Mechelininkadun ruuhkat

Entäs jos ohjattaisiin Länsiväylältä ja Hietalahden rannan suunnasta Pohjoiselle rautatienkadulle kulkeva autoliikenne satamaradan kautta. Pohjoiseen Marian sairaalan kohdalla menisi siis vain yksi autokaista jolta ei voisi kääntyä Pohjoiselle rautaienkadulle vaan ainoastaan jatkaa Mechelininkadun suuntaan.

Okei hieman epärealistista, kun tuo satamaradan kuilu on jo kait varattu kevyelle liikenteelle, mutta oli pakko heittää ideana.

Kyllä tämä oli ihan oikeanlainen ehdotus minun mielestäni. Jos ei kerran mitään tahtoa raitiovaunuliikenteen siirtämisestä kuiluun ole, niin siirretään sitten se pirun autoliikenne, kun kerran tätä on käytetty jo perustelunakin muun tyrmäämiseen. Pahoin kyllä pelkään, että Rautatienkadun liikenteen siirtäminen ei ratkaise tilannetta, vaan Mechelininkatua pitkin suurin osa autoliikenteestä kuitenkin tulee.

Jatketaan vielä tätä ehdotusta sen verran, että Lapinlahdenkadun molemmilta puolin, vaikkapa Malminkadulle ja Lastenkodinkadulle saakka, voisi autotietä kattaa ja rakentaa puistoa kannen päälle. Tämä kompensoisi jollain tavalla sitä peltilehmäin ylivaltaa, joka on ongelman ydin.
 
On myös hiukan ironista, että alunperin Jätkäsaaresta suunniteltiin autotonta kaupunginosaa. Tämä ajatus on kuitenkin "unohtunut" johonkin...

Tavallaan joo. Mutta onko tämä asia suoraan sidoksissa Jätkän kehittämiseen?
Mietin asiaa hyvin yksinkertaistetusti: jos Jätkään ei saisi ajaa millään autolla ja siellä olisi puomi ja aseistettu vartija, joka päästäisi vain poliisin, palokunnan, ambulanssin yms viranomaiset ja jakeluautot, vähenisikö Mechelininkadun liikenne?

Hiukan aihetta sivuten on mielestäni mielenkiintoista nähdä, miten liikenne alueella kehittyy kun Jätkä on hiukan aikaa "aivan tyhjä". Eli siis kun alueella ei rakenneta eikä ole satamatoimintaa. Henkilöautoihin en usko sen kovasti vaikuttavan. Mitä mieltä muut ovat?
Kyseessähän on ainutlaatuinen historiallinen tilanne, joka ei enää toistu.
 
Hiukan aihetta sivuten on mielestäni mielenkiintoista nähdä, miten liikenne alueella kehittyy kun Jätkä on hiukan aikaa "aivan tyhjä". Eli siis kun alueella ei rakenneta eikä ole satamatoimintaa. Henkilöautoihin en usko sen kovasti vaikuttavan. Mitä mieltä muut ovat?
Kyseessähän on ainutlaatuinen historiallinen tilanne, joka ei enää toistu.
Jätkällähän säilyy edelleen Tallinkin ja Eckerö Linen matkustaja/autolauttaliikenne, joten se ei ole aivan tyhjä. Päivttäisiä lähtöjä on tosin vain 8-9, mutta niilläkin kulkee suhteellisen merkittävä määrä henkiläautoja ja rekkoja.
 
Aivan, totta. Eihän siitä aivan tyhjä tule. Mutta jotain tilastomerkintöjä (mielenkiintoisia?) syntynee, kun Vuosaari avataan.

Se on muuten jo ensi viikolla!! :biggrin:
 
Joka tapaukseesa olisi toivottavaa, että turhia vitkuiluja ei tulis Ruoholahdenkadun radan rakentamiseen. Näin saataisiin jo ensimmäinen linja suoraan Kampin kautta Ruoholahteen, vaikkakin metro on jo. Samalla syntyisi silmukka bulevardin kautta. Siitä olisi sitten helppo jatkaa terminaalirataa ja toista haaraa rakenteilla olevaa siltaa pitkin.
Ikävä kyllä juuri kun Kamppi alkaa valmistua niin rakentaminen alkaa uuden ratahaaran myötä.
 
Milloinkahan nuo esillä olevan suunnitelmat toteutuvat. Esim kiskojen veto kutosen reitiltä, Ruoholahdenkadun rata jne...
 
Oikeassa olet, jäin varmasti ihmettelemään miksi sitä mahdollisuutta ei tehtäisi heti kalevankadun pään kohdalle poikkeustilanteita varten.

Suunnitelman perusteella näyttää, että olisi melko mahdotonta saada Kalevankadulta käännöstä Ruoholahdenrantaan Kamppia kohti, koska Kalevankadun silmukka on linjattu ihan kadun oikeaan laitaan vasemmalle käännöstä varten.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana näyttäisi siltä, että ainakin käännökseen Jätkäsaaresta vasemmalle Ruoholahdenrantaan olisi piirretty tasoituskaarteet. Voisiko olla totta?
 
Mielenkiintoisena yksityiskohtana näyttäisi siltä, että ainakin käännökseen Jätkäsaaresta vasemmalle Ruoholahdenrantaan olisi piirretty tasoituskaarteet. Voisiko olla totta?
Joukkoliikennelautakunta 20.6.2007.:
JLK sanoi:
JÄTKÄSAAREN JOUKKOLIIKENNERATKAISU:
Lisäksi lautakunta päätti, että rata tulee suunnitella niin, että siinä voidaan liikennöidä rajoituksetta myös ns. moninivelisellä raitiovaunulla (esim. Helsinkiin hankitut Variotram-raitiovaunut). Käytännössä tämä tarkoittaa riittävän laajoja aluevarauksia, jotta kaarteisiin voidaan rakentaa oikeaoppiset muuttuvasäteiset tasoituskaarteet. Tämä edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyötä liikennelaitoksen ratasuunnittelijoiden kanssa.
 
Verkossa olevan suunnitelman (PDF), jos se pätee, mukaan tosiaan linja suoristuu Rautatiekatujen kohdalla. Ja siitä pohjoiseen tilaa tulee sivusuunnassa todella hulppeasti nykyiseen verrattuna. Ratikkapysäkit eivät sitten enää ole vastakkain Marian sairaalan edessä.

Hienoa, että löysit tämän! Yleisten töiden lautakunnan esityslistoista pitäisi vielä löytyä katusuunnitelmat, joiden mukaan tuo alue toteutetaan. Mutta harvoin se tuosta liikennesuunnitelmavaiheesta mitenkään oleellisesti muuttuu, eli kyllä tuo antaa hyvän kuvan siitä, mitä tuleman pitää.

Pysäkkien väli Marian sairaalalta Perhonkadulle taitaa olla n. 200 metriä kun pysäkki siirtyy.
 
Oikeassa olet, jäin varmasti ihmettelemään miksi sitä mahdollisuutta ei tehtäisi heti kalevankadun pään kohdalle poikkeustilanteita varten.

Saattaa hyvinkin olla, että noita poikkeusyhteyksiä vielä käytännössä tehdään. Herättiinhän niihin Ysinkin kohdalla vasta sitten, kun katusuunnitelmat oli jo hyväksytty.

Mielestäni positiivista on se, että Ruoholahdenkadun-Itämerenkadun ratayhteys, jota liikennesuunnitelmassa ei ollut, on nyt otettu katusuunnitelmaan mukaan. Se mahdollistaa periaatteessa ysin reitityksen Saukonpaateen Itämerenkadun kautta jo vuonna 2011, jos tuosta Ruoholahdenkadun radasta päästään sopuun.

Negatiivista sen sijaan on se, että Ruoholahdenrannassa tehdään katu, jonka leveys on 10,5 m ja jolla on kadunvarsipysäköinti molemmilla laidoilla. Katu on niin ahdas, että varsinkin lumiseen aikaan tuo tietää taas kerran väärin pysäköidyistä autoista aiheutuvia haittoja raitioliikenteelle, vaikka Kh juuri yritti niihin puuttua. Ko. paikassa olisi hyvin tilaa leventää katua metrillä, jolloin ongelma poistuisi (väli Ruoholahdenkadulta Eerikinkadulle).
 
Mielenkiintoisena yksityiskohtana näyttäisi siltä, että ainakin käännökseen Jätkäsaaresta vasemmalle Ruoholahdenrantaan olisi piirretty tasoituskaarteet. Voisiko olla totta?

Pitää nyt totuuden nimissä todeta, että lähestulkoon kaikissa Helsingin kaarteissa R < 250 on kyllä tasoitus. Siitä toki voidaan keskustella miten hyvät tasoitukset mihinkin on tehty.

Tuossa katusuunnitelmassa muuten poistuu yksi pienisäteinen (R = 16,5) kaarre, kun se oikaistaan Kalevankadulta risteyksen keskiosan yli Ruoholahdenrantaan.

Daniel on ihan oikeassa Ruoholahdenrannasta. Normaalisti kadulle halutaan 6 metriä, joskin minimi on 5,5. Kun molemmilla laidoilla on pysäköintiä, operointivarmuuden takaamiseksi olisi todella hyvä varata ylimääräistä tilaa ja korottaa pysäköintiruudut. Samalla voisi korottaa Ruoholahdenrannan ne osuudet, joilla autot eivät saa käyttää ratikkakaistaa kuten risteysalueella kai tehdäänkin.
 
Tavallaan joo. Mutta onko tämä asia suoraan sidoksissa Jätkän kehittämiseen?

Suoraan -ei. Välillisesti -ehkä.

Mietin asiaa hyvin yksinkertaistetusti: jos Jätkään ei saisi ajaa millään autolla ja siellä olisi puomi ja aseistettu vartija, joka päästäisi vain poliisin, palokunnan, ambulanssin yms viranomaiset ja jakeluautot, vähenisikö Mechelininkadun liikenne?

Ei.
 
Pitää nyt totuuden nimissä todeta, että lähestulkoon kaikissa Helsingin kaarteissa R < 250 on kyllä tasoitus. Siitä toki voidaan keskustella miten hyvät tasoitukset mihinkin on tehty.

No tämä olikin uusi tieto. Mielestäni tällä palstalla ollaan eletty jo aika pitkään siinä uskossa, ettei tasoituksia ole ollenkaan. Mutta vaikea sitä on kyllä huomata, kun ratikat kyllä ryskyvät joka kurvissa puolelta toiselle sellaisella menolla. Kuinka pitkiä nuo tasoitukset sitten ovat? Voisi ajatella, että niiden pitäisi olla ainakin 15 metriä pitkiä, että kaarre tuntuisi matkustajasta mukavalta 50 km/h vauhdissa. Jyrkät käännökset tietysti erikseen, mutta esim. Manskun linjaosuuksilla lyhyistä tasoituksista tuskin on ainakaan matkustajalle hyötyä. Kalusto tietysti kärsii huomattavasti vähemmän.

Ilmeisesti kuitenkin esim. vaihteen kieliin ei tasoituksia saa muutenkaan?
 
Takaisin
Ylös