Metrohavaintoja 2016

Ensimmäinen lyhyiden vuorovälien aamu ei mennyt ihan putkeen: http://www.hs.fi/kaupunki/a1471231405970

Toimittaja lie noussut juuri nokkajunaan, koskapa Kaisaniemen kohdalla kuulutettiin Kaisaniemi eikä Helsingin yliopisto.

Nuo opastetarrat maassa toivat mieleen Madridista huomattavasti tehokkaamman tavan: siellä on jollain linjalla (8?) lyhyet junat, mutta pidemmät asemalaiturit. Koskapa junat ovat aina vakiomittaisia, kuten ovat nykyisin Helsingissäkin, on sille osuudelle laituria, johon junat eivät pysähdy, laitettu jonotusköysiä. Niitä lentoasemilta tuttuja. Niiden avulla sokeakin ymmärtää, ettei juna siihen köyden kohdalle pysähdy, kun ei siitä mitenkään pääsisi vaunuun köyden läpi. Auttaisi sellaistakin metromatkustajaa, joka ei osaa katsoa lattianrajasta opasteita.

Minä muuten taannoin kaipasin Vehkalan asemalla tuollaisia maassa olevia opastetarroja. Yksi Sm5, valtavan pitkä asemalaituri eikä missään mitään tietoa siitä, mihin se juna pysähtyy. Sektorit on kyllä merkitty asemille kansainväliseen tapaan, mutta monitori ei kertonut, mille sektorille juna pysähtyy.
 
Minä muuten taannoin kaipasin Vehkalan asemalla tuollaisia maassa olevia opastetarroja. Yksi Sm5, valtavan pitkä asemalaituri eikä missään mitään tietoa siitä, mihin se juna pysähtyy.

Lentoaseman ja Aviapoliksen asemilla on ainakin tarrat siinä kohtaa mihin juna pysähtyy aina. Ne ovat tosin hieman epäintuitiiviset, sillä kyseessä ei ole nauhamainen tarra vaan neliön muotoinen tarra, jolloin sitä alkaa miettiä osoitetaanko tarralla se kohta, johon junan keula pysähtyy.

Voisikohan olla niin, että Hösseli pohtii vielä 6-vaunuisten junien ajamista Kampista itään eikä siksi ole vielä tehty tarraa pysyvämpiä ratkaisuja? Jonotusköysienkin pylväät pitäisi pultata kiinni laituriin jos sellaisia laitettaisiin raiteen viereen.

Ensimmäinen lyhyiden vuorovälien aamu ei mennyt ihan putkeen: http://www.hs.fi/kaupunki/a1471231405970

Tuon artikkelin perusteella ei voi oikeastaan sanoa, miten lyhyet vuorovälit meni putkeen, mutta minusta tilanne ei vaikuttanut hyvältä. Toiseen suuntaan juna seisoi ennen Itäkeskusta noin minuutin. Toiseen suuntaan nenäni edestä lähtenyt juna jäi seisomaan tunneliin Kampin ja Rautatientorin välille noin minuutiksi. Seuraavaksi tullut juna lähti sitten tasan minuutin myöhässä ja körötteli Kampin ja Rautatientorin sekä Rautatientorin ja Yliopiston välit 30 km/h sekä hidasti useaan otteeseen myöhemmin vauhtia. Tuo järjestelmä vaikuttaa siis todella häiriöherkältä ruuhka-aikaan.

Ja ehkä tämä on hieman ensimmäisen maailman ongelma, mutta Vuosaaressa tulevat junat pitäisi kyllä ohjata Itäkeskuksessa keskiraiteelle tai muuttaa opastimen paikkaa, koska nyt kallistus Myllypuron ja Itäkeskuksen välillä opastimen kohdalla on aika voimakas, peräti 11 %. Tuon opastimen kohdalle tulee kuitenkin jatkossa pysähtelemään junia jatkuvasti.
 
Viimeksi muokattu:
Mäkin olin siinä nokkajunassa samaan aikaan kuin toimittaja. Matka Siilitieltä Kamppiin kesti 31 minuuttia, joten tuskin Itäkeskuksesta kesti 37 min, kuten toimittaja ilmoitti. Sörnäisissä lähes kaikki Ruoholahtea lähemmäs menevät matkustajista poistuivat osaa Kamppiin menevistä lukuun ottamatta, mutta ainakin junan itäpää säilyi melko täytenä Ruoholahteen menevistä matkustajista. Kaisaniemeen saavuttiin 8:40, ei 8:45, kuten toimittaja sanoi, ja Kampissa oltiin 8:52. Lähes kaikki jäivät Kampin laiturille odottamaan takaa tulevaa Ruoholahden metroa.
 
Tuon artikkelin perusteella ei voi oikeastaan sanoa, miten lyhyet vuorovälit meni putkeen, mutta minusta tilanne ei vaikuttanut hyvältä. Toiseen suuntaan juna seisoi ennen Itäkeskusta noin minuutin. Toiseen suuntaan nenäni edestä lähtenyt juna jäi seisomaan tunneliin Kampin ja Rautatientorin välille noin minuutiksi. Seuraavaksi tullut juna lähti sitten tasan minuutin myöhässä ja körötteli Kampin ja Rautatientorin sekä Rautatientorin ja Yliopiston välit 30 km/h sekä hidasti useaan otteeseen myöhemmin vauhtia. Tuo järjestelmä vaikuttaa siis todella häiriöherkältä ruuhka-aikaan.

Mielestäni tuo HS:n juttu oli aika huvittava. Siitä sai käsityksen että ongelmat johtuivat nimenomaan uudesta lyhyestä 2,5 min. Vuorovälistä. Oikeastihan se juna olisi vikaantunut Siilitielle vuorovälistä huolimatta ja sillä entisellä 4 min. Vuorovälilläkin muut junat olisi joutuneet hidastelemaan ja pysähtelemään. Vasta sitten kun tällä tiheällä välillä on ajettu hieman pidempään kuin YHDEN päivän ajan, voidaan vetää johtopäätöksiä kuinka homma toimii. Jos liikenne takeltelee jatkossakin ilman mitään teknisiä vikoja, niin silloin voidaan pohtia homman toimivuutta. Katsotaan nyt ainakin pari ensimmäistä viikkoa kuinka homma lähtee rullaamaan.
 
Niinpä. Olen nyt itse käyttänyt metroa eilen ja tänään kolme kertaa, kahdesti olen saanut asemalle saapuessa kävellä suoraan metron ovesta sisään, kerran juna meni nenän edestä mutta aika nopeastihan se seuraava tuli aiempaan verrattuna, ja ainakin noin ilman sekuntikellon katsomista olen päässyt perille täysin normaalissa matka-ajassa. Joka kerta on vielä mahtunut istumaan, vaikka melko ruuhkaisina aikoina kuljen. Pieni on otos tässäkin, mutta suurempi kuin yhdellä matkalla, eikä voi kuin olla tyytyväinen toistaiseksi.
 
Minä muuten taannoin kaipasin Vehkalan asemalla tuollaisia maassa olevia opastetarroja. Yksi Sm5, valtavan pitkä asemalaituri eikä missään mitään tietoa siitä, mihin se juna pysähtyy. Sektorit on kyllä merkitty asemille kansainväliseen tapaan, mutta monitori ei kertonut, mille sektorille juna pysähtyy.
Onhan sielläkin kai se keltainen pysäytysmerkki kiskojen toisella puolella? Ykkösen kohdalle pysähtyy yksirunkoisen junan nokka ja nelosen (muistaakseni) kohdalle kaksirunkoisen. Kolmirunkoinen täyttääkin jo koko laiturin.
 
Voisikohan olla niin, että Hösseli pohtii vielä 6-vaunuisten junien ajamista Kampista itään eikä siksi ole vielä tehty tarraa pysyvämpiä ratkaisuja? Jonotusköysienkin pylväät pitäisi pultata kiinni laituriin jos sellaisia laitettaisiin raiteen viereen.
Jonotysköysiä&pylväitä on hankittu juuri iso keko. Niillä on tarkoitus rajata matkustajien kulkua poikittain niille laiturin osille joissa juna ei pysähdy. Hissille pääsyä ei kuitenkaan estetä. Pituussuuntaan tolpat olisivat tavallaan hyvä juttu, mutta niitä menisi melko paljon ja kokemuksesta tiedetään että kansalainen viskoo ne radalle jossain vaiheessa iltaa. Laituriin pultattavat esineet taas ovat ongelmallisia kiinnitettäviä laiturin lämmityskaapeleiden/putkien vuoksi, joskin tehtävissä, mutta siitä kyllä saadaan K/H-urputus aikaiseksi.

Ja ehkä tämä on hieman ensimmäisen maailman ongelma, mutta Vuosaaressa tulevat junat pitäisi kyllä ohjata Itäkeskuksessa keskiraiteelle tai muuttaa opastimen paikkaa, koska nyt kallistus Myllypuron ja Itäkeskuksen välillä opastimen kohdalla on aika voimakas, peräti 11 %. Tuon opastimen kohdalle tulee kuitenkin jatkossa pysähtelemään junia jatkuvasti.
IK3-keskiraiteelle ohjataan junia jos IK2-raiteelta ei ole junan lähtö juuri käsillä. Jos edellinen juna tekee juuri lähtöä, on viisaampaa odottaa tulo-opastimen takana; ajaminen keskiraiteelle 35km/h vie pidemmän ajan kuin normiajo IK2-raiteelle, ja aiheuttaa matkustajille sekaannusta ja epätietoisuutta joka kerta.

Tuon artikkelin perusteella ei voi oikeastaan sanoa, miten lyhyet vuorovälit meni putkeen, mutta minusta tilanne ei vaikuttanut hyvältä. Toiseen suuntaan juna seisoi ennen Itäkeskusta noin minuutin. Toiseen suuntaan nenäni edestä lähtenyt juna jäi seisomaan tunneliin Kampin ja Rautatientorin välille noin minuutiksi. Seuraavaksi tullut juna lähti sitten tasan minuutin myöhässä ja körötteli Kampin ja Rautatientorin sekä Rautatientorin ja Yliopiston välit 30 km/h sekä hidasti useaan otteeseen myöhemmin vauhtia.

Junankuljettajakoulutuksessa on ollut erityisen paljon muuttujia viimeisen vuoden aikana, ja tieto Itäkeskuksen tulo-opastimen lähestymisen suhteen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Oikein hyvä tapa on jäädä odottamaan mäkeen 100m päähän opastimesta, jolloin juna ei kallistu kaarteeseen.
Samaa sarjaa on HY-RT ja RT-KP välien ajaminen Ruoholahden suuntaan: asemilta ei tule lähteä liikkeelle ennen kuin tunnelissa näkyvä esiopastin on ODOTA AJA -asennossa, tai liikenteenohjaaja muuta ohjeistaa.

Tuo järjestelmä vaikuttaa siis todella häiriöherkältä ruuhka-aikaan.
Näin on, ehdottomasti. Jos joku juna ei liiku, ainoa keino hallita tilanne on pysäyttää kaikki 24 junaa, ja laittaa taas kaikki liikkeelle kun vikaantunut juna liikkuu jälleen.
Eilen oli klo ~15:30 normaali viankuittaustoimenpide RL kääntöraiteella. Juna jäi 2½min myöhään RL lähdöstä. Olisi pitänyt pidättää edellä meneviä kahta junaa minuutilla-kahdella. Nyt tämä myöhään jäänyt oli 5:40 myöhässä saapuessaan Itäkeskukseen, syynä iso matkustajamäärä jonka lastaamisaika aina vain kertaantui per asema. Oli myös ovien väliin juoksijoita. Kokeilin myös kuuluttaa HT ja SN asemille, että juna on täynnä ja jos mahdollista nouskaa vasta tämän junan jälkeen heti saapuvaan junaan jossa on tilaa --> ei silmin havaittavaa vaikutusta matkustajien käyttäytymisessä.

edit: lisätty viimeinen kappale
 
Viimeksi muokattu:
Onhan sielläkin kai se keltainen pysäytysmerkki kiskojen toisella puolella? Ykkösen kohdalle pysähtyy yksirunkoisen junan nokka ja nelosen (muistaakseni) kohdalle kaksirunkoisen. Kolmirunkoinen täyttääkin jo koko laiturin.

Sitten taas kuinka moni matkustaja tuosta edes tietää? Toistaiseksi se on todellinen pelastus, jos liikkuu asemalla, jota ei normaalisti käytä, tai että junat ajavat poikkeuksellisesti toista puolta.
Näyttöjenhän piti tänä vuonna loppukesästä myös näyttää sijainti niillä kirjaimilla, jotka on jo kaukoliikenteessä käytössä.
 
Millon M300-junia aletaan käyttämään matkustajaliikenteessä? Oletin, että aloitettaisiin 15.8.
 
Tsemppiä kaikille jotka tuossa sopassa ovat mukana, tekee mitä vain niin lokaa lentää.... Ei ketään kiinnosta ottaa mistään mitää selvää jne. Johan sen pitäisi olla ihan selvä juttu ettei juosta ovien väliin....
 
Takaisin
Ylös