Kyllähän nykyisillä museovaunuilla voi silloinkin ajaa, toki häiritsemättä säännöllistä liikennettä.
Museovaunut?
- Viestiketjun aloittaja Jusa
- Aloituspäivämäärä
Kyllähän nykyisillä museovaunuilla voi silloinkin ajaa, toki häiritsemättä säännöllistä liikennettä.
Nakkiputka
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 563
Arvelen, että Ketorin viittaa 2-suuntaisen museokaluston puutteeseen, mutta onhan meillä tämä Kulosaaren Jumbon replika
Eikös Laajasalon yhteys tule olemaan ihan normaali yhteys kääntösilmukoineen? Jokerista en ainakaan nyt muista, onko siitä edes päätöstä, millä raidevälillä se tehtäisiin.
Tukholmassahan ajetaan kesäisin museovaunuilla seiskaa. Siellä tosin homma onnistuu, koska keskustan päässä on olemassa vanha kääntösilmukka, johon yksisuuntaisella museovaunulla ajetaan toisin kuin normivaunuilla.
Arvelen, että Ketorin viittaa 2-suuntaisen museokaluston puutteeseen, mutta onhan meillä tämä Kulosaaren Jumbon replika
Onhan siinä jumbon alusta ja muita pikku kilkuttimia
, muuttuisiko se replikasta aidoksi, jos siihen tehtäisiin alkuperäisen jumbon mukaiset telit, vaikka muuten tekniikka olisi edelleen valmetista? 50 kävi melkein yhtä kovan uudelleenrakentamisen läpi, noin käytännössä; siinähän on enimmäkseen 30-luvun iso-ruotsalaisen tekniikka (tai sitten laitteet siltä valmistajalta, joka ikinä tekikään Suomen autoteollisuudelle sähkölaitteet) ja joitain osia (24 V sähköjärjestelmä) 50-luvun vaunuistakin, jos en väärin muista?Voiko Jumboa tosiaan ajaa kahteen suuntaa?
Kaksisuuntaisesta kalustosta on joka yhteydessä mainittu, mutta näemme sitten.
Viimeksi muokattu:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,497
Onhan siinä jumbon alusta ja muita pikku kilkuttimia
Jumbossa on aika vähän alkuperäistä, lähinnä alustan kehikko ja ikkunat. Korit olivat niin huonossa kunnossa, ettei niitä voinut käyttää ja mottorit ja telit kokonaan oli poistettu ennen korien siirtoa Nurmijärvelle.
SR 50:ssa on silmälle käytännössä lähes kaikki alkuperäistä, kori ja alusta kokonaisuudessaan. Teknisellä puolella on kyllä uudistuksia. Senkään moottorit eivät olleet säilyneet, joten siinä on nyt vaunusta 135 otetut moottorit. Nekin ovat 1940-luvulta, sillä 135:een oli vaihdettu alusta moottoreineen. Lisäksi vastukset ja ajokytkin ovat 135:sta. 24V järjestelmä on kokonaan uutena rakennettu, joten 50-luvun telivaunuista ei ole mitään osia 50:ssa. Tai on sittenkin – kuljettajan merkkipaneelin varoitusvalot ovat 50-luvun osia. Suuntavilkut ovat myös 50-luvulta, mutta eivät telivaunumallia vaan huomaamattomampaa kaksiakselisten mallia, iskemättömästä 60 vuotta vanhasta pahvirasiasta käyttöön otetut.
Vertailun vuoksi täytyy todeta, että ei HKL:n ykkössarjan nivelissäkään ole oikein mitään alkuperäistä enää jäljellä. Moottoreita ja telejä on siirrelty vaunusta toiseen, moottorit on käämitetty uudelleen, korin kehikkoa lukuunottamatta melkeinpä kaikki on uutta: seinäpaneelit, kattopaneelit, lattia, istuimet ym.
Voi periaatteessa, mutta ei vars. liikennekäytössä. Sitä ei tehty varsinaiseksi kaksisuuntavaunuksi, vaan peräpäässä on ainoastaan peruutuksen vaatimat nippelit ja nappelit samaan tapaan kuin vaikkapa nivelvaunuissakin.
Alkuperäiseen kysymykseen vielä palatakseni: olet oikeassa kyllä. Jokerille ei tule kääntösilmukoita, joten sinne ei ole SR50:lla, 157:lla tai 339:lla asiaa ollenkaan. Kaikkia näitä voi tietysti peruuttaa, mutta etupäästä käsin. Teknistä estettä ei ole, jokerille ei esimerkiksi ole tulossa sellaista kulunvalvontaa, joka estäisi näillä vaunuilla ajamisen siellä. Jonakin päivänä, jos Jokerilta on useampia yhteyksiä nykyverkolle, voi tietysti ajaa vaikkapa Huopalahdentieltä Jokerille ja sitten Haagasta Oulunkylään jokerirataa ja palata sieltä nykyverkolle.
Kruunusiltojen yli päästään kyllä, koska Kruunuvuorenrantaan tulee kääntösilmukka ja ko. linjaa on tarkoitus liikennöidä ainakin osittain nykykalustolla, siis yksisuuntavaunuilla. Yliskylästä en tiedä, onko suunnittelu edennyt vielä riittävän pitkälle. Kääntösilmukasta olisi kyllä hyötyä linjaliikenteellekin, jos sille on sopiva tila olemassa ja jos aikomus on päättää osa vuoroista sinne silloinkin, kun Vartiosaaren rata on käytössä. Yliskylän kalusto on kuitenkin kaksisuuntaista, eli välttämätön se silmukka ei ole.
Onko BS1:ssä kuitenkin varsinainen ajokytkin molemmissa päissä?
SR50:n jostain vain toinen ajokytkin
Ja sitten onhan teillä 135 riisuttuna. Odottaako se, että Tallinnasta tai Helsingin harjavaunuista vapautuisi komponentteja? (Rahan lisäksi, tottakai.) Onko 135:ssa muuten vielä sellaiset käännettävät selkänojat?Mistä muuten on tieto tuohon Kruunuvuoren kääntösilmukkaan? Olen sen kanssa nähnyt piirrettynä tavismateriaaleissa, mutten ole siihen uskaltanut luottaa. Kalustollisestihan se on järkevää, sitten Kruunuvuoren vaunuja voidaan käyttää tarvittaessa muualla verkossa, vaikka lyhyiden ratatöiden aikana, eikä uusia vaunujakaan tarvitse välttämättä ostaa niin montaa - ei jouda vielä NrI eläkkeelle.
Ei sillä, kantakaupungissahan ne tilausajot joka tapauksessa ajetaan. Varmaan monta paikkaa on, joissa SR50 ei ole uudessa elämässään koskaan käynyt.
Viimeksi muokattu:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,497
Onko BS1:ssä kuitenkin varsinainen ajokytkin molemmissa päissä?
SR50:n jostain vain toinen ajokytkin
Joku korjaa, jos muistini ei ole riittävän tarkka, mutta mun mielestä BS1:ssa on takapäässä kyllä ajokytkin, mutta se ei ole käytössä. On siis vain ulkonäön vuoksi siinä. Peruuttaminen tehdään sitten yksinkertaisista vivuista laihialaisten malliin.
SR50:ssa puolestaan on etupäässä alkuperäisenkaltaiseksi naamioitu mutta 40-luvun mallia oleva ajokytkin. Pintalevy ja kahva ovat siis alkuperäiset, mutta tekniikka koteloineen on uudempaa. Takapäässä on alkuperäinen ajokytkin alkuperäisessä kunnossa, mutta ei käytössä eli puhtaasti ulkonäon vuoksi siinä. Takapäässä ei ole myöskään valokatkaisijoita, suuntavilkkuvipuja ym. eli se on "museopää".
Se on ihan selvä, että jos/kun harjavaunuista vapautuu niitä osia, jotka 135:sta on otettu, niin pitää laittaa talteen myöhempää käyttöä varten. Mutta siitä myöhemmästä käytöstä ei ole suunnitelmaa eikä aikataulua, eikä rahaakaan. Pääasia tällä hetkellä on se, että vaunu säilyy eikä estetä sitä myöhempää käyttöä, jos vaikka seuraava sukupolvi haluaa sitten sen tehdä.
Selkänojat ovat käännettävät, mutta lukittu yksisuuntaistamisen yhteydessä siihen asentoon missä ovat nyt. Lukituksen voi poistaa, samoin kuin nahkaverhoilun, jos haluaa palauttaa istuimet alkuperäiseen kuntoon. Näitä vaunujahan on tallessa kolme, museon 139, SR:n 135 ja HKL:n 157. Tietynlaista ideaa olisi siinä, että kahdesta yksisuuntaistetusta tekisi yhden alkuperäiseen kuntoon entisöidyn ja sitten jäisi vielä yksi vaunu yksisuuntaiseen myöhempään asuun. Yksi perävaunukin on samasta sarjasta olemassa.
Päättärin alueen liikennesuunnitelma on ks-lautakunnassa hyväksytty. Siinä on korttelin kiertävä silmukka pysäkkeineen ja sivuraiteineen, joten se perusidea ei enää siitä muutu, vaikka jotain detaljimuutoksia tulisikin. Muistelen, että ideana on hankkia pitkiä 2-suuntavaunuja niin paljon, että Yliskylä voidaan kaikissa tilanteissa hoitaa niillä (sehän on pakko) mutta jos vaunuja ei tarvitse varata kolari- tai peruskorjauksiin, niitä jää sen verran yli, että voidaan liikennöidä myös Kruunuvuorenrantaan. Kun taas rivistä puuttuu pitkiä vaunuja, ajetaan Kruunuvuorenrantaan nykyisellä kalustolla. Luulen, että siellä Valmet-nivelkin nähdään ainakin välipalaversiona.
Korkeasaari voi hyvinkin olla houkutteleva tilausajokohde. Kruunuvuorenrannallakin voi olla jonkinlainen uutuusarvo, esimerkiksi Jätkäsaaressa halutaan usein käydä ihan vaan siksi, ettei tavallinen stadilainen siellä juuri käy muuten kuin Verkkokaupassa tai Tallinnan-terminaalissa, joten kun tilaisuus on, ihmisiä kiinnostaa miltä siellä näyttää. Vartiosaari olisi varmasti samanlainen, mutta sinne ei silmukkaa ole tulossa.
Jokerille sen sijaan en usko, että tilausajovaunuilla on asiaa. Siellä tullaan ajamaan aika eri periaatteilla kuin kantakaupungissa ja vuoroväli on tiheä. Väliin ei välttämättä ole hyvä panna tilausajovaunua kuviota sotkemaan, ellei sitten iltaisin ja viikonloppuisin, kun on rauhallisempaa.
Kun SR50 oli koeajovaiheessa, ajoimme melkein koko rataverkon läpi ihan jo senkin takia, että piti kokeilla, minne sillä ei kannata mennä. Jyrkät mäet esim. Toisella linjalla ja Porthaninkadulla ajettiin siis kokeeksi läpi, mutta nyt niitä vältetään viimeiseen asti. Kun esimerkiksi Hämeentie oli suljettu, ajettiin hallista linjalle Oopperan kautta. Hesarillakin on jyrkkä mäki, mutta liikenneolot paremmat. Munkkiniemi taitaa (Paciuksenkadun mäen vuoksi) olla ainoa paikka, jossa SR50 ei ole käynyt.
Viimeksi muokattu:
Jos hommat hoitaisi fiksusti, niin niistä harjavaunuista saisi alustat yhteen tai kahteen Turun vaunuun ja vielä jäisi harjavaunujakin. Harmi.
Tuli mieleen vielä, montako pykälää noissa kytkimissä yleensä on? Kuvista päättelen että pikkuruotsalaisessa voisi olla tyyliin 12, joista neljä ei mene vastuslaatikon läpi.
EDIT:
Törmäsin asiaan tutkiessani videoon, jossa demonstroidaan Jenkkien PCC-vaunun ajokytkin. Varsin fixu vekotin, etten sanoisi.
https://www.youtube.com/watch?v=pgSWuTxQh6s
Erittäin hyvin eritelty kyllä, täytyy kiittä tässä vaiheessa.
Tuli mieleen vielä, montako pykälää noissa kytkimissä yleensä on? Kuvista päättelen että pikkuruotsalaisessa voisi olla tyyliin 12, joista neljä ei mene vastuslaatikon läpi.
EDIT:
Törmäsin asiaan tutkiessani videoon, jossa demonstroidaan Jenkkien PCC-vaunun ajokytkin. Varsin fixu vekotin, etten sanoisi.
https://www.youtube.com/watch?v=pgSWuTxQh6s
Viimeksi muokattu:
BS1:n takapäästä puuttuu ainakin vilkkujen katkaisin, vaihteenkääntölaitteisto, tuulilasin pyyhin, hiekka- ja kiskojarrupoljin, painemittari, mutta ajaminen tapahtuu samalla lailla kampea veivaamalla kuin edestä.
Eli jos ei tarvitse kiskojarrua tai hiekoitusta taaksepäin ajaessa tai ei haittaa, että ei ole valoja molempiin suuntiin, niin kyllä sillä voi "väärinpäin" ajaa.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
En halua iloa pilata, mutta on toinenkin asia kuin kääntösilmukat, josta on tulevaisuudessa haastetta museovaunuille: syväuraiset vaihteet. Kun ne tehdään sen vuoksi, että linjaliikenteen kalusto voi ajaa vaihteista nopeammin kuin nyt, kapeapyöräinen museokalusto joutuu ajamaan vaihteista erittäin varovasti ja hissukseen, jotta ei riko itseään, vaihteita ja suistu raiteelta. Tästä seuraa sellainen hankaluus, että suorituskyvyltään vaatimattomat museovaunut ovat vaihteiden vuoksi sitten vielä enemmän linjaliikenteen hidasteena.
No, ei Helsinki ole ainoa paikka tämän asian kanssa. Järjestelyistä kannattaa kysellä kokemuksia kaupungeista, joissa on siirrytty leveään pyörään ja syväuraisiin vaihteisiin. Raitioliikenteen sujuvuuden kannalta auttaa, että museovaunuajot ajoitetaan hiljaisemman liikenteen aikoihin, kuten niillä yleensä lieneekin kysyntää.
Antero
No, ei Helsinki ole ainoa paikka tämän asian kanssa. Järjestelyistä kannattaa kysellä kokemuksia kaupungeista, joissa on siirrytty leveään pyörään ja syväuraisiin vaihteisiin. Raitioliikenteen sujuvuuden kannalta auttaa, että museovaunuajot ajoitetaan hiljaisemman liikenteen aikoihin, kuten niillä yleensä lieneekin kysyntää.
Antero
Nakkiputka
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 563
Eikö museovaunuihin sitten pysty vaihtamaan leveitä (95/110 mm) pyöriä? Tai kysytään niin, että onko sulla tästä asiasta nykyään enemmän tietoa, kuin mulla Syväura-selvitystä tehdessäni? Silloin nimittäin en ainakaan kuullut suoranaista estettä sen suhteen, etteikö leveitä pyöriä voisi vaihtaa myö museokalustoon, mutta viime vuodet ovat toki voineet tuoda uutta tietoa asiassa.
Kovin Ahtaalta näyttää kyllä jopa sille 35 mm:lle per puoli, mitä tarvitaan. (Nykyinen pyörä, 85 mm, leveä 110?)
Viimeksi muokattu:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Valokuvien perusteella katsottuna pikkuruotsalaiseen ja 339:iin mahtuu leveät pyörät. Haasteellista on se, miten ne niihin saadaan. Pelkään, että on tilattava erityisvalmisteiset renkaat, koska tuskinpa näin vanhoihin vaunuihin enää saa valmiiksi sopivia renkaita. Voi olla kallista museovaunujen omistajalle. Sen tiedän, että Nr-vaunujen Düwag-teleissä riittää tilaa, ja valmiita renkaita saa maailmalta. Asean uudemmasta 2-akselitelistä en äkkiä löytänyt kuvaa. Sitten ovat vielä kaikki ne vaunut, joita toistaiseksi ei saa käyttää. Siellä on perävaunuja ja arkku sekä Kummeri. Ne pitäisi katsoa yksitellen.
Antero
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,497
Olen päättänyt olla murehtimatta leveistä pyöristä – murehdin vasta sitten, kun niitä oikeasti tarvitaan. Asiasta on puhuttu jo ikuisuus, mutta mitään ei silti ole tapahtunut. Ei taida tapahtua ihan vielä huomennakaan.
Jokeri on tietysti itsestäänselvyys, ei sitä voi matalilla urilla tehdä. Laajasalo on mielenkiintoinen. Nythän matalia vaihteita vielä asennetaan täyttä päätä ympäri verkkoa, ja niinköhän siinä mahtaa käydä, että Laajasalokin ne matalat vielä saa. Kovin hitaasti se projekti tuntuu etenevän.
Jokeri on tietysti itsestäänselvyys, ei sitä voi matalilla urilla tehdä. Laajasalo on mielenkiintoinen. Nythän matalia vaihteita vielä asennetaan täyttä päätä ympäri verkkoa, ja niinköhän siinä mahtaa käydä, että Laajasalokin ne matalat vielä saa. Kovin hitaasti se projekti tuntuu etenevän.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Matalat vaihteet on helppo jyrsiä syviksi. Mutta siihen voi ryhtyä vasta sitten, kun kalustossa on leveät pyörät. Eli syväuraisiin vaihteisiin siirtyminen voi tapahtua vain niin, että ensin siivotaan rataverkko sellaiseksi, että kiskoilla mahtuu vierimään leveät pyörä. Sitten aletaan vaihtaa pyöränrenkaita leveisiin. Kun tämä tehdään sitä mukaa kun renkaat kuluvat vaihdettaviksi, tässä menee aikaa pari vuotta. Sen jälkeen jyrsitään urat syviksi.
HKL:n käytännön tilanteessa on pari jarrua tämän hankkeen kannalta. Variotramien kohtalo pitää selvittää. Ennen sitä niihin ei varmasti vaihdeta mitään. Myös lyhyiden Nr-vaunujen tulevaisuudesta pitää päättää. Uusia renkaita ei kannata vaihtaa poistettaviin vaunuihin. Tosin vaihdetaanhan niihin uusia kapeitakin renkaita. Mutta niitä kun lienee varastossakin.
Muuten olen kyllä samaa mieltä kanssasi, että aivan turhan kauan tätä on mietitty.
Antero