Monellako metrolla olet matkustanut?

Berliini, Budapest, Helsinki, Kööpenhamina, Madrid, Moskova, Pariisi, Peking, Tukholma = 9
 
Listataanpa sitten. Järjestys enemmän tai vähemmän satunnainen.

Helsinki
Tukholma
Praha
München
Berliini
Barcelona
Pariisi
Marseille
Lontoo
Rooma
Torino
Chicago
Mexico City
Rio de Janeiro

14 taisi tulla. Lisäksi Kööpenhamina ja Budapest ovat harmillisesti jääneet testaamatta, vaikka kaupungeissa olenkin käynyt. Listan saksalaiskaupungeista en myöskään ole enää täysin varma, tuliko aikanaan ajettua "oikeilla" metrolinjoilla vai vain S-Bahneilla, mutta menköön. (Kertooko jotain onnistuneesta brändäyksestä?)
 
Päivitetty tilanne (heinäkuu 2011, vain täysmetrot)

Helsinki
Tukholma
Oslo
Pietari
Hampuri
Berliini (sekä kapea- että leveäprofiilisella)
Bryssel
Amsterdam
Lontoo (sekä suuri- että pieniprofiilisella ja lisäksi Docklandsin radalla)
Pariisi (sekä kumipyörin että ilman, ja kumipyörillä sekä automaatilla että ilman)
Lissabon
Wien (sekä metrolla että kevytmetro U6:lla)
Milano
Rooma
 
Kaid sanoi:
Helsinki
Tukholma
Rooma
Berliini
Milano
Klikkaa laajentaaksesi...

Listaan voitaneen lisätä Hampurin S-Bahn, jonka sivukiskovirroitteisena ja korkealaiturisena (ja varsinaisen rautatien kanssa yhteensopimattomana) tulkitsisin metroksi, vaikka kaupungista löytyykin erikseen myös "varsinainen" metro eli U-Bahn.
 
Kaid sanoi:
Listaan voitaneen lisätä Hampurin S-Bahn, jonka sivukiskovirroitteisena ja korkealaiturisena (ja varsinaisen rautatien kanssa yhteensopimattomana) tulkitsisin metroksi, vaikka kaupungista löytyykin erikseen myös "varsinainen" metro eli U-Bahn.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noiden kahden järjestelmän ero on tosiaan häilyvä: niin S- kuin U-Bahnikin kulkevat Hampurissa maan alla tunnelissa, maan pinnalla ja maan päällä.
 
S-Bahn - järjestelmiä ei niiden "metromaisesta" luonteesta riippumatta voida pitää varsinaisesti metroina sen enempää kuin Helsingin lähijunaliikennettä. Sekä Hampurin että Berliinin S-Bahnit on kuitenkin alunperin toteutettu pääosin valtakunnan rataverkon yhteyteen. Myöhemmin on sitten toteutettu myös itsenäisempiä rataosia. Yleensä näiden "S-bahnien" tausta laajemminkin ottaen on ollut paikallisjunaliikenteen tehostaminen yleisen liikenteen rataverkolla. Myös esimerkiksi Kööpenhaminan S-tog on sähköjärjestelmältään yhteensopimaton valtakunnan sähköistetyn rataverkon kanssa. Aikanaan, kun näitä bongausketuja perustettiin, harkittiin myös sitä, pitäisikö "kaupunkijunajärjestelmät" olla omana ketjunaan, mutta niiden rajaus on hiukan hankala.
 
Mites sitten Wuppertalin riippurata? Luokitellaanko metrojärjestelmäksi, kuten vaikkapa UrbanRail.Net tekee?

UrbanRail.Net sanoi:
This line can be called a full metro line because it's totally independent, absolutely urban and runs on a 4-6 minute headway.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Wuppertalin riippurata on lähinnä monorail. Hyvä kysymys on, voidaanko monoraileja yleisesti ottaen pitää "metroina", koska nehän ovat nimenomaan kokonaan muusta liikenteestä eristettyjä.

S-Bahneja en pitäisi metroina koska niiden tausta on "yleisen" liikenteen rautateissä.
 
Yleisesti ottaen olisin samaa mieltä siitä, että S-Bahn ei ole metro. Hampurin tapauksessa en kuitenkaan itse pitäisi S-Bahnia lähijunanakaan, koska vaikka se kulkee osin samassa ratakuilussa normaalin rautatien kanssa, olivat ainakin kaikki itse näkemäni rataosuudet tavallisesta rautatiestä erotettuja ja kuten todettua sähköjärjestelmältään ja laiturikorkeudeltaan erilaisia kuin standardirautatie. Toisinsanoen Hampurin S-Bahn on yhtä paljon lähijuna kuin Helsingin metro on lähijuna. Hampurin S-Bahn on selvästi joskus ollut lähijuna, mutta minun mielestäni se ei ole sitä enää. Jos järjestelmiä määritellään sen mukaan, mitä ne ovat joskus olleet on Tukholman Tunnelbanakin teknisesti raitiotie, koska sen vanhimmat osuudet on alkujaan raitioteiksi rakennettu. (Tai Mikon sanoja hiukan vääntäen, Tunnelbanan tausta on raitioteissä).
 
Kaid sanoi:
Hampurin S-Bahn on selvästi joskus ollut lähijuna, mutta minun mielestäni se ei ole sitä enää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse kutsuisin S-Bahneja ja muita vastaavia kaupunkijuniksi. Joka tapauksessa raja "metrojen" ja "kaupunkirautateiden" välillä on osittain keinotekoinen.

Hyvä esimerkki rajanvedon tarpeettomuudesta on Japani, siellä metrot ja kaupunkijunat eroavat toisistaan käytännössä vain siten, että metroja operoi kunnallinen (tai yksityinen) metroyhtiö, kun taas kaupunkijunia valtiollinen tai yksityinen rautatieyritys. Teknisesti vehkeet ovat identtisiä, ja paikoin jopa ajavat samoja raiteita.
 
Mielestäni ainoa mielekäs metron rajaava määritelmä on palvelu: yhdistelmä julkisuus, lyhyt vuoroväli sekä luotettava aikataulu.

Julkisuus, vuoroväli ja luotettavuus ovat ainoat asiakkaan huomionarvoiset palvelukriteerit. Julkisuus saa asiakkaan harkitsemaan, ja vuoroväli ja luotettavuus houkuttelevat asiakkaan metroon. Muut yksityiskohdat houkuttelevat asiakkaan metroon toisenkin kerran: Asiakkaan ei pidä huomata, että asemat ovat kaukana ja epäviihtyisiä. Asiakkaan ei pidä huomata, että matkustamo olisi epämukava. Asiakkaan ei pidä huomata, onko vaunu pieni juna, iso juna vai auto. Asiakkaan ei pidä myöskään huomata, mennäänkö junaradalla aitojen välissä tai tunnelissa vai kenties kadulla. Asiakkaan ei tietenkään pidä huomata, että jokin ulkoinen tekijä hidastaa tai pysäyttää metrovaunun. Metro on palvelu, eikä juna.

Jos jokin järjestelmä pyritään toteuttamaan hyvällä julkisuudella, lyhyellä vuorovälillä ja luotettavalla aikataululla ja jopa onnistuvat siinä, tervetuloa metrokaupunkiin vain. Metro on palvelu, joka ei suurkaupunkia vaadi. Eikä edes suurkaupungin veroisia ratkaisuja.

Harrastajana on tietysti ihan kiva, että metro on omassa luokassaan tarkoilla, kalliilla vaatimuksilla.
 
Kaid sanoi:
Yleisesti ottaen olisin samaa mieltä siitä, että S-Bahn ei ole metro. Hampurin tapauksessa en kuitenkaan itse pitäisi S-Bahnia lähijunanakaan, koska vaikka se kulkee osin samassa ratakuilussa normaalin rautatien kanssa, olivat ainakin kaikki itse näkemäni rataosuudet tavallisesta rautatiestä erotettuja ja kuten todettua sähköjärjestelmältään ja laiturikorkeudeltaan erilaisia kuin standardirautatie. Toisinsanoen Hampurin S-Bahn on yhtä paljon lähijuna kuin Helsingin metro on lähijuna. Hampurin S-Bahn on selvästi joskus ollut lähijuna, mutta minun mielestäni se ei ole sitä enää. Jos järjestelmiä määritellään sen mukaan, mitä ne ovat joskus olleet on Tukholman Tunnelbanakin teknisesti raitiotie, koska sen vanhimmat osuudet on alkujaan raitioteiksi rakennettu. (Tai Mikon sanoja hiukan vääntäen, Tunnelbanan tausta on raitioteissä).
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse asiassa Hampurin S-Bahnilla on nykyisin jälleen yksi osuus (Neugraben-Buxtehude-Stade), joka käyttää samoja raiteita muun liikenteen kanssa ja 15 kV 16,7 Hz ajojohtosähköistystä. Mutta tämä liikenne on melko uudehko laajennus verkkoon, aiemmin ajojohtosähköistyksestä oli luovuttu Hampurin S-Bahnin viimeisilläkin linjoilla vuonna 1955, jolloin ajojohtosähköistys Hampurin seudun radoilla ylipäätäänkin lakkautettiin (kaukoliikenteen rataosuus Länsi-Saksan eteläosista Hampuriin saatiin sähköistettyä vasta vuonna 1966, jota ennen kaukojunat kulkivat dieselvedolla).

Minusta ainoa tapa erottaa metro muusta rautatiestä rajatapauksissa on oikeastaan juridiikka, eli tulkitaanko rata virallisesti varsinaiseksi rautatieksi vai ei. Hampurin ja Berliinin samoin kuin Köpiksen S-Bahneilla on omat sähköistysjärjestelmänsä ja omat raiteensa, vaikkakin lukuisia raideyhteyksiä muuhun valtakunnalliseen rataverkkoon. Ne ovat standardirautatiestä poikkeavia vain kaupunkiliikennettä palvelevia rautateitä, mutta toisaalta, niin on myös Helsingin metro. Vähintään yhtä vaikeaa kuin näissä Saksan ja Tanskan kaupungeissa on rajanveto Etelä-Korean metro/kaupunkijunajärjestelmien kanssa, koska niistä useat ovat valtiollisen rautatieyhtiön operoimia. Samoin Kairon metro Egyptissä, jonka ykköslinja ainakin on täysin rautatiestandardien mukaan rakennettu. Jollain perustein rajan voi vetää, mutta kun lainsäädäntökin ja sen vaatimat tulkinnat vaihtelevat maasta toiseen, yksiselitteisen loogisen jaon rakentaminen lienee mahdotonta.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös