"Multippeliajokäytäntöä" Helsingissä

En saa vastauksia Valmetin 4-akselisten vaunujen kontrollerin päällä olevaan silinterihattuun enkä Valmetin 4-akselisten vaunujen pieneen punaiseen vaihde-vipuun kojetaulussa.

Onko HKL:llä tai Staddin ratikoilla Valmetin tai Karian vaunujen sähkökuvia? Voiko niitä päästä katsomaan jossain?

pekka
 
kiitos kuvasta. Sama kuvahan oli viestiketjussa nkyvissä Raitio-lehden artikkeleissa.

Kun nykyinen vaihteenkääntöjärjestelmä nivelvaunujen myötä tuli, vaihtui kuljettajan edessä oleva kojetaulu. Vanha taulu oli vasaralakattu, ja vaihdevipu oli pieni punavartinen vipukytkin, samankokoinen kun mm. etuoven vipukytkin. Uusi taulu oli musta ja vaihdevipu isokokoinen musta kytkin.

Mua siis kiinnostaa mitä tuo pieni punavartinen vipukytkin teki.

Mitä on/oli Valmetin vaunujen ajosäätimen päällä olevassa "silinterihatussa"? se oli kai jonkin sortin jälkiasennus, kun hatun alta pilkisti osoittimen asteikko... Onko Stadin ratikoiden Valmet-vaunussa tuo "silinterihattu" tai miksi sitä pitäisi kutsua?

pekka

Ajokytkimen silinterihatut ilmestyivät Valmetin 330-375 vaunuihin melkein heti, kun vaunut oli otettu liikenteeseen. Ihmettelin aikoinaan minäkin, mitä sen silinterihatun sisällä mahtaa olla, mutta silloin se oli vain raitiovaunuista kiinnostuneen ja niitä bongailevan koulupojan, 11 v, ihmettelyä. Jotakin tekniikkaa siellä on täytynyt olla, koska tuskinpa sitä tötsää siihen ihan turhan takia on lisätty. Se on todellakin jälkiasennus, kuten arveletkin. Alun perin pöydässä oli asteikko ja pyörivä osoitin. ”Sarjassa, rinnan, jarrutus ja nolla”. Alkuperäinen viisari oli kolmisen senttiä pitkä ja suunnilleen lyijykynän paksuinen metallitappi joka oli ruuvattu n. 70-80-milliä halkaisijaltaan olevan lieriön kylkeen. Lieriön päällä oli vielä (ulkonäkösyistä luultavasti) katkaistu kartio, jonka pohjan halkaisija oli tuo 70-80 milliä ja päällä oli pyöreä vaakapinta, jonka halkaisija oli jotakin 30-35 mm. Silinterihatun asteikko oli sama, joka pilkisti alkuperäisenä sieltä hatun alta, ja osoitin oli pisaran muotoinen.

En siis pysty sanomaan, mitä sen silinterihatun sisällä oli.

Punaista vipukytkintä en muista nähneeni. Lienevät ilmestyneet kuvioihin siinä vaiheessa kun minulla muut harrastukset syrjäyttivät sporabongailun. Kuljettajan ajopöydässä oli tavallinen vipukytkin, jonka nimikilvessä taidettiin puhua ”saksisangasta”. Eikös se ole sama asia kuin tuonaikainen vinoneliön muotoinen virroitin. Kuljettaja käytti joskus vipukytkintä, kun virroitin piti ottaa alas vaihteenkääntökosketinta alitettaessa. En koskaan muista nähneeni, että sangan alasvetoon olisi käytetty ainoastaan sitä vipukytkintä. Ensisijainen tapa oli vetää häkkyrä alas vetonarulla.

Onhan ratikoihin asennettu jossakin vaiheessa myös suuntavilkut, jotka eivät olleet ainakaan 1960-luvulla vielä pakolliset. Niiden vipstaaki on ainakin lisätty ohjaamoon ajopöydän johonkin nurkkaan. Mutta ovatko ensimmäiset vilkkuvivut olleet punaisia? Ehkä joku viisaampi osaa vastata.
 
Onhan ratikoihin asennettu jossakin vaiheessa myös suuntavilkut, jotka eivät olleet ainakaan 1960-luvulla vielä pakolliset.

Nämä otettiin käyttöön raitiovaunuissa vuonna 1959. VTS-vaunut ovat vuosilta 1955–56, mutta niissä oli kuitenkin varauduttu vilkkuihin. Ulkokylkiin oli varattu vilkuille paikat ja tehty läpiviennit. Siten oletan, että niille on varattu myös kytkin ohjaamoon jo alunperin.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:02 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:01 ----------

Onko HKL:llä tai Staddin ratikoilla Valmetin tai Karian vaunujen sähkökuvia? Voiko niitä päästä katsomaan jossain?

Stadin Ratikoilla ei ole VTS-vaunun vanhoja sähkökaavioita tai piirustuksia. HKL:llä on Vallilassa kyllä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nämä otettiin käyttöön raitiovaunuissa vuonna 1959. VTS-vaunut ovat vuosilta 1955–56, mutta niissä oli kuitenkin varauduttu vilkkuihin. Ulkokylkiin oli varattu vilkuille paikat ja tehty läpiviennit. Siten oletan, että niille on varattu myös kytkin ohjaamoon jo alunperin.--
Jotain outoa oli vanhassa kojetaulussa vilkkuun liittyen: muistelen että vilkun merkkilamppu oli ikäänkuin jonkinlaisella "prikalla" sovitettu kojetauluun, ikäänkuin merkkivaloa varten olisi alunperin tehty liian suuri reikä. Voi hyvin olla että puhun puutaheinääkin.

OFF-TOPIC: 2-akselisissa vaunuissa (ja arkuissa) oli aika järeä vilkun vipu erillisessä pienessä kojetaulussa. Samanlainen, mutta eri värinen, ikkunakehykseen asennettu vipu hoiti myöhemmin vaihteenkääntöä, kun nivelvaunut tulivat, ja vaihteen ohjaus muutettiin sähkömagneetilla toimivaksi. Oliskohan VTS-vaunujen vilkun vipu ja merkkivalo saattanut olla alunperin samanlainen kuin 2-akselisssa? 2-akselisten vilkun merkkivalo oli huomattavasti 4-akselisten kojetaulujen merkkivalokalusteita suurempi. Oliko 2-akselisten vaunujen vilkku 600 voltiila toimiva? Kuinka rahastajien soittokello sai sähköä? Oliko 2-akselisissa vaunuissa joku paristo tai akku soittokellolle (ja mahd. vilkulle)?

pekka

---------- Viestit yhdistetty klo 17:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:55 ----------

-- Punaista vipukytkintä en muista nähneeni. Lienevät ilmestyneet kuvioihin siinä vaiheessa kun minulla muut harrastukset syrjäyttivät sporabongailun. Kuljettajan ajopöydässä oli tavallinen vipukytkin, jonka nimikilvessä taidettiin puhua ”saksisangasta”. Eikös se ole sama asia kuin tuonaikainen vinoneliön muotoinen virroitin. Kuljettaja käytti joskus vipukytkintä, kun virroitin piti ottaa alas vaihteenkääntökosketinta alitettaessa. En koskaan muista nähneeni, että sangan alasvetoon olisi käytetty ainoastaan sitä vipukytkintä. Ensisijainen tapa oli vetää häkkyrä alas vetonarulla.--
Voiko olla että puhutaan samasta vivusta, eli virroittimen alasvetoa varten oli vissiin kaiketi servo, jota tuolla vivulla hoideltiin...

pekka
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jotain outoa oli vanhassa kojetaulussa vilkkuun liittyen: muistelen että vilkun merkkilamppu oli ikäänkuin jonkinlaisella "prikalla" sovitettu kojetauluun, ikäänkuin merkkivaloa varten olisi alunperin tehty liian suuri reikä. Voi hyvin olla että puhun puutaheinääkin.

OFF-TOPIC: 2-akselisissa vaunuissa (ja arkuissa) oli aika järeä vilkun vipu erillisessä pienessä kojetaulussa. Samanlainen, mutta eri värinen, ikkunakehykseen asennettu vipu hoiti myöhemmin vaihteenkääntöä, kun nivelvaunut tulivat, ja vaihteen ohjaus muutettiin sähkömagneetilla toimivaksi. Oliskohan VTS-vaunujen vilkun vipu ja merkkivalo saattanut olla alunperin samanlainen kuin 2-akselisssa? 2-akselisten vilkun merkkivalo oli huomattavasti 4-akselisten kojetaulujen merkkivalokalusteita suurempi. Oliko 2-akselisten vaunujen vilkku 600 voltiila toimiva? Kuinka rahastajien soittokello sai sähköä? Oliko 2-akselisissa vaunuissa joku paristo tai akku soittokellolle (ja mahd. vilkulle)?

pekka

---------- Viestit yhdistetty klo 17:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:55 ----------

Voiko olla että puhutaan samasta vivusta, eli virroittimen alasvetoa varten oli vissiin kaiketi servo, jota tuolla vivulla hoideltiin...

pekka

Katselin tuota ylempänä olevaa Raitio-lehden kuvaa Valmetin ohjaamosta ja erityisesti kuskin edessä olevasta ajopulpetista. Ylärivissä vasemmalla on neljä mittaria, samoin jonkinlainen mittari on vasemmassa alakulmassa. Lienevät olleet jännite, ampeeri, ohmi, voltti ja joku niistä oli tietenkin nopeusmittari.

Oli neljä merkkivaloa:

- Vihreä = Lähtövalmis, kaikki ovet kiinni
- Violetti= Pysähtyy-Stannar (matkustaja pyrkii ulos seuraavalla pysäkillä, ja rahastaja antaa signaalin kuljettajalle
- Punainen = Seis (myöhemmin Ovi Auki)
- Keltainen = Täynnä-Fullsatt

Olen parhaillaan mökillä hitaan ja huonon mokkulayhteyden varassa, joten yritän muistella, mitä kaikkia vipuja ja merkkivaloja tuossa pulpetissa oli.
Lisäksi yritän muistella tarkemmin niitä ensimmäisiä suuntavilkkujen kytkimiä.

Kunhan täältä Kainuun korvesta pääsen taas Stadiin, palailen asiaan.
 
Katselin tuota ylempänä olevaa Raitio-lehden kuvaa Valmetin ohjaamosta ja erityisesti kuskin edessä olevasta ajopulpetista. Ylärivissä vasemmalla on neljä mittaria, samoin jonkinlainen mittari on vasemmassa alakulmassa. Lienevät olleet jännite, ampeeri, ohmi, voltti ja joku niistä oli tietenkin nopeusmittari. --
Puhumme vissiin eri sarjan vaunuista.

Silinterihattu, vasaralakattu kojetaulu, kojetaulun pieni vaihdevipu ja "prikalla" variustettu vilkkuvalo oli mun muistini mukaan ns. VTS-vaunuissa 331-375, eikä myöhemmissä Karian(1-15) tai Valmetin (16-30) vaunuissa. Edellä olleet kuvat Raition artikkelista on Karian vaunuista (1-15).

pekka
 
Nyt on sähkökuvia ja kuljettajan opasta hieman luettu, ja seuraavaa on saatu selville:

Silinterihattu kontrollerin päällä on "ylijarrutussäätimen jarrumagneetti". VTS-vaunujen kuljettajan opas vuodelta 1972 kertoo: "Jarrutusvirran noustessa moottoreiden kestokyvyn rajalle (n. 370 A) toimii virtapiiriin liitetty ajokytkimen magneettinen hidastaja (tarrauslaite)". Tuo silinterihattu on siis estänyt ajokahvan liikkeen. Onko se lukinnut kontrollerin akselin, vai vaan estänyt kepin viemisen taaksepäin ei ole selvinnyt.

Kytkentäkaavioiden mukaan on kojetaulun keskellä ollut ilmeisesti kaksi vipukytkintä "Saksisanka I" ja "Saksisanka II". Nuo liittyy virrottimen alasvetolaitteistoon. Mä en muista kuin yhden vivun, mutta kytkiksessä on kaksi kytkintä. Itse alaslaskulaite on kai ollut sähköpneumaattinen. Jos vaunuja on multippeliajossa ajettu molemmat virrottimet ylhäällä, on II vaunun saksikanka-kytkimen käyttö ollut varmaan aika arpapeliä. On pitänyt osata nostaa II vaunun virrotin vasta ajolangan vaihdekontaktien jälkeen, ettei vaihde käänny junan alla. Tehoa on puolestaan saanut lisätä vasta kun molemmat virrottimet on todella nousseet ylös asti, muuten laukeaa ylivirta-automaatteja.

VTS:n (331-375) kytkentäkaavioista ei ole vielä tullut vastaan minne etummaisen Compact-kytkimen 600 V napojen johdot on menneet (2 rinnan kytkettyä 600 V 150 A napaa). Jos ja kun ajettiin yhdellä virrottimella on tuosta siis mennyt II vaunun ajovirran lisäksi latausgeneraattorin, ilmakompressorin, lämmityksen ja valaistuksen virrat. Lienee ollut aika lujilla tuo liitin. Taaemman Compact-kytkimen 600 V 150 A navat on menneet ohjaamon katossa olevan toisen ylivirta-automaatin kautta virrottimelle. Lieneekö mahdollista että nuo etu- ja takapään 600 V navat on olleet suoraan rinnankytkettyjä?

Keppi-Karian (1-30) ja VTS-vaunujen (331-375) Compact-kytkimissä on ollut eroja, ja ehkä mielenkiintoisin on tehonsäätökontaktorien ohjausnapojen kytkentä: Keppi-kariassa Compact-kytkimen tehonsäätökontaktorien navat on multippelikytkimen asennosta riippuen olleet tarvittaessa kylmänä, mutta VTS:ssä nuo navat on suoraan kytketty tehonsäätökontaktoreihin. Kolaritilanteessa mielenkiintoinen juttu, jos napoja menee oikosulkuun...

2-akselisten vaunujen vilkku on 600 voltin vilkku! Kytkentäkaavoja ei ole tullut vastaan, mutta varaosaluettelossa on 600 voltin vilkkurele ja vilkkureleen sarjavastus. Ne on mustia laatikoita, ja ainakin vaunussa 151 niitä on vaunun sisällä tuulilasin yläpuolella fascialistassa. Rahastajan merkinanto on toiminut paristolla, ja paristo on sijainnut ainakin vaunussa 151 etuoven päällä sisällä pienessä puulaatikossa.

Tutkimukset jatkuu...

pekka
 
Viimeksi muokattu:
Keppi-Karian (1-30) ja VTS-vaunujen (331-375) Compact-kytkimissä on ollut eroja, ja ehkä mielenkiintoisin on tehonsäätökontaktorien ohjausnapojen kytkentä: Keppi-kariassa Compact-kytkimen tehonsäätökontaktorien navat on multippelikytkimen asennosta riippuen olleet tarvittaessa kylmänä, mutta VTS:ssä nuo navat on suoraan kytketty tehonsäätökontaktoreihin. Kolaritilanteessa mielenkiintoinen juttu, jos napoja menee oikosulkuun...
Pilkunviilausta: Keppi-Karioiden numerot olivat 1-15. ;)
http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl1-_4/hkl1-_4.htm
Vaunut 16-30 olivat taasen Valmetin tekeleitä - oliko niiden lempinimi "Iso-Valmet", jos oikein muistan...?
http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl16-_4/hkl16-_4.htm
 
Viittaus keppi-Kariaan on tietysti virheellinen.

Nyt on löytynyt vaunujen 1-30 kytkentäkaavio, jossa mainitaan myös "Ylijarrutussuoja" ja "Ajokytkimen tarrausmagneetti". Ilmeisesti vaunuissa 1-30 tuo tarrain on siis ollut jossain "kannen alla".

VTS-vaunujen 331-345 Metropolitan-Vickers-kontrollereissa ei Englannista saamani valmistajan varaosaluettelon kuvan mukaan ole ollut "keppiä", vaan kontrollerin päällä on ollut nupilla varustettu ratti. Onko Strömberg siis rakentanut kontrollereihin itse sen keppijärjestelmän?

pekka
 
-- Oliskohan VTS-vaunujen vilkun vipu ja merkkivalo saattanut olla alunperin samanlainen kuin 2-akselisssa? --

Yleisradion 13.11.2015 esittämässä ohjelmaassa "Arkistosta revittyä: Raitiovaunu" (http://areena.yle.fi/1-2263052) kohdassa 18:10-18:12 (n. kaksi sekuntia) näkyy tekstiyksen takaa VTS-vaunujen alkuperäisen kojetaulun yläoikea nurkka, ja siellä suuntavilkun kytkin ja merkkivalo. Merkkivalo on ilmeisesti alunperin liki mittariaukon kokoisessa, mutta pienemmäksi muokatussa aukossa. Olisiko iso aukko ollut 600 voltin vilkun suurempaa merkkivaloa varten?

VTS-vilkku.jpg
Ruutukaappaus ohjelmasta
pekka
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös