Mitä linjaa nopeutettaisiin seuraavaksi?

10/4 käy myös hyvin. Yksittäisenä nopeuttamistoimenpiteenä tarjoan Seppo Vepsäläisen ideaa, muutetaan Mannerheimintien itäpuoli välillä Postikatu - Pohjois-Espa kävelyalueeksi, länsipuolelle kaksikaistainen autokatu, bussit jää Elielinaukiolla. Tuolla saisi vaikka 300m Pysäkinvälin Lasipalatsi-Ylioppilastalo menemään minuutissa kolmen sijaan, mikä säästäisi pari minuuttia ainakin linjoilta 3B, 4, 6, 7 ja 10, toiset pari minuuttia jostain muualta niin se on vuoro jokaiselta eli tuollaiset 3,5 miljoonaa vuodessa.

Homman varsinainen luu on toki kävelyalue ilta-aurinkoon, mutta jollain se pitää rahoittaakin.

Eilen kävin Töölössä asioilla ja sinne päästäkseni käytin metroa, josta vaihdoin Sörkassa raitiovaunulinja 8:aan, mennen tullen. Ja täytyy näin ihan jälkeenpäinkin todeta, että olihan mukava ja sujuva joukkoliikennematka ja tuo vaihtokin Sörnäisissä oli kuin "metrosta vaihto toiseen", jonka toinen asemalaituri oli maanpäällinen.

Mielestäni juuri raitiolinja 8 onkin helsinkiläistä raitioliikennettä parhaimmillaan. Sen lisäksi, että se on todella kätevä poikittainen joukkoliikenneyhteys, sen matka etenee suhteellisen ripeästi, eikä sen "kilpailijana" ole sen kanssa päällekkäisiä bussilinjoja. Matkustajien vaihtuvuus on tasaista koko matkan.

Ja yksi asia täytyy vielä tunnustaa; siinä matkustaminen oli suorastaan mukavaa, vaikka matkustajia olisikin "ratikan täydeltä". Pitkässä Variotramissa (no, helsinkiläisittäin pitkässä; muualla maailmallahan nuo ovat monesti vielä pidempiä) matkustajat levittäytyvät tasaisesti, eikä matkustaminen on niin tukalaa kuin esimerkiksi täydessä bussissa. Joo, tiedän tiedän, mähän olen bussikuski, mutta mulla onkin aina oma paikka ja riittävästi omaa tilaa työvälineissäni . Mutta ratikassa on ihan mukavaa matkustaa, vaikka olisi hieman täydempääkin tai joutuisi jopa seisomaan matkan ajan. Varsinkin jos se matka on sujuvaa tai ainakin sen tuntuista. Onko tämä nyt sitä raideliikennekerrointa?

Mutta, kuten totesin, on raitiolinja 8 mielestäni malliesimerkki hyvästä raitiolinjasta Helsingissä ja pidän hyvänä, että juuri se on otettu nopeuttamisprojektiksi, koska toki siinäkin on ongelmakohtia linjan matkan varrella.

vristo sanoi:

Mutta, kuten totesin, on raitiolinja 8 mielestäni malliesimerkki hyvästä raitiolinjasta Helsingissä ja pidän hyvänä, että juuri se on otettu nopeuttamisprojektiksi, koska toki siinäkin on ongelmakohtia linjan matkan varrella.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kasin pahin tulppa on Mechelininkatu, varsinkin sen pää Länsiväylän alussa. Kun huonosti käy ruuhka-aikaan, siinä saa seisoa useat valot. Muutenhan tuo lienee tavallaan "helppo nakki", koska sillä voi ajella pitkät pätkät ihan omia kiskojaan muiden linjojen häiritsemättä. Lisäksi esim. Hesarilla pääsee huristelemaan varsin sujuvasti.

Voisiko ketjun kysymykseen lisätä alakysymykseksi miten saadaan irti suurin imagohyöty nopeuttamistoimista?

Minun mielestä mitä enemmän saadaan myönteisiä uutisia/myönteistä näkyvyyttä Helsingin ratikoille sen parempi. Nopeuttamistoimet tuovat sinällään lisää matkustajia ja säästöjä, mutta vielä parempi jos sana kiertää nopeutumisista.

sehta sanoi:

Minun mielestä mitä enemmän saadaan myönteisiä uutisia/myönteistä näkyvyyttä Helsingin ratikoille sen parempi. Nopeuttamistoimet tuovat sinällään lisää matkustajia ja säästöjä, mutta vielä parempi jos sana kiertää nopeutumisista.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen samaa mieltä. Joukkoliikenteen markkinointi ja positiivisten mielikuvien luominen on kyllä iso haaste HSL:lle.

Tosin tässä on sellainenkin jännä juttu, että vaikka ratikkaliikenne Helsingissä on kansainvälisesti katsoen hidasta ja aika takkuista, niin ilmeisesti aika monen helsinkiläisen mielestä se on kuitenkin nopea tapa liikkua. Ja tässä on kyse nimenomaan siitä mielikuvasta. Lehdissä näitä näkee silloin tällöin ("Ratikka on niin nopea tapa liikkua kantakaupungissa") ja tuttavapiiriltäkin voi kysellä. Tietysti joku kokee hitaaksi saman minkä joku nopeaksi, mutta ainakin minulle on yllätys se, että nykyinenkin ratikkajärjestelmä voidaan tosiaan aidosti kokea nopeana liikkumisena.

Miten Kaivokadun ratikkaliikennettä pystyisi nopeuttamaan? Nykyisin väli Rautatieasema-Ylioppilastalo on tuskastuttavan hidas, mielestäni suurin ongelma on siinä että lähes aina kaikki linjojen 3B,6 ja 9 vaunut tulevat R.aseman pysäkille samanaikaisesti ja sitten jonotetaan sokoksen kulmalla useita minuutteja koska valoista ehtii kääntyä Manskulle vain yksi vaunu kerrallaan. Varsinkin tuo 3B:n ja 9:n peräkkäinajo on typerää kun niillä on yhteinen reittiosuus kalliosta Erottajalle. Tuskin olisi täysin mahdotonta tahdistaa linjoja 3B,3T,6 ja 9 siten että vaunut saapuisivat R.asemalle vaikka 2min. välein toisistaan? Ruuhka-aikaan tämä taitaa olla aika mahdotonta tiheämpien vuorovälien takia mutta ruuhkan ulkopuolella ja viikonloppuisin varmasti onnistuisi.

Pyhä kolmosen ei tarvisi ollenkaan kääntyä Manskulle vaan UKK.n jälkeen kääntyä rakennettavalle Fredan radalle.

Samoin Kalliossa kolmoselle pitäisi tossissaan miettiä linjausta II linjan kautta.
Nyt on aivan turhaa päällekkäisyyttä ysin kanssa.

Yövuoron hoitamisessa kolmosen ja seiskan ja ysin reitit yhdistettävä, siten että reitti on Eläintarhasta Pasilan aseman kautta ja Akk.n kautta Kallioon.
Olkoon linjanumero kokonaan eri, esimerkiksi 2y

aki sanoi:

Miten Kaivokadun ratikkaliikennettä pystyisi nopeuttamaan?

Klikkaa laajentaaksesi...

Esimerkiksi laittamalla ratikoiden kulku tärkeysjärjestyksessä laittomien uukkarien tekijöiden tarpeiden edelle. Kaivokatu-Keskuskatu -risteyksessä on autoille nuolivalo vasemmalle, joka lyhentää ratikoiden valoaikaa risteyksen läpi. Paikassa on vasemmalle kääntyminen kielletty lisäkilvin ja varmaankin yli 90% kaikista vasemmalle kääntymisistä on laittomia.

Lisäksi Manskun risteyksessä Ylioppilastalolle päin valotilaus ei ole LIVAssa vaan tapahtuu vaihteenkääntäjällä, eli lähes jokainen vaunu joutuu pysähtymään. Nyttemmin siihen on sentään koodattu valon pidennys joka päästää kaksi vaunua samaan suuntaan kerralla läpi, mutta sitäkään ei suuri osa kuljettajista ole vielä oppinut käyttämään. Ja jos Manskun risteyksessä on vaikkapa 3T ja 9 peräkkäin, niin valo-ohjelmasta puuttuu mahdollisuus antaa molemmille nuolet samaan aikaan.


Postikadun risteyksestä puuttuvat joukkoliikenne-etuudet kokonaan. Aika koomista, että siellä missä joukkoliikenne on vilkkainta, etuudet ovat huonoimmat.

risukasa sanoi:

Lisäksi Manskun risteyksessä Ylioppilastalolle päin valotilaus ei ole LIVAssa vaan tapahtuu vaihteenkääntäjällä, eli lähes jokainen vaunu joutuu pysähtymään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Itse asiassa tuohon suuntaan pitäisi nykyään olla myös Helmi-tilaus vaihteenkääntäjän lisäksi. Sillä on juurikin tarkoitus helpottaa kahden vaunun läpipääsyä, kun vaihteenkääntäjää ei ole pakko käyttää. Omien havaintojeni mukaan tuossa tuntuu vielä olevan jonkinlaisia ongelmia oikean pyyntöpaikan kanssa eli tilaus ei aina lähde ajoissa. Pidennys kuitenkin näyttää toimivan eli valoa pidennetään myös jälkimmäiselle vaunulle.

risukasa sanoi:

Ja jos Manskun risteyksessä on vaikkapa 3T ja 9 peräkkäin, niin valo-ohjelmasta puuttuu mahdollisuus antaa molemmille nuolet samaan aikaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä ei tosiaan pysty käytännössä tekemään. Suojatiet määrittelevät ohjauksen päävaiheet. Sellaista vaihtoehtoa on joskus mietitty, että ratikoilla olisi oma vaihe ja kaikkiin suuntiin ajoluvat. Kuljettajat saisivat keskenään määritellä ajovuorot. Joskus historian hämärissä näin on ilmeisesti toimittu.

risukasa sanoi:

Postikadun risteyksestä puuttuvat joukkoliikenne-etuudet kokonaan. Aika koomista, että siellä missä joukkoliikenne on vilkkainta, etuudet ovat huonoimmat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkoitatko nyt Postikadun ja Mannerheimintien vai Asema-aukion ja Kaivokadun risteystä? (Tässä äskettäin opin, että Sokoksen ja aseman välissä oleva katu on Asema-aukio.) Kummassakin on etuuksia, mutta ruuhkassa kierto käytännössä vakioituu maksimipidennyksiin. Asema-aukion risteys toimii alisteisena Mannerheimintien risteykselle ja kohdalla oleva kaupungin vilkkaimpiin kuuluva suojatie sitoo sekin ohjausta aika lailla. Ylioppilastalolta päin pitäisi periaatteessa päästä asemalle asti. Toiseen suuntaan synkronointia ei pysty kunnolla tekemään, joten vaikkapa ihanteellisesti lähtenyt 3T saattaa silti jäädä Mannerheimintien valoihin.

Joukkoliikenne on vilkkainta samassa paikassa kuin muu liikenne on vilkkainta. Ydinkeskustassa vastakkain ovat yleensä jalankulkijat ja joukkoliikenne. Autoja poistamalla saadaan jonkin verran helpotusta ja autojen kaistoja onkin ajan mittaan poistettu. Jatkossa poistetaan toivottavasti lisää. Valo-ohjaustakin on todennäköisesti vielä mahdollista parantaa. Työn lisäksi siihen tarvitaan luultavasti uusia teknisiä ratkaisuja joukkoliikenteen tunnistamiseen ja ohjaamiseen.

Lopuksi varaus rikkinäiselle puhelimelle: En suunnittele valo-ohjausta. Minulla on kuitenkin suora pääsy valo-ohjauksen suunnittelijoiden puheille.

->Mielestäni Simonkadun/Kaivokadun ja Mannerheimintien risteykseen pitäisi päästää vain runkolinjat ja nekin pitäisi järjestää siten, että risteyksen yli mennään suoraan, ei käännytä. Ysin kohdalla tilanne korjaantunee Jätkäsaaren myötä, kutosen voisi reitittää Bulevardille Fredan kautta. Kolmonen, jos se on ylipäänsä pakko tuoda risteykseen, voisi samoin Fredan jatkon myötä ajaa Kaivokadulta Simonkadulle kumpaankin suuntaan.

Uskoakseni tuo sujuvoittaisi liikennettä paljon.

late- sanoi:

Itse asiassa tuohon suuntaan pitäisi nykyään olla myös Helmi-tilaus vaihteenkääntäjän lisäksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Oon pannut kanssa merkille, mutta se toimii hyvin epävarmasti. Välillä edes ledi ei vilku mutta valon saa kuitenkin. Vaan taitaa koko risteyksen valoissa edelleenkin olla ajolankahärdellin jäljiltä mokia.

late- sanoi:

Toiseen suuntaan synkronointia ei pysty kunnolla tekemään, joten vaikkapa ihanteellisesti lähtenyt 3T saattaa silti jäädä Mannerheimintien valoihin.

Klikkaa laajentaaksesi...

3T saa tilauksen vasta, kun vaihde Manskun yli on oikein. Eli käytännössä kyseessä on vaihteenkääntäjällä toimiva tilaus. Toisinaan vaunulla ehtii kääntämään vaihteen ja ledi vilahtaa mutta samalla valotkin ehtivät vaihtuva S:lle. Kun Helmi kerran on käytössä, tilaus kannattaisi muuttaa vaihteen asennosta riippumattomaksi.

Koko Erottajan-Postitalon-Kaivokadun risteyksistä pitäisi mun mielestä poistaa etuudet (joitain vähäisiä pidennyksiä lukuunottamatta) koska ne enimmäkseen sotivat toistensa kanssa ja suunnitella täsmällinen valokierto, jolla vaunut pääsevät varmasti ja täsmällisesti vaikka ehkä madellen kulkemaan ja siirtää helmiresurssit sinne missä nopeutuksia todella kaivataan, esimerkkinä Hämeentien pikaosuus Hakaniemestä Haapaniemeen.

j-lu sanoi:

->Mielestäni Simonkadun/Kaivokadun ja Mannerheimintien risteykseen pitäisi päästää vain runkolinjat ja nekin pitäisi järjestää siten, että risteyksen yli mennään suoraan, ei käännytä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Varsovan keskustan pääkaduilla (Jerozolimskie, Marszalkowska, Jana Pawla II) näin on toimittu jo 70-luvun lopulta juuri raitioliikenteen sujuvuuden tähden. Ja kyllähän ne vaunut kieltämättä sujuvasti kulkevatkin; raitiovaunukaistat ovat myös sellaisia, ettei autolla ole sinne mitään asiaa. Varsovassa tosin purettiin kahdesta tärkeimmästä risteyksestä vaihteetkin kokonaan pois, mikä ei ehkä poikkeusreittitarpeita ajatellen ollut järkevin mahdollinen ratkaisu.

late- sanoi:

Tätä ei tosiaan pysty käytännössä tekemään. Suojatiet määrittelevät ohjauksen päävaiheet.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä on yksi villakoiran ydin. Perinteisistä vihreä-punainen -suojateistä pitäisi ruveta tosissaan luopumaan ja tuomaan VAROVAa tai sen jatkokehitelmää tilalle. Keskustassahan alikulkujen kautta pääsee melkein minne vaan, joten en pidä pintajalankulun hidasteita minään kynnyskysmyksenä. Tärkeintä on että pysäkeiltä päästään pois sujuvasti maan pinnalla.

late- sanoi:

Joukkoliikenne on vilkkainta samassa paikassa kuin muu liikenne on vilkkainta. Ydinkeskustassa vastakkain ovat yleensä jalankulkijat ja joukkoliikenne. Autoja poistamalla saadaan jonkin verran helpotusta ja autojen kaistoja onkin ajan mittaan poistettu. Jatkossa poistetaan toivottavasti lisää. Valo-ohjaustakin on todennäköisesti vielä mahdollista parantaa. Työn lisäksi siihen tarvitaan luultavasti uusia teknisiä ratkaisuja joukkoliikenteen tunnistamiseen ja ohjaamiseen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Muusta liikenteestä ainoastaan kevyt liikenne on mielestäni vakavasti otettava huomioon ydinkeskustassa joukkoliikenteen rinnalla. Liikennevälineisiin pitää päästä kyytiin sujuvasti. Autoliikenteestä nähdäkseni myös suurin osa on ohjattavissa joko keskustan ohi tai tunneleihin ydinkeskustan laidoilla, mutta jakelun, taksien sun muun kanssa on lepsuiltu liikaa ja annettu niille jalansijaa sielläkin missä autoilu on jo nyt kielletty.

Raitiovaunujen valo-ohjaukseen tarvitaan ehdottomasti uusi järjestelmä, HELMI/LIVA on aivan liian epätarkka ja suurpiirteinen. Tilalle tarvitaan systeemi joka tietää vaunujen sijainnin sellaisella tarkkuudella, että niiden järjestys ja välimatka on tiedossa varmasti ja sen perusteella saadaan tarkasti ajoitettuja valovaiheita eri linjoille. Näin päästään eroon hervottomista pidennyksistä jotka tukkivat risteävää liikennettä ja joihin vaunut eivät kuitenkaan ehdi. Myös vaihteiden automaattinen kääntö ja lukitus vaatii tuota tarkkuutta.

late- sanoi:

Tarkoitatko nyt Postikadun ja Mannerheimintien vai Asema-aukion ja Kaivokadun risteystä? (Tässä äskettäin opin, että Sokoksen ja aseman välissä oleva katu on Asema-aukio.) Kummassakin on etuuksia, mutta ruuhkassa kierto käytännössä vakioituu maksimipidennyksiin. Asema-aukion risteys toimii alisteisena Mannerheimintien risteykselle ja kohdalla oleva kaupungin vilkkaimpiin kuuluva suojatie sitoo sekin ohjausta aika lailla. Ylioppilastalolta päin pitäisi periaatteessa päästä asemalle asti. Toiseen suuntaan synkronointia ei pysty kunnolla tekemään, joten vaikkapa ihanteellisesti lähtenyt 3T saattaa silti jäädä Mannerheimintien valoihin.

Joukkoliikenne on vilkkainta samassa paikassa kuin muu liikenne on vilkkainta. Ydinkeskustassa vastakkain ovat yleensä jalankulkijat ja joukkoliikenne. Autoja poistamalla saadaan jonkin verran helpotusta ja autojen kaistoja onkin ajan mittaan poistettu. Jatkossa poistetaan toivottavasti lisää. Valo-ohjaustakin on todennäköisesti vielä mahdollista parantaa. Työn lisäksi siihen tarvitaan luultavasti uusia teknisiä ratkaisuja joukkoliikenteen tunnistamiseen ja ohjaamiseen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, jalankulkijat on prioriteetti yksi ja joukkoliikenne on pikajalankulkua, eli esimerkiksi se miten pysäkille pääsee jalan on aivan keskeinen asia. Tämänkin takia ja ennen kaikkea jalankulun sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi Kaivokadun pysäkin kohdalta pitäisi poistaa jalankulkuvalot.

Nykyään se nyt vaan menee niin että siinä on niin paljon jalankulkijoita että aina joku kävelee punaisia päin, ja sitten tulee ruumiita kun yhtenäisiin valoihin esimerkiksi Simonkadulta kiihdyttäneet autot ajaa vauhdilla Kaivokatua. Vauhdit nousee siksi että Kaivokatu on sinne ajavalle autolle yleensä tyhjä johtuen Manskun risteysten rajallisesta välityskyvystä ja valo-ohjauksesta.

Autoliikennettä pitäisi saada hidastettua, tai tarkemmin ottaen sen rytmiä ja ajonopeutta rauhoitettua joka itseasiassa kuitenkin saattaisi jopa nopeuttaa autoliikennettä, ihan jo turvallisuuden vuoksi. Keinoiksi tarjoaisin jonkinlaista yhdistelmää jalankulkuvalojen poisto joka toisi jatkuvan jalankulkijavirran hidasteeksi, korotetut suojatiet, kadun kavennus esimerkiksi sallimalla pysäköinti toiselle kaistalle (parkkipaikkoja, autopuolue!) ja ehkä vielä niin että pysäköinti olisi sallittu vuorotelle eri kaistoilla jolloin muodostuisi autourheilukielellä chikaneeja. Lisäksi kaiteet pysäkeillä pitäisi poistaa.

Ja sen pysäkin kivetyksen pitäisi jatkua nykyisen Keskuskadun yli jahka se kääntyminen poistetaan. Syy miksi siinä risteyksessä tehdään uukkareita on että se ainakin oli itäpuolelta ainoa tapa päästä Mikonkadulle ja sitä myöten Vuorikadulle, mutta en tiedä miten tuo nykyään menee kun Yliopistokadulle on kai ajo kielletty. Ehkä autoilijat ajaa vieläkin noin vanhasta muistista.

Tässä olisi minusta yksi mahdollinen paikka tehdä jotain kun Asematunnelia uudistetaan. Samalla poistetaan ne pinkit portaat alas Asematunneliin. Minusta voisi tehdä niin että siihen aseman pääoven eteen tehtäisiin parkkipaikan tilalle jonkinlaisia valokuiluja jotta Asematunneliin saataisiin luonnonvaloa ja korvaava pysäköinti sallittaisiin Kaivokadulla. Aiheesta myös http://marttitulenheimo.fi/2010/11/uusi-mahdollisuus-rautatieaseman-edustalle/ mistä löytyy muistutusohjeet.

---------- Viesti lisätty kello 9:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 6:41 ----------

j-lu sanoi:

->Mielestäni Simonkadun/Kaivokadun ja Mannerheimintien risteykseen pitäisi päästää vain runkolinjat ja nekin pitäisi järjestää siten, että risteyksen yli mennään suoraan, ei käännytä. Ysin kohdalla tilanne korjaantunee Jätkäsaaren myötä, kutosen voisi reitittää Bulevardille Fredan kautta. Kolmonen, jos se on ylipäänsä pakko tuoda risteykseen, voisi samoin Fredan jatkon myötä ajaa Kaivokadulta Simonkadulle kumpaankin suuntaan.

Uskoakseni tuo sujuvoittaisi liikennettä paljon.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kieltämättä. Mitäs jos ne kiskot tehtäisinkiin Annankadulle Fredan sijaan?

Kolmonen - Laivurinkatu - Laivurinne - Annankatu - Simonkatu - Kaivokatu
Kutonen - Jätkäsaareen ja Kasiin kierto.
Ysi - Simonkatu - Annankatu - Freda - Munkkivuori
10A Kirralla, 10B Hietalahteen.
Yliskylän linja vaikka Jätkäsaaren, Hernesaareen tai sitten kierto Kaivokatu - Simonkatu - Annankatu - Bulevardi - Mansku - Aleksi.

teme sanoi:

Kieltämättä. Mitäs jos ne kiskot tehtäisinkiin Annankadulle Fredan sijaan? .

Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi? Manskulta on noin 250 metriä Annankadulle ja 150 metriä enemmän Fredalle. Jos nyt kävisikin niin, että tuolla vajaan puolen kilometrin matkalla Bulevardia ei olisi linjaliikennettä raitiovaunulla, niin mielestäni ei tuon 150:n metrin takia kannata valita Annankatua Fredan sijaan, semminkin, kun Annankadun varrella on kirkkoa ja puistoa. Helsingin raitiovaunuilla palvellaan ihan liikaan puistoissa, toreilla ja aukiolla kävijöitä. Ihan kiva, mutta palvelisin ennemmin asukkaita. Liikenneympäristökään ei taida Annankadulla olla mitenkään otollisempi. (Riippuu tietysti ihan siitä, mitä tehdään autoliikenteelle ja parkkipaikoille.)