Museovaunut?

Särkänniemessähän on se "Ruuhkaratikka"-teos, ja Tampereella on suurin osa Helsingin raitiovaunuista rakennettukin.
 
Särkänniemessähän on se "Ruuhkaratikka"-teos, ja Tampereella on suurin osa Helsingin raitiovaunuista rakennettukin.
Ainakin suuri osa. Tamperelaisten kädenjälkeä edustavat 82 NRV-vaunua (osa myöhemmin välipaloitettu), 30 Isoa-Valmetia, 45 Pikku-Valmetia, 40 Kaipion perävaunua ja kahdeksan Kaipion moottorivaunua. Articeja on liikenteessä liki 60 kappaletta ja Varioita on ollut enimmillään 40 kappaletta, niin jo tässä ollaan lähellä sataa. Lisäksi Helsingissä on liikkunut kymmeniä ASEA-vaunuja, Karia-vaunuja (ml. SAT) sekä monenlaisia vaunusarjoja ulkomailta (NWF, LHW, Brill, yms. yms.). Tamperelaisten osuutta en missään nimessä väheksy, etenkin viime vuosikymmeninä ne ovat olleet Helsingin raitioliikenteen selkäranka.
 
Jep, RM3:sia oli vain 15 kpl. Ajatusvirhe aamutuimaan. Tamperelaisia on täten 15 vähemmän kuin mitä laskeskelin.
 
Kaipio koritti 1950-luvun alkuvuosina lisäksi vielä muutamia Helsingin NWF:n moottorivaunuja uusiksi, oman moottorivaunutuotantonsa perään, mutta luopui hyvin pian tuollaisista käsityövaltaisista puukoritöistä, kuten myös linja-autokorien tuotannosta. Yhtiö panosti sen jälkeen enemmän perusosaamiseensa eli maamme parhaimpiin kassakaappeihin. Kaipion perinne jatkuu yhä Kaso-yhtiössä. Museovaunu HKL 91:ssä on Kaipion kori vuodelta 1952. Eikä siinä vielä kaikki, jos tamperelaista ratikkatuotantoa mitataan: tekihän Kaipio myös Turkuunkin perävaunuja, ja toki Valmet moottorivaunuja. Lähes tamperelaiseksi vaunupajaksi voidaan myös mainita Lempäälästä EM-Team, joka on rakentanut nykyisen Kulosaaren Jumbon.
 
Eli voidaan todeta, että Tampere-nimisen kaupungin maaperällä on viettänyt aikaa yksi jos toinenkin raitiovaunu eri syistä selkeästi ennen oman raitioliikenteen alkamista. Jopa Artic-vaunu on saatu kaupungissa nähdä, muistammehan tämän.

Vaikka Tampereella ei ole päästy matkustamaan omalla paikkakunnalla valmistetulla ratikalla, niin Rollikoiden kohdalla asiat eivät olleet yhtä ikävästi: Kaikki TKL:n sarvijaakot oli tehty Härmälässä.
 
Muistetaan vielä, että turkulainen perävaunu 140 oli vuositolkulla Hämeenpuiston kahluualtaan luona 1960-luvulla. Monipuolinen raitiotiehistoria on kaupungilla...
 
Takaisin
Ylös