tuhrannut samaan matkaan peräti kolminkertaisen ajan. Näinhän se menee :lol:
 
Takaisin
Ylös