Nurmijärven HSL-jäsenyys

Hyvin tuntuvat tietävän, kun erittäin usein kuulee kommentteja etteivät halua mihinkään täysiin, joka pysäkillä pysähteleviin, epäluotettaviin, haiseviin, tunkkaisiin ja häiriökäyttäytymistä täynnä oleviin lähijuniin. Lisäksi selvitysten mukaan Nurmijärveläiset toivovat ja haluavat nimenomaan suorien bussin säilyvän, koska vaihdot koetaan vaikeiksi ja epämukaviksi.

Se että sinä koet lähijunien olevan upeita ja mahtavia, ei tarkoita että muut näin kokevat. Itsekin koen lähijunien olevan turvattomia, kamalia sekä häiriökäyttäytymistä täynnä olevia, jonka vuoksi suosin omaa autoa joka paikkaan mennessä, vaikka liityntä olisi mahdollinen.
Kaikkien ei toki tarvitse pitää lähijunista, mutta tyypillisesti lähijunat nyt kuitenkin ovat joukkoliikentten käyttäjien keskuudessa hyvin paljon suositumpia kuin bussit. Tyypillinen joukkoliikenteen vakiokäyttäjän mielipide on, että lähijunat ovat siistejä, luotettavia ja matkanteko on mukavaa kun kulkuväline ei heilu. Se, että kulkuväline ei heilu tekee myös kännykän näpyttämisestä mukavaa, joten matka-aika sujuu vauhdikkaasti.

Toki jos pelkää paljon muita ihmisiä joukkoliikenne on väärä liikkumisväline ja on parempi käyttää omaa autoa tai taksia. Häiriökäyttäytyminen kuitenkin on joukkoliikenteessä harvinaista jos ei olla viikonloppujen juoppovuoroissa.
 
Kumpikohan näistä vaihtoehdoista sitten palvelisikaan paremmin Klaukkalan asukkaita?

Vaihtoehto 1) Liityntä Kivistöön 10 minuutin vuorovälillä (ruuhka), 20 minuutin vuorovälillä (normaali aika, 2 bussia liikenteessä) - 40 minuutin vuorovälillä (hiljaisin aika 1 bussi liikenteessä) joka päivä ma-su (6/7-23) + muutama suora yölinja Kampista.

Vaihtoehto 2) suunnilleen nykyinen systeemi Kampista kulkevia busseja, jossa arkena vuoroväli on arkena 30-60 minuuttia (ruuhkassa 15 min), lauantaina liikenne 45- 90 minuutin vuorovälillä ja sunnuntaina liikenne noin 90 minuutin vuorovälillä?

Kun matka-aika Kivistön aseman ja Klaukkalan välillä on noin 15 minuuttia pienellä varianssilla ja matka-aika Kampin ja Klaukkalan välillä noin 40 minuuttia isohkolla varianssilla liitynnällä saataisiin aikaan lähes 3x enemmän vuoroja Klaukkalaan.

Tämä on toki yksinkertaistettu esimerkki, kun muita taajamia ei ole huomioitu, mutta samansuuntaista palvelutasoeroa on liitynnän ja suorien vuorojen välillä muihinkin Nurmijärven taajamiin.
 
Kaikkien ei toki tarvitse pitää lähijunista, mutta tyypillisesti lähijunat nyt kuitenkin ovat joukkoliikentten käyttäjien keskuudessa hyvin paljon suositumpia kuin bussit. Tyypillinen joukkoliikenteen vakiokäyttäjän mielipide on, että lähijunat ovat siistejä, luotettavia ja matkanteko on mukavaa kun kulkuväline ei heilu. Se, että kulkuväline ei heilu tekee myös kännykän näpyttämisestä mukavaa, joten matka-aika sujuu vauhdikkaasti.

Toki jos pelkää paljon muita ihmisiä joukkoliikenne on väärä liikkumisväline ja on parempi käyttää omaa autoa tai taksia. Häiriökäyttäytyminen kuitenkin on joukkoliikenteessä harvinaista jos ei olla viikonloppujen juoppovuoroissa.
HSL:n asiakastyytyväisyyskyselyissä linja-autojen ja lähijunien arvosanat ovat suunnilleen tasoissa kokonaisuustyytyväisyydessä, tosin lähijunat ovat ajoittain olleet paljon alempana, lähimenneisyydessäkin. Pääsääntöisesti linja-autot koetaan hieman lähijunia parempina.

Onko väitteillesi lähijunan suuresta suosiosta mitään muita perusteluja kuin mututuntuma?
 
Onko väitteillesi lähijunan suuresta suosiosta mitään muita perusteluja kuin mututuntuma?
Matkustajamäärät ja matkustajakäyttäytyminen kertoo hyvin selkeästi lähijunien suuresta suosiosta. Joukkoliikenteen käyttö on junaliikennealueilla paljon suositumpaa kuin bussiliikenteen varassa olevilla alueilla.
 
Matkustajamäärät ja matkustajakäyttäytyminen kertoo hyvin selkeästi lähijunien suuresta suosiosta. Joukkoliikenteen käyttö on junaliikennealueilla paljon suositumpaa kuin bussiliikenteen varassa olevilla alueilla.
Johtuisikohan se vaikka siitä, että lähijunat ovat paljon näkyvämpiä kuin joku muutama hassu bussipysäkki siellä sun täällä, ja lähijunien reittien varrella usein myös on tiiviimpi kaupunkirakenne, jolloin kattavan joukkoliikenteen järjestäminen on helpompaa? Matkustajatyytyväisyyskyselyt yhä on ristiriidassa väitteidesi kanssa, joille et tähän mennessä ole esittänyt mitään konkreettista lähdettä.
 
Minä lähden siitä, että ihmisten todelliset käyttäytymiserot kertovat todellisista arvostuksista enemmän kuin kyselyt.

Helsingin seudulla ja joka puolella muuallakin maailmassa ns. raidekerroin on fakta ja kertoo ihmisten todellisista arvostuksista lähijunan ja bussien välillä. Asiasta on keskusteltu tällä palstalla monessa ketjussa enkä ala tässä ketjussa tuota keskustelua käymään uudestaan.
 
Minä lähden siitä, että ihmisten todelliset käyttäytymiserot kertovat todellisista arvostuksista enemmän kuin kyselyt.

Helsingin seudulla ja joka puolella muuallakin maailmassa ns. raidekerroin on fakta ja kertoo ihmisten todellisista arvostuksista lähijunan ja bussien välillä. Asiasta on keskusteltu tällä palstalla monessa ketjussa enkä ala tässä ketjussa tuota keskustelua käymään uudestaan.
Tuo olisi ihan toimiva arguementti, jos nyt oltaisiin rakentamassa raideliikennettä Nurmijärvelle. Tässä tapauksessa ollaan laittamassa Nurmijärveä lähinnä liityntäliikenteen varaan, jolloin matkanteon sujuvuuden ja mukavuuden lisääntyminen on aika heikko, jopa valheellinen, perustelu.
 
Mielestäni linjastosuunnittelussa pitäisi voida käsitellä Nurmijärvi kaksiosaisena, eli jakaa kunta arkiset liikkumatottumukset Vantaaseen omaavaan Klaukkalaan ja ma-pe 9-16 pendelöivään Pohjois-Nurmijärveen. Ymmärrän kyllä vaihdon ikävyyden Kivistössä (varsinkin pohjoiseen mennessä) jos on tulossa jostain Rajamäeltä tai Kirkonkylältä asti, mutta mielestäni Klaukkala on jo liityntäliikenne-etäisyydellä Kehäradasta. Toki kuten aina näissä monien keskuksien kunnissa, yleensä kaikille tarjotaan yhtä kehno kompromissi ettei toinen osa saa luksuskohtelua.

Olen käsityksessä että Klaukkalasta liikutaan niin työn, kuin koulujen, harrastusten, tapahtumien ym. puolesta hyvin vahvasti Länsi-Vantaalle eli Martsariin, Myyrmäkeen ja Petikko–Variston yritysalueelle. Kehän varsi myös kasvanut. Klaukkalan ja Myyrmäen väliin saisi uskottavan runkolinjan joka voisi samalla iskulla palvella esim. Vantaanpuistoa tai Hml-väylän pohjoisia motaripysäkkejä. Tällä voisi alkaa poikimaan käyttäjämääriä myöhemmälle Nurmijärven junalle (tai bulevardiratikka) ja samalla päätepysäkki Myyrmäessä laajentaisi jatkoyhteyksiä muualle kuin junan varrelle.

Itse mietin Nurmijärven linjojen valjastamista Keimolan ja Pohjois-Vantaan palvelemiseen. Tässä voisi kisutella Vantaata ja Elyä, että voisiko joillain infratoimenpiteillä (esim. motaripysäkit Keimola-Kivistö ylikulkusillalle tai päällystää Laavatie bussien oikotieksi Keimolasta Mt130-tielle) kytkeä Nurmijärven linjoilla Keimolaa paremmin osaksi kaupunkia.
 
Mielestäni linjastosuunnittelussa pitäisi voida käsitellä Nurmijärvi kaksiosaisena, eli jakaa kunta arkiset liikkumatottumukset Vantaaseen omaavaan Klaukkalaan ja ma-pe 9-16 pendelöivään Pohjois-Nurmijärveen. Ymmärrän kyllä vaihdon ikävyyden Kivistössä (varsinkin pohjoiseen mennessä) jos on tulossa jostain Rajamäeltä tai Kirkonkylältä asti, mutta mielestäni Klaukkala on jo liityntäliikenne-etäisyydellä Kehäradasta. Toki kuten aina näissä monien keskuksien kunnissa, yleensä kaikille tarjotaan yhtä kehno kompromissi ettei toinen osa saa luksuskohtelua.

Olen käsityksessä että Klaukkalasta liikutaan niin työn, kuin koulujen, harrastusten, tapahtumien ym. puolesta hyvin vahvasti Länsi-Vantaalle eli Martsariin, Myyrmäkeen ja Petikko–Variston yritysalueelle. Kehän varsi myös kasvanut. Klaukkalan ja Myyrmäen väliin saisi uskottavan runkolinjan joka voisi samalla iskulla palvella esim. Vantaanpuistoa tai Hml-väylän pohjoisia motaripysäkkejä. Tällä voisi alkaa poikimaan käyttäjämääriä myöhemmälle Nurmijärven junalle (tai bulevardiratikka) ja samalla päätepysäkki Myyrmäessä laajentaisi jatkoyhteyksiä muualle kuin junan varrelle.

Itse mietin Nurmijärven linjojen valjastamista Keimolan ja Pohjois-Vantaan palvelemiseen. Tässä voisi kisutella Vantaata ja Elyä, että voisiko joillain infratoimenpiteillä (esim. motaripysäkit Keimola-Kivistö ylikulkusillalle tai päällystää Laavatie bussien oikotieksi Keimolasta Mt130-tielle) kytkeä Nurmijärven linjoilla Keimolaa paremmin osaksi kaupunkia.
Se mikä, kuten aiemmin totesin, eli Hyvinkään suunta on myös hyvin mielenkiintoinen, sillä tällä hetkellä, kuten todettu aiemmin on Hyvinkää ➡️⬅️ Rajamäki ja siitä eteenpäin Korsisaaren, kuten muukin Nurmijärven kilpailutettu liikenne, mutta Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla kulkee myös muita teitä, kuten VT3 ja ST130, joilla ei kulje Nurmijärven kilpailutettua liikennettä, Nurmijärven liittymästä pohjoiseen, vaan se mitä siellä liikkuu on Hyvinkää ➡️⬅️ Helsinki välin kilpailutettua liikennettä, jota tällä hetkellä ajaa Ventoniemi(kun pikavuoroja ei lasketa). Tiellä 130 Esim. vain Pari vuoroa päivässä Ruusulinnan ohi. Jotenkinhan tuokin on ratkaistava, vai jääkö nuo välit ilman liikennettä
 
Täällä ne suorien bussiyhteyksien tukijat, joita hirvittää ajatus bussien pienestä koukkaamisesta Kivistön aseman kautta, voisivat käydä Tukholman läänissä tutustumassa linjaan 676 Tukholma - Norrtälje, joka moottoritieosuudella normaalien ramppipysäkkien lisäksi tekee ainakin pari poikkeamaa raideliikenneterminaaliin Danderydissä ja Arningessa. Silti kysyntää riittää ja kalustona on kaksikerrosbussit.
 
Täällä ne suorien bussiyhteyksien tukijat, joita hirvittää ajatus bussien pienestä koukkaamisesta Kivistön aseman kautta, voisivat käydä Tukholman läänissä tutustumassa linjaan 676 Tukholma - Norrtälje, joka moottoritieosuudella normaalien ramppipysäkkien lisäksi tekee ainakin pari poikkeamaa raideliikenneterminaaliin Danderydissä ja Arningessa. Silti kysyntää riittää ja kalustona on kaksikerrosbussit.
Mitä nyt itse tulkitsin karttaa, niin siellä ei näytä olevan niissä parissa paikassa aivan juna-aseman vieressä paria ramppipysäkkiä, josta olisi helppo kulku itse asemallekin.

Kivistössä näin kuitenkin on, ja en edelleenkään oikein näe mitään järkeä siinä, että tehdään viitisen minuuttia, varmaan ylikin, kestävä koukkaus aseman viereen, että saadaan kävelymatkaa vähennettyä parhaimmillaan pari sataa metriä, jos edes sitäkään.
 
Toki jos pelkää paljon muita ihmisiä joukkoliikenne on väärä liikkumisväline ja on parempi käyttää omaa autoa tai taksia. Häiriökäyttäytyminen kuitenkin on joukkoliikenteessä harvinaista jos ei olla viikonloppujen juoppovuoroissa.

Riippuu paljon kulkuvälineestä. Raskasraideliikenteessä sosioekonomisesti huonoille alueille, eli Kehäradan ja pääradan kaupunkiraiteiden junissa sekä itämetrossa häiriökäyttäytyminen on tavallista myös päiväsaikaan. Arkiaamuisin joskus ennen kello yhdeksää häiriökäyttäytymistä ei ole vielä niin paljoa, mutta sen jälkeen kyllä on.

Uhataan tappaa kaikki matkustajat, uhataan tappaa kaikki homoseksuaalit, kerrotaan kovaan ääneen kuinka huonoja maahanmuuttajat ovat, liikutaan levottomasti ja nopeasti edes takaisin ja puhutaan itsekseen, levitellään pillereitä julkisesti, tarjotaan pillereitä muille matkustajille maksua vastaan tai ilman, myydään pillereitä toisille, epäillään ovatko muut matkustajat varastaneet omia pillereitä, kerrotaan muille matkustajille omasta seksuaalisesta käytöksestä ja kysellään muilta heidän seksuaalisesta käytöksestään, napataan muilta matkustajilta näiden eväät ja aletaan syömään näitä itse... Tässä muutama mitä tuli nopeasti mieleen.
 
Kivistössä näin kuitenkin on, ja en edelleenkään oikein näe mitään järkeä siinä, että tehdään viitisen minuuttia, varmaan ylikin, kestävä koukkaus aseman viereen, että saadaan kävelymatkaa vähennettyä parhaimmillaan pari sataa metriä, jos edes sitäkään.

Siksi, koska on parempi, että joukkoliikenne menee käyttäjän luo eikä niin, että käyttäjä menee joukkoliikenteen luo.
 
Täällä ne suorien bussiyhteyksien tukijat, joita hirvittää ajatus bussien pienestä koukkaamisesta Kivistön aseman kautta, voisivat käydä Tukholman läänissä tutustumassa linjaan 676 Tukholma - Norrtälje, joka moottoritieosuudella normaalien ramppipysäkkien lisäksi tekee ainakin pari poikkeamaa raideliikenneterminaaliin Danderydissä ja Arningessa. Silti kysyntää riittää ja kalustona on kaksikerrosbussit.
Tässä on toki avainasemassa se, mihinkä linja päättyy, eli 676:n tapauksessa Tukholman kantakaupungin reunalle Sthlm–Östran asemalle, parin kilometrin päähän Drottningsgatanista. Jatko tapahtuu T-banalla tai keskustan sisäisillä busseilla. Meillä pari kilsaa Aleksanterinkadusta olisi Meilahti-Töölön tullin tienoo.

Meillä kantakaupungin terminaali Nurtsin linjoille tulisi olemaan ytimessä oleva Kamppi, jonne ajaessa liikenneolosuhteet keskustaa lähestyessä muuttuu hitaammaksi ja epävarmemmaksi, mikä syö bussilinjan varmuutta ja lisää kustannuksia. Korsisaari kestää tämän kun kustannukset voi leipoa lipun hintaan, mutta kyllä HSL:n toive on tehostaa tätä tai kuntasubventio nousee.

Keskustaan saisi ajettua vielä harvemmin kulkevat Kirkonkylän, Rajamäen ja Röykän linjat, mutta mitään runkolinjatiheitä Klaukkalan linjoja Kamppi ei kestä. Sieltä on kuitenkin odotettavissa ahkerin käyttäjäkunta, kun tiellä ei ole HSL-rajaa. Näitä määränpäitä miettiessä iso kohde on Pasila, joka on monen määränpään lisäksi vaihtopaikka itäiseen kantakaupunkiin ja Kalasatamaan päin, toki Oopperalta pääsee Hesarin ratikoihin. Toivottavasti HSL seuraa ratakatkon aikana 401X:n kysyntää.

Ellen sekoita tätä johonkin Värmdöledenin linjaan, niin näissä Norrtäljen busseissakin taitaa olla politiikka, että Tukholmaan päin ei oteta uusia matkustajia kyytiin enää kaupunkialueella ja Norrtäljen päin ei päästetä matkustajia kunnes ollaan periferiassa, jotta bussi ei hidastu ja täyty kaupunkiseudun sisällä matkaavista. Tätä voisi pohtia jos Nurmijärven linjat muodostaa liian päällekkäisen palvelun Kehän sisällä.
 
Tässä on toki avainasemassa se, mihinkä linja päättyy, eli 676:n tapauksessa Tukholman kantakaupungin reunalle Sthlm–Östran asemalle, parin kilometrin päähän Drottningsgatanista. Jatko tapahtuu T-banalla tai keskustan sisäisillä busseilla. Meillä pari kilsaa Aleksanterinkadusta olisi Meilahti-Töölön tullin tienoo.

Meillä kantakaupungin terminaali Nurtsin linjoille tulisi olemaan ytimessä oleva Kamppi, jonne ajaessa liikenneolosuhteet keskustaa lähestyessä muuttuu hitaammaksi ja epävarmemmaksi, mikä syö bussilinjan varmuutta ja lisää kustannuksia. Korsisaari kestää tämän kun kustannukset voi leipoa lipun hintaan, mutta kyllä HSL:n toive on tehostaa tätä tai kuntasubventio nousee.

Keskustaan saisi ajettua vielä harvemmin kulkevat Kirkonkylän, Rajamäen ja Röykän linjat, mutta mitään runkolinjatiheitä Klaukkalan linjoja Kamppi ei kestä. Sieltä on kuitenkin odotettavissa ahkerin käyttäjäkunta, kun tiellä ei ole HSL-rajaa. Näitä määränpäitä miettiessä iso kohde on Pasila, joka on monen määränpään lisäksi vaihtopaikka itäiseen kantakaupunkiin ja Kalasatamaan päin, toki Oopperalta pääsee Hesarin ratikoihin. Toivottavasti HSL seuraa ratakatkon aikana 401X:n kysyntää.

Ellen sekoita tätä johonkin Värmdöledenin linjaan, niin näissä Norrtäljen busseissakin taitaa olla politiikka, että Tukholmaan päin ei oteta uusia matkustajia kyytiin enää kaupunkialueella ja Norrtäljen päin ei päästetä matkustajia kunnes ollaan periferiassa, jotta bussi ei hidastu ja täyty kaupunkiseudun sisällä matkaavista. Tätä voisi pohtia jos Nurmijärven linjat muodostaa liian päällekkäisen palvelun Kehän sisällä.
Ehkä Nurmijärven ja muidenkin kehyskuntien Helsinkiin suuntautuvat linjat voitaisiin päättää kauemmaksi keskustasta. Yksi idea olisi se, että mikään U-linja ei ajaisi Kamppiin eikä Rautatientorille, vaan Meilahteen tai Kumpulaan.
 
Takaisin
Ylös