Munkkivuoren raitiotie

Pitäisin realistisempana sitä isoa Pisaraa eli U-rataa, ja kyllä se tukee ihan hyvin ratikkaa. Vaihtajia olisi kumpaankin suuntaan, toisaalta U-radalta ratikkaan Meilahdessa jolla pääsisi sitten perille saakka, toisaalta ratikasta juniin pohjoiseen päin Lentokentän ja Rantadaran suuntaan ja etelään päin vaikkapa Hakaniemeen. Keskustaan mennessä ei vaihdossa ole juuri järkeä, mutta varmaan sitäkin osa matkustajista tekisi. Miksei metrokin.

Semmoinen puoli Pisarassa ja ehkä Töölön metrossakin kyllä on, että se tekisi sen Kanjon ratikkatunnelin kaivamisen arkistoista järkevämmäksi, vaikka näin:

1. Pisara
2a. Töölön minimetro eli Kampin kääntöraiteet on jatkettu Töölön asemalle, tai
2b Täysi töölön metro
3. Ratikkatunneli Paciuksenkadulta Arkadiankadulta, vaikka Fredrikinkadun mäkeen Temppeliaukirkon eteen. Siitä eteenpäin Kamppiin ja Fredrikinkatua eteenpäin, tai Arkadiankatua Mannerheimintielle, jne.
3b Muuten sama, mutta Runeberginkadun mäessä olisi suuaukko ratikkatunneliin.

Ratikalla olisi maanalainen asema Meilahdessa, yhteys sairaalan tunneleihin, ja vaihtoehdossa 2b metroasemalle. Varsinainen maanalainen vaihtohubi olisi Töölön asema, jossa kohtaa lähijunat, ratikka ja metro suurinpiirtein samassa tasossa. Tuo olisi matkustajan kannalta hyvin kätevää, ratikasta voisi vaihtaa helposti raskasraiteisiin joilla pääsee pidemmälle, raskasraiteista taas ratikkaan jotka vie katutasoon perille.
 
Hyviä mietteitä Teme!

Vahinko vaan, että päätöksenteko on meillä täysin jumissa!
Ehdottomasti pitäisi jo tehdä päätös mitä todella halutaan; Pisaraa, Mertroa, Ratikkatunnelia. Kaikkia ei voida tehdä, aloitetaan tärkeimmästä pisarasta ja tuetaan sitä kattavalla raitiovaunuverkolla.

On surullista todeta, että päätöksenteko ottaa helposti vuosikymmeniä ja siitä eteenpäin vielä jahkaillaan saman verran vuosia.

Työelämän pituus on vielä nykyään n. 40 vuotta, elikkä yhden henkilön työelämävuosien aikana ei muutosta saada aikaan, aika surullista päättämättömyyttä.

Nyt tietysti vuodenvaihteessa alkaa uudet tuulet puhaltaa kun käynnistyy yhteinen pääkaupunkiseudun suunnittelu, jolleka tietysti täytyy toivoa päätöksen tekemisen painoarvojen puntarointia entistä helpompana.

40 vuotta olemme mekin Munkinseudun asukkaat odottaneet raitiovaunua Munkkivuoreen ja nyt suunnitelmissa on ihan päätesilmukka "Talin ranta".

Hienoa, vaikka työelämää ei enää olekkaan!
 
Viimeksi muokattu:
Voitaneen siis vetää johtopäätös, etteivät metro ja raitiovaunut ole toistensa kilpailijoita vaan enemmän toistensa täydentäjiä ja vieläpä siten, että raitiovaunut ainakin jossain määrin syöttävät matkustajia metroon.

Tämä kyllä riippuu aika tavalla siitä, millainen metrolinjasta tulee. Jos töölön suunnan metro jatkaisi Pasilan sijaan Martinlaakson radalle (ja miksei Vepsäläisen idean mukaan myös Espoon kaupunkiradalle) tai vaihtoehtoisesti Tapiolan suuntaan, tilanne olisi vastaava Itä-metron kanssa. Mutta pelkän Töölön tynkämetron tapauksessa olisi vaikea kuvitella miten raitiotiet mitenkään tukisivat metroa tai päinvastoin. Kuka ensin ajaisi raitiovaunulla vaikkapa Tullipuomille ja sitten vaihtaisi metroon ajaakseen pari asemanväliä keskustaan? Tai Pasilassa vaihtaisi metroon, ajaisi Töölöön ja sitten vielä muutaman pysäkinvälin sporalla? Kyllä käytännössä Töölön metron käyttäjät olisivat pois raitiovaunuilta. Töölön metro lähinnä keventäisi Mannerheimintien linjojen kuormaa.

Siinä olet kyllä oikeassa, että Töölön metro tuskin mahdollistaisi yhdenkään raitiotielinjan lakkautusta. Ellei sitten nelosta ja kymppiä tylysti pätkäistä Töölön tullille. Samalla vaivalle ne voisi muuttaa trollikoiksi :)

Jos Töölöön halutaan metroa, kannattaisi varmasti muuttaa Martinlaakson rata ja Espoon kaupunkirata metroiksi ja viedä ne Meilahden ja Töölön läpi keskustaan. Tai siirtää Länsimetro kulkemaan pohjoista linjausta, mutta tämä on tietenkin enää vain teoreettinen vaihtoehto. Ihmetyttää kyllä, että tätä vaihtoehtoa ei edes tutkittu.
 
Kuka ensin ajaisi raitiovaunulla vaikkapa Tullipuomille ja sitten vaihtaisi metroon ajaakseen pari asemanväliä keskustaan? Tai Pasilassa vaihtaisi metroon, ajaisi Töölöön ja sitten vielä muutaman pysäkinvälin sporalla?

Jos ajatellaan, kuten Laajasalon lopullisissa metrovertailuissa kävi, että Töölön metro on idästä tulevan linjan haara (siis X - Itäkeskus - Kamppi - Töölö - Pasila), niin kyllä minä ainakin käyttäisin metroa matkalla Munkkiniemestä esim. Kaisaniemeen, Hakaniemeen tai Kalasatamaan, ts. kun olisin menossa sellaiseen paikkaan, jonne en pääsisi vaihdotta raitiovaunulla enkä kätevästi edes vaihdolla toiseen ratikkaan. Sen sijaan Lasipalatsin tienoille mentäessä en tietenkään vaihtaisi ratikasta metroon, ja Kamppiin mennessä todennäköisesti olisi houkuttelevampaa vaihtaa Tukholmankadulla vitosen ratikkaan kuin kaivautua Tullinpuomissa maan alle.

Samoin Pasilasta Munkkiniemeen käyttäisin kyllä yhdistelmää rv+metro, vaikka bussi 58 kuljettaakin vaihdotta perille. Ruuhka-aikojen ulkopuolella 58:n käyttö kuitenkin vaatisi jo aikataulun tutkimista, mihin en lähde kun vaihtoehtona olisivat nämä tiheät raideyhteydet.

Sanottakoon nyt vielä disclaimerina etten mitenkään pidä Töölön metroa tarpeellisena, minusta on suorastaan hölmöläisten hommaa esittää Töölön alle kahta ratatunnelia, kun luonnollista on, että Pisara pitäisi toteuttaa, kuten sinäkin ehdotit, Huopalahdesta tulevana tunnelina. Siis niin, että Martinlaakson ja Leppävaaran junat siirtyisivät Huopalahden jälkeen maan alle, ja asemat olisivat esim. Ruskeasuo, Tullinpuomi, Ooppera, Keskusta, Hakaniemi, Pasila ja edelleen pääradalle (lähijunien tekniikalla, maalattakoon junat vaikka oransseiksi jos sitten jollekulle on tärkeää kutsua niitä metroiksi).

---------- Viesti lisätty kello 21:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:20 ----------

Työelämän pituus on vielä nykyään n. 40 vuotta, elikkä yhden henkilön työelämävuosien aikana ei muutosta saada aikaan, aika surullista päättämättömyyttä.

Kyllä tuo voi johtua ihan siitäkin, ettei tosissaan ole haluttu muutosta tehdäkään. Kunhan on jotain puuhattu ja sitten keksitty syitä, miksei asiaa voikaan viedä eteenpäin.

Munkkivuoren ratikan suunnittelu on nyt pidemmällä kuin koskaan ennen. Aiemmin on puhuttu epämääräisesti siitä, että "asukkaat estävät" mutta tuskinpa sitä asukkaiden tahtoakaan on koskaan sen järjestelmällisemmin selvitetty.

Jottei kävisi taas samalla tavalla, olisi paikallaan (niin Ullanlinnassa kuin Munkkivuoressakin) tehdä luotettava tutkimus siitä, mitä asukkaat oikeasti haluavat. Ensin kertoa heille konkreettisesti, miten ratikka näkyisi ja vaikuttaisi ja sitten kysyä, että tehdäänkö vai ei, ja jos ei niin miksi. Ja oleellista tässä olisi myös selvittää haastatelluilta, käyttävätkö he tosiasiallisesti joukkoliikennettä.

On helppo sanoa vaikkapa kahdenkymmenen negatiivisen palauttesähköpostin jälkeen, että lopetamme suunnittelun kun asukkaat vastustavat. Mutta silloin ei kuunnella niitä ehkä satoja ja tuhansia, jotka kiltisti istuvat kotona odottamassa, että hyvät suunnitelmat toteutuvat, sillä eiväthän he lähetä positiivista palautetta.
 
Munkkivuoren ratikan suunnittelu on nyt pidemmällä kuin koskaan ennen. Aiemmin on puhuttu epämääräisesti siitä, että "asukkaat estävät" mutta tuskinpa sitä asukkaiden tahtoakaan on koskaan sen järjestelmällisemmin selvitetty.

Jottei kävisi taas samalla tavalla, olisi paikallaan (niin Ullanlinnassa kuin Munkkivuoressakin) tehdä luotettava tutkimus siitä, mitä asukkaat oikeasti haluavat. Ensin kertoa heille konkreettisesti, miten ratikka näkyisi ja vaikuttaisi ja sitten kysyä, että tehdäänkö vai ei, ja jos ei niin miksi. Ja oleellista tässä olisi myös selvittää haastatelluilta, käyttävätkö he tosiasiallisesti joukkoliikennettä.

On helppo sanoa vaikkapa kahdenkymmenen negatiivisen palauttesähköpostin jälkeen, että lopetamme suunnittelun kun asukkaat vastustavat. Mutta silloin ei kuunnella niitä ehkä satoja ja tuhansia, jotka kiltisti istuvat kotona odottamassa, että hyvät suunnitelmat toteutuvat, sillä eiväthän he lähetä positiivista palautetta.
Tuollainen kysely olisi kyllä hyvä. Noin nyrkkisääntönä, ihmiset ovat viisi kertaa valmiimpia valittamaan kuin kehumaan, jos on 20 sähköpostia vastaan ja neljä puolesta niin noin puolet vastustaa.

Joskus kieltämättä sitä tulee mutistua Jussi Lähteen tavoin:
Jussi Lähde sanoi:
Tiedättekö te kuka Suomea johtaa? Minä tiedän. Tasavaltaa johtaa "joku joka saattaa sanoa tästä asiasta jotain".
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/valtionjohto-piikille-vaikka
Ja jottei menisi jeesusteluksi, niin olin täysin vakuuttunut ettei Munkkivuorelaiset huolisi ratikkaa alueen keskellä vaan haluaisivat sen kiertävän Ulvilantietä, mutta näemmä olin väärässä.
 
Ja jottei menisi jeesusteluksi, niin olin täysin vakuuttunut ettei Munkkivuorelaiset huolisi ratikkaa alueen keskellä vaan haluaisivat sen kiertävän Ulvilantietä, mutta näemmä olin väärässä.

Asukasyhdistyksessä on ymmärretty, että jos ratikka halutaan, niin ainoa tapa saada se on hyväksyä linjaus alueen halki.

Kuitenkin pääpuisto on säilytetty liikenteeltä vapaana, mikä on tietysti tärkeä seikka. Alueen keskelle "ostarille" päättyvä linjaus, se jota aiemmin "on vastustettu", tuhoaa itse asiassa alueen päävihreraluetta enemmän kuin nyt suunniteltu linjaus. Se nimittäin ei suinkaan kääntyisi ostarilla, vaan Raumantien päässä alueella, joka nyt on käytännössä luonnontilaista metsää. Ainoa metsäsaareke Ulvilantien sisällä. Se tuhoutuisi suurilta osin, jos sinne tehtäisiin raitiovaunun kääntöpaikka.

Ulvilantietä kiertävä ratikka kärsisi ihan samasta matka-aikaongelmasta kuin bussi kierrellessään vajaa 4 km lenkkiä. Lisäksi tuo merkitsisi huomattavaa rakennuskustannusten nousua vailla liikennöintitaloudellisia perusteita.

Toisin sanoen: joko ei ratikkaa ollenkaan, tai sitten ratikka alueen halki. Muun muassa tämä pitäisi selvittää asukkaille ihan kädestä pitäen ennen kuin mennään tiedustelemaan mielipiteitä ratikkasuunitelmista...
 
Ensi vuoden aikana laaditaan tarkempi, yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma tarkempine kustannusennusteineen ym. Uskoisin, että silloin myös vaihtoehdot karsiutuvat niin, että jäljelle jää se, jossa palvelutaso ja liikennöintikustannukset optimoidaan.
Olisi hyvä myös tutkia Munkkivuoren ratikan liittämistä osaksi Laajasalon hanketta. Linja 5 Munkkivuoresta Töölön ja Kampin kautta Kruunuvuorenrantaan olisi kokonaan uudentyyppinen raitiovaunulinja Helsingissä: Keskustan lävitse kulkeva esikaupunkien välinen heilurilinja. Tällöin 14 ja 14B linjoille pitäisi tosin kehitellä jokin muu korvaava raitiovaunulinja Kampista eteenpäin.
 
Olisi hyvä myös tutkia Munkkivuoren ratikan liittämistä osaksi Laajasalon hanketta. Linja 5 Munkkivuoresta Töölön ja Kampin kautta Kruunuvuorenrantaan...
Eikö se ole Liisankatu, jota pitkin kaikki Laajasalon linjat kulkisivat.
Ei kai sentään tarvitse Munkkivuorta laittaa siitä sumpusta kärsimään?
 
Eikö se ole Liisankatu, jota pitkin kaikki Laajasalon linjat kulkisivat.
Ei kai sentään tarvitse Munkkivuorta laittaa siitä sumpusta kärsimään?
Mitään tarkempaa suunnitelmaa Laajasalon linjastosta en ole nähnyt, mutta Liisankatua pitkin pitäisi kulkea arviolta kolme linjaa Laajasalosta ja yksi Sompasaaresta. Jos nykyisille 7 ja 1 linjoille ei tehdä mitään, niin silloin Liisankadulla kulkisi kuusi linjaa ja sen mukainen määrä vaunujakin. Mutta koitetaanpa selvittää tuo sumppu, suunnitteleminenhan on aina niin hauskaa. :)

Elikkä vaikka tällainen visio: Kehälinja 7 voitaisiin laittaa kulkemaan Mäkelänkadun sijaan suunnitellulle Vallilanlaakso - Kalasatama - Sompasaari reitille, jolloin Sompasaaren linja korvautuisi seiskalla. Seiska ja ainakin yksi Laajasalon linja voisi kurvata Snellmanninkadulle ja sieltä Aleksanterinkadulle, jolloin vain kaksi, tai vain yksi linja jatkaisi Varsapuistikolle. Linjan 1 laittaisin kulkemaan Liisankadun sijaan rautatieaseman ohitse Erottajalle ja kolmosen reittiä seuraten Eiraan ja edelleen uudelle Hernesaaren asuinalueelle. Linja 1 korvaisi myös seiskan kokonaan kulkemalla Mäkelänkadun ja Hämeentien kautta. Kaikilla linjoilla olisi tasainen 10 minuutin vuoroväli, joka tahdistettaisiin. Tällöin Liisankadun itäpäässä olisi toki vähän päälle parin minuutin mittainen vuoroväli, mutta ei senkään pitäisi olla ongelma sillä osuus Sompasaaresta ja Laajasalosta aina Liisankadun päähän asti kulkisi omalla kaistallaan ja voisimme olettaa, että Sörnäisten rantatien ylityksessä olisi ratikoille valoetuisuudet, jolloin mitään sumppua ei pitäisi ainakaan teoriassa päästä syntymään. Tietysti maassamme vallitsee tunnetusti erikoisolosuhteet.
 
Kun ajatellaan tulevia ratoja kuten Topeliuksen rataa, jota pidän yhtä tärkeänä Meilahden klikoilla asioiville kuin myös Munkkivuorelaisille, niin minusta jatkokehitys pitää mennä poikittaisille yhteyksille.
Reijolankadun kiskotus ja Tukholmankadun silmukka ovat jo mukana suunnittelujaksossa, siis odottakaamme yhteyttä Meilahden suunnasta Pasilan kautta Kalasatamaan (M) tai vaihtoehtoisesti Kättärin alueelle.
 
Kalasatamaan (M)
Yksi vaihtoehto on bussilinjan h18 jatko Kruununhaasta Pohjoisrannan ja Hakaniemensillan kautta edelleen Kalasataman metroasemalle, mikä tekisi siitä tehokkaan heilurin. Tämä visio esiintyy vastikaan julkaistussa raitioliikenteen kehittämisselvityksessäkin yhtenä vaihtoehtona ko. alueen joukkoliikenteelle.

---------- Viesti lisätty kello 6:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 4:13 ----------

Mielestäni esitetyn raitiolinja 5 (Eira-Kamppi-MVuori) yksi heikkouksia olisi nykyiseen bussilinjaan (18) nähden suoran yhteyden puuttuminen Rautatietientorille ja varsinaiseen ydinkeskustaan, mikä on taas aina ollut linjan 18 suosion yksi syitä.

Bussi ei toki ole raitiovaunu, mutta itse näen kyllä suunnittelun heikkoutena, ettei siitä ole pystytty tekemään luotettavampaa. Busseille toki voitaisiin tarjota raitioliikenteen kaltaiset, vahvat etuudet. On aivan Helsingin saamattomuutta, ettei sellaisia ole (vrt. Tukholma).
 
Mielestäni esitetyn raitiolinja 5 (Eira-Kamppi-MVuori) yksi heikkouksia olisi nykyiseen bussilinjaan (18) nähden suoran yhteyden puuttuminen Rautatietientorille ja varsinaiseen ydinkeskustaan, mikä on taas aina ollut linjan 18 suosion yksi syitä.

On kaiketi mietittävissä, mihinkä linjan toinen pää päättyy.
Eira on lähinnä ollut mielessä, koska linja korvaa myös bussit 14 ja 14A.
Toki korvaa myös bussin 18, jolloin linjan vaihtoehto voisi olla vaikkapa Arkadiaa Lasipalatsille.

Ymmärtääkseni Lasipalatsia pidetään vaan niin pullonkaulana, mutta asiakkaat sen määräävät. Varmasti Lasipalatsi olisi asiakkaille mieluisampi.

Myös ratamahdollisuus on tulla Simonkatua alas ja suoraan tai kääntyää etelään Manskulle, mutta käännös taitaa olla enemmän poikkeusreittitarkoitukseen tehty.

Sekä nelosen että vitosen matkustajille on myös vaihto mahdollisuus Paciuksenkadun tuntumassa ennen Meilahtea vaihtaa linjalta toiselta halunsa mukaan, mutta vaihto ei saa olla liian pakonomaista.
 
Viimeksi muokattu:
Bussi ei toki ole raitiovaunu, mutta itse näen kyllä suunnittelun heikkoutena, ettei siitä ole pystytty tekemään luotettavampaa. Busseille toki voitaisiin tarjota raitioliikenteen kaltaiset, vahvat etuudet. On aivan Helsingin saamattomuutta, ettei sellaisia ole (vrt. Tukholma).

Eihän etuuksien tarjoaminen ole pyörän tyypistä kiinni; toki bussille voidaan tarjota täsmälleen samat etuudet kuin ratikallekin ja saada se yhtä nopeaksi ja sujuvaksi. Mutta Tukholmasta huomataan myös, että helposti ajaudutaan siihen tilanteeseen, että myös ratikan suurempaa kapasiteettia tarvitaan silloin, kun tällaisten huippuetuuksien tekeminen on perusteltua. Stombuss 4 varmasti on viimeistään 10 vuoden päästä nostettu raiteille, kun huomataan, miten hyvin Spårväg City toimiikaan. Ja samahan on huomattu täällä kotopuolessa hyvin Jokerilla: hyvin toimivalle runkolinjalle bussi on liian pieni.
 
Mielestäni esitetyn raitiolinja 5 (Eira-Kamppi-MVuori) yksi heikkouksia olisi nykyiseen bussilinjaan (18) nähden suoran yhteyden puuttuminen Rautatietientorille ja varsinaiseen ydinkeskustaan, mikä on taas aina ollut linjan 18 suosion yksi syitä.

Itse taas en ymmärrä, miksi jokainen linja on vedettävä Rautatientorin tai Lasipalatsin kautta. Ne ovat kaksi pahinta sumppua ja positiivista olisi, jos sekä Etelä - Pohjois- että Itä - Länsisuunnassa olisi ainakin yksi linja, joilla pääsisi sujuvasti noiden sumppujen ohi.

Jos noiden linjojen synkronisointiin ja aikataulujen pitävyyteen viitsittäisiin panostaa yhtään, niin Munkkivuoresta olisi helposti järjestettävissä yhteyksiä, joista olisi helppo ja nopea vaihtaa jollain Paciuksenkadun pysäkillä neloseen ja päin vastoin nelosesta voisi vaihtaa vitoseen.

Vaihtohan ei ole mikään ongelma, jos se hoituu astumalla spårasta ulos ja minuutin päästä toiseen sisään. Ongelma se on siinä vaiheessa, jos pitää kävellä satoja metrejä toiselle pysäkille ja odottaa kymmenen minuuttia sitä vaihtoyhteyttä.
 
Mielestäni esitetyn raitiolinja 5 (Eira-Kamppi-MVuori) yksi heikkouksia olisi nykyiseen bussilinjaan (18) nähden suoran yhteyden puuttuminen Rautatietientorille ja varsinaiseen ydinkeskustaan, mikä on taas aina ollut linjan 18 suosion yksi syitä.

Liikenne-ennusteiden tekoon paljolti käytetyn ohjelmiston mukaan matkustajien aikahyödyt ovat suuremmat tässä ketjussa esitellyllä "viitosella" kuin vertailuvaihtoehtona olleella "kakkosella" Munkkivuoresta Katajanokalle. Ja miksipä emme tätä uskoisi.

Totuuden nimissä täytyy kyllä sanoa, että EMME/2 tarjosi mielestäni aika rohkaisevia kuormituksia sekä Munkkivuori-Kamppi-Eira -linjalle, että 3T:n ja 7A/B:n siirrolle Topeliuksenkadun radalle. Matkustajien aikahyödytkin näyttelivät merkittävää roolia, vaikka vaihtojen määrä kasvoi reilusti.
 
Takaisin
Ylös