Näin Pariisissa

Antero Alku · 13 Heinäkuu 2010

Viisi vuotta sitten kirjoitin viestin siitä, miten Pariisin raitiolinja T3 edistyy. Siitä on jo niin kauan, etteivät edes rakentamisaikaisen sivuston linkit enää toimi.

Nyt oli tilaisuus käydä Pariisissa kokeilemassa tätä uutta linjaa, joka on ollut käytössä jo muutaman vuoden. T3:sta ja vähän muustakin Pariisin raideliikenteestä on nyt asiaa nettisivustollani osoitteessa http://www.kaupunkiliikenne.net/Pariisi/

Antero

late- · 19 Heinäkuu 2010

Antero Alku sanoi:
T3:sta ja vähän muustakin Pariisin raideliikenteestä on nyt asiaa nettisivustollani osoitteessa http://www.kaupunkiliikenne.net/Pariisi/

Tarkkailin pari viikkoa sitten Strasbourgissa vastaavia ratikoiden valo-opastimia kuin Pariisissakin käytetään. Tulin siihen tulokseen, ettei niissä ole varsinaista lupausta valojen vaihtumisesta ennen vaunun saapumista risteykseen. Sen sijaan vinoneliö on meiltäkin tuttu tilatun etuuden merkki ja sininen huutomerkki on puolestaan vaihtuvien valojen merkki. Sininen huutomerkki syttyy myös silloin, kun ratikalle on vaihtumassa seis-opaste. Yleensä tätä ei pääse näkemään, mutta Homme de Ferillä on sen verran vilkasta, etteivät ratikat aina ehdi ensimmäisiin valoihinsa, kun toisenkin suunnan vaunuja pitää päästää.

Näin toimiva järjestely on selvästi yksinkertaisempi kuin sellainen, jossa pitäisi tietää saapuvan vaunun sijainti tarkasti. Lopputulos on kuitenkin käytännössä yhtä toimiva. Valojen vaihtuminen alkaen risteävän suunnan punaisten syttymisestä on sen verran pitkä prosessi, että ilmoitus sen käynnissä olemisesta on riittävä ennakkotieto ratikalle. Ratikoiden kuljettajat varmasti tietävät kuinka pitkä vaihtumisviive kussakin risteyksessä on odotettavissa. Freiburgissa oli toteutettu vastaava järjstely asettamalla "esiopastin" sellaisen matkan päähän risteyksestä, että sen ilmoittaessa valojen vaihtumisesta vaunu voi jatkaa määrätyllä nopeudella varsinaisen risteyksen läpi.

Etuudet Strasbourgissa olivat voimakkaat, joskaan eivät aivan täydelliset. Muutamissa risteyksissä raitiovaunut odottivat jonkin aikaa autoja. Hieman useammassa paikassa raitiovaunut joutuivat odottamaan toisiaan. Erityistä huomiota ansaitse etuuksien pitkä kesto. Yleensä risteyksiä pidettiin hyvinkin pitkään varattuna ratikoille, vaikka niillä ajoittain olikin vaikeuksia päästä lähtemään ruuhkaisimmilta pysäkeiltä. Tästä on tietysti vastaavasti melkoisesti haittaa muulle liikenteelle kaikissa muodoissaan.

Antero Alku · 19 Heinäkuu 2010

late- sanoi:
Tulin siihen tulokseen, ettei niissä ole varsinaista lupausta valojen vaihtumisesta ennen vaunun saapumista risteykseen. Sen sijaan vinoneliö on meiltäkin tuttu tilatun etuuden merkki ja sininen huutomerkki on puolestaan vaihtuvien valojen merkki. Sininen huutomerkki syttyy myös silloin, kun ratikalle on vaihtumassa seis-opaste. Yleensä tätä ei pääse näkemään, mutta Homme de Ferillä on sen verran vilkasta, etteivät ratikat aina ehdi ensimmäisiin valoihinsa, kun toisenkin suunnan vaunuja pitää päästää.

Jos sininen huutomerkki kertoo valon vaihtumisesta suuntaan tai toiseen, se selittäisi sitten toisen merkityksen Pariisissa tekemälleni havainnolle siitä, että sininen huutomerkki näkyi myös silloin, kun vaunu oli tolpan kohdalla ja tolpassa oli aja-opaste. Ohi ajavan vaunun kuljettaja ei tuota tietenkään silmillään näe, mutta ei opastetta myöskään tarvi. Sen sijaan jos takana on tulossa toinen vaunu, sille viesti voisi olla, että joudut pysähtymään.

Itse päättelin, että huutomerkki vain vilkkuu niin kauan kunnes vaunu on ohittanut risteyksen. Kun huutomerkki vilkkuu, on vaikea havaita, onko se välillä pois päältä. Itse asiassa tällä sivulla näkyvien neljän kuvan keskellä voisi olla vielä viides, jossa sininen huutomerkki näkyy ja tolpassa on aja-opaste. Joka tapauksesa tolppa vaihtuu seis-opasteelle kuin vaunu on vielä risteyksessä. Se näkyy rajaamattomassa viimeisessä kuvassa. Eli Pariisissa etuus oli hyvin nopea eikä seisottanut autoja tarpeettomasti.

Tein myös sellaisen havainnon, että opasteet toimivat vain yhdelle raitiovaunujen suunnalle. Eli vaikka yhden suunnan vaunu ajaa omine aja-opasteineen risteyksen poikki, toisen suunnan opaste pysyy seis-opasteena, jos vaunua ei ole tulossa.

Antero

339-DF · 19 Heinäkuu 2010

Mä vänkään edelleen sen puolesta, että ratikkaopastimen yhteydessä olisi sekuntilaskuri. Ja nyt olen nähnyt livenä, että sellainenkin on mahdollista. Dallasissa nimittäin oli joidenkin ratikkaopastimien yhteydessä juuri tällainen lähtölaskentaopastin. Se oli pimeänä muuten, mutta kun "punaisen" vaihtuminen "vihreään" oli 20 sekunnin päässä, alkoi lähtölaskenta. Kuljettaja saattoi seisottaa vaunua pysäkillä ovet auki senkin jälkeen, kun kaikki matkustajat olivat menneet ulos/sisään. Näin viime hetken kyytiinpyrkijät saatiin vaunuun, eikä kenenkään matkanteko hidastunut, kun kuljettaja tiesi, ettei tästä vielä kuitenkaan mihinkään päästä. Kun sekunteja oli jäljellä noin 7, pantiin ovet kiinni ja lähdettiin matelemaan eteenpäin. Viiden kohdalla sitten täys häkä päälle, jolloin risteykseen tultiin juuri sopivasti opastimen vaihtuessa.

GM 5 · 19 Heinäkuu 2010

Saksassakin on tuon tyyppisiä ratkaisuja. Täällä Dresdenissä näkee joillakin pysäkeillä valo-opasteen, jossa ilmestyy jossain vaiheessa T-kirjain. Idea on se, että raitiovaunun odotellessa pysäkillä, voivat ovet olla auki siihen asti, kunnes T-kirjain ilmestyy (T=Tür). Sen syttyessä tietää kuljettaja saavansa pian nuolivalon ja sulkee ovet. Helppoa ja kätevää.

late- · 20 Heinäkuu 2010

Antero Alku sanoi:
Tein myös sellaisen havainnon, että opasteet toimivat vain yhdelle raitiovaunujen suunnalle. Eli vaikka yhden suunnan vaunu ajaa omine aja-opasteineen risteyksen poikki, toisen suunnan opaste pysyy seis-opasteena, jos vaunua ei ole tulossa.

Tein saman havainnon. Eri suunnilla on näin toisistaan riippumattomat suoja-ajat. Joissakin tilanteissa tästä on hyötyä. Tosin nopean vaihtumisen salliva saapuvien vaunujen tunnistus ajaisi yleensä saman asian, kun tiedetään onko toisesta suunnasta tulossa vaunua vai ei. Hyötyä voi olla siitäkin, että kuljettaja näkee valojen vaihtuvan juuri hänen vaunulleen. Jos valo on valmiiksi aja-tilassa vastaantulevan vaunun takia, etuutta ei ehkä riitä eli riski valojen vaihtumisesta on suurempi.

hmikko · 31 Tammikuu 2011

Mistäköhän tässä Railway Gazetten jutussa tarkalleen ottaen puhutaan? Seuraavan 15 vuoden aikana raideliikenteeseen ja automatisointiin laitetaan viileät 32,4 miljardia. Jutussa käytetään uusista rengaslinjoista termiä metro, mutta ne näyttävät kuvauksen perusteella vastaavan pikaratikoiden reittikarttaa.

janihyvarinen · 31 Tammikuu 2011

hmikko sanoi:
Seuraavan 15 vuoden aikana raideliikenteeseen ja automatisointiin laitetaan viileät 32,4 miljardia. Jutussa käytetään uusista rengaslinjoista termiä metro, mutta ne näyttävät kuvauksen perusteella vastaavan pikaratikoiden reittikarttaa.

Kyllä metroista on ollut puhetta, eivät ole ainakaan lähtökohtaisesti ratikoita. Täältä löytyy ainakin jotain lisätietoa ranskaksi. Tämä liittyy presidentti Sarkozyn nk. Grand Paris -suunnitelmaan, tietoa myös englanniksi.

Siellä on ollut kaksi kilpailevaa suunnitelmaa raideverkon kehittämiseksi erilaisilla kehämäisillä radoilla esikaupunkeihin, ja ilmeisesti juuri viime viikolla (26.1.2011) ovat päässeet jonkinlaiseen kompromissiin.

petteri · 31 Tammikuu 2011

Ranskalaiset ovat laittamassa tuulemaan. Käsittääkseni kyse on lähinnä RER tyyppisen eli aika pitkän pysäkkivälin verkon massiivisesta laajennuksesta rengaslinjalla ja linjojen pidennyksillä. Sekä nopean metrolinjan 14 kehittämisestä.

Eiköhän samaan aikaan Pariisin esikaupungeissa rakennetta myös muutama sata kilometriä pikaratikkaa korvaamaan bussiliityntää. Ainakin paljon suunnitelmia on. Pariisissahan ratikka on lähinnä liityntäkulkuneuvo.

Noiden liityntäratikkalinjojen hinta on aika pieni verrattuna raskaan verkon kuluihin.

janihyvarinen · 31 Tammikuu 2011

petteri sanoi:
Ranskalaiset ovat laittamassa tuulemaan. Käsittääkseni kyse on lähinnä RER tyyppisen eli aika pitkän pysäkkivälin verkon massiivisesta laajennuksesta rengaslinjalla ja linjojen pidennyksillä. Sekä nopean metrolinjan 14 kehittämisestä.

Olen jonkin verran seurannut tätä aihetta, mutta en kauhean aktiivisesti ihan viimeisimpiä käänteitä. Jotain tuolla mainittiin, että ainakin yksi linjoista tulisi olemaan VAL-metro. Lieneekö sitten Neoval eli käytännössä City-Val (jossa siis Translohr-tyyppinen ohjauskisko yhdistettynä kumipyöriin, automaattiohjaukseen ja dedikoituun, eristettyyn väylään)?

Pysäkkiväli on tosiaan RER-tyyppinen, mutta teknologia ei ole RER:ää vaan metroa.

PÄIVITYS: Täältä vielä lisätietoa englanniksi.

hmikko · 1 Helmikuu 2011

janihyvarinen sanoi:
PÄIVITYS: Täältä vielä lisätietoa englanniksi.

Kiitos linkistä. Helpotti kummasti, koskapa lause 'je ne comprends pas' edustaa ranskan kielen taitoani sen koko häikäisevässä laajuudessa. Aika monessa kohtaa näyttää rengasmetrot päälekkäisiltä pikaratikan kanssa, mutta pysäkkiväli on tosiaan metrosuunnitelmassa varsin pitkä, eli eri palvelusta on kysymys. Koko lailla on hommassa taas virassa olevien poliitikkojen muistomonumentin rakentamisen makua, mikä Pariisissa on tietysti perin tuttu ja osin hyväksikin havaittu juttu.