Nyssen Superbussi-liikennöinti

Tossa oli kyllä mietitty ihan kaikki, voisiko sanoa että jopa liikaakin mikromanageroitu joitain asioita (esim. se taustamusiikki, mitä ihmettä?). Kiinnitin itse huomiota mm. seuraaviin asioihin:
  • linjojen reitit lyöty lukkoon (”reitteihin tehdään muutoksia vain pakottavista syistä”), 8A/8B-variaatiosta luopuminen ja linjan päättäminen Kaipaseen. Olen tästä eri mieltä, 8A/8B-jako toimii mielestäni hyvin, ja myös 7 olisi syytä haaroittaa 7A Linnainmaa ja 7B Vehmainen (17:n siirtyessä kulkemaan Yrittäjänkatua) ja myös tuo Kalkun koukku seiskalla on edelleen mielestäni huonoa suunnittelua
  • superbussikuljettajan määritelmä: nämä samat asiat voisi kyllä edellyttää ihan normibussikuljettajaltakin
  • myös automaattikuulutukset voisi tuoda kaikkiin busseihin, kuten ainakin HSL:n ja Fölin liikenteessä
  • vakioitu bussimalli/korimalli: Kaikilla linjoilla tulee operoida samalla bussimallilla liikennöitsijästä huolimatta. – mielestäni tässä mennään vikaan, jos ensimmäisen superbussikilpailutuksen voittajan valinta sitoo seuraavan kilpailutuksen kädet. Hyvin tehdyn brändityön pitäisi riittää tunnistettavuuteen.
  • taustamusiikin lisäksi äänimerkki lähdettäessä ”superbussien oma melodia”, mikähän tämä on? ”Äänimerkki voi olla samankaltainen kuin raitiovaunuissa käytettävä ääni, mikä tekee siitä helposti tunnistettavan ja ymmärrettävän” – siis mekaaninen kello?
  • USB: tuntuu jotenkin tarpeettomalta edellyttää USB-A-latausmahdollisuutta kalustossa, joka on käytössä arviolta 2028–2050. USB-A on vanhentunut standardi, joka on pitkälti jo poistumassa USB-C:n korvatessa sen.
 
  • vakioitu bussimalli/korimalli: Kaikilla linjoilla tulee operoida samalla bussimallilla liikennöitsijästä huolimatta. – mielestäni tässä mennään vikaan, jos ensimmäisen superbussikilpailutuksen voittajan valinta sitoo seuraavan kilpailutuksen kädet. Hyvin tehdyn brändityön pitäisi riittää tunnistettavuuteen.
Ja mitä tehdään, jos autoja pitää jostain syystä ostaa lisää, eikä samaa mallia enää valmisteta? Vaihdetaanko kerralla koko kalusto? Vähän epäilen että perusmatkustaja ihan hirveästi tekee havaintoja bussin mallista tai että varsinkaan haittaisi, jos mallit ovat erilaisia.

Siinä mielessä tämän tason nysvääminen on ihan hyvä, että nyt saadaan ainakin ihan kunnon vertailuaineistoa "superbussin" ja ratikan välillä
 
Siinä mielessä tämän tason nysvääminen on ihan hyvä, että nyt saadaan ainakin ihan kunnon vertailuaineistoa "superbussin" ja ratikan välillä
Dokumentin täsmällisyys-osiossa (4.3) löytyy tällainen pätkä, joka ei kauheasti lisää luottamusta.
Kadut ja pysäkit
- Superbusseilla on liikennevaloetuudet.
- Superbussien reiteillä on bussikaistoja.
- Pysäkkien arkkitehtuuri tukee sujuvia pysähdyksiä (isolle kalustolle sopiva muotoilu ja riittävä tilaa).
Reiteillä on bussikaistoja, mutta reitit eivät ole kokonaisuudessaan bussikaistaa tai bussikatua. Ruuhkiin jääminen ei siis ole ollenkaan mahdotonta. Tuo maininta isolle kalustolle sopivasta muotoilusta ja tilasta kuulostaa myös lähinnä siltä, että pysäkkitaskut pidennetään sopivan pituisiksi. Pysäkkitaskuihin koukkaaminen on taas kuljettajan näkökulmasta paljon vaikeampaa erityisesti nivelbusseilla, jos pyrkii mahdollisimman pieneen etäisyyteen reunakiven ja bussin välillä. Pysäkki ei muutenkaan todennäköisesti ole samalla tasolla bussin lattian kanssa, kun esteettömyys-kohdassa (8.5) mainitaan rampit. Tuon luulisi olevan minimi, jos halutaan verrata pysäkkikokemusta ratikkaan.

Itselleni tulee tästä dokumentista mieleen konsulttiyhtiöiden tai ajatushautomoiden "analyysit". Kaikki hyväksi koettu on heitetty mukaan ilman, että on ajateltu toteuttamisen vaikeutta tai vaikutuksia kustannuksiin. Joidenkin kohtien osalta tuntuu, että alan edustajilta ei ole pyydetty minkäänlaista kommenttia ehdotusten järkevyydestä tai toteutettavuudesta.
 
Viimeksi muokattu:
  • USB: tuntuu jotenkin tarpeettomalta edellyttää USB-A-latausmahdollisuutta kalustossa, joka on käytössä arviolta 2028–2050. USB-A on vanhentunut standardi, joka on pitkälti jo poistumassa USB-C:n korvatessa sen.
Sentään sinne hankitaan USB-C -latauspaikkoja. Jyväskylään hankittiin vielä viimekin vuonna uusia Yutongeja ja vieläpä täysin uusinta sukupolvea edustavia Veteleitä, joissa on vain USB-A -latauspaikkoja...
 
Dokumentin täsmällisyys-osiossa (4.3) löytyy tällainen pätkä, joka ei kauheasti lisää luottamusta.

Reiteillä on bussikaistoja, mutta reitit eivät ole kokonaisuudessaan bussikaistaa tai bussikatua. Ruuhkiin jääminen ei siis ole ollenkaan mahdotonta. Tuo maininta isolle kalustolle sopivasta muotoilusta ja tilasta kuulostaa myös lähinnä siltä, että pysäkkitaskut pidennetään sopivan pituisiksi. Pysäkkitaskuihin koukkaaminen on taas kuljettajan näkökulmasta paljon vaikeampaa erityisesti nivelbusseilla, jos pyrkii mahdollisimman pieneen etäisyyteen reunakiven ja bussin välillä. Pysäkki ei muutenkaan todennäköisesti ole samalla tasolla bussin lattian kanssa, kun esteettömyys-kohdassa (8.5) mainitaan rampit. Tuon luulisi olevan minimi, jos halutaan verrata pysäkkikokemusta ratikkaan.

Itselleni tulee tästä dokumentista mieleen konsulttiyhtiöiden tai ajatushautomoiden "analyysit". Kaikki hyväksi koettu on heitetty mukaan ilman, että on ajateltu toteuttamisen vaikeutta tai vaikutuksia kustannuksiin. Joidenkin kohtien osalta tuntuu, että alan edustajilta ei ole pyydetty minkäänlaista kommenttia ehdotusten järkevyydestä tai toteutettavuudesta.
Avaatko hieman, mitä tässä yhteydessä tarkoitat "alan edustajilla"
 
Avaatko hieman, mitä tässä yhteydessä tarkoitat "alan edustajilla"
Tuo oli yleisesti viittaus erityisesti ajatushautomoiden toimintaan, mutta tuon dokumentin osalta olisi kiinnostava kuulla liikennöitsijöiden ja kuljettajien mielipiteet kuljettajiin kohdistetuista vaatimuksista (osa ovat järkeviä, osa absurdeja). Samoin tässä ketjussa onkin jo aiemmin nostettu esiin tuo vaatimus vain yhdestä bussityypistä. Luulisi, että kuka vaan alalla työskentelevä tietää, että tuo on absurdi idea enemmän, kuin parin vuoden tähtäimellä. Tuollaisen idean ei pitäisi päätyä dokumenttiin, joka on lähtenyt jo Nysseltä ulos ja löytyy joukkoliikennelautakunnan esityslistalta.
 
  • USB: tuntuu jotenkin tarpeettomalta edellyttää USB-A-latausmahdollisuutta kalustossa, joka on käytössä arviolta 2028–2050. USB-A on vanhentunut standardi, joka on pitkälti jo poistumassa USB-C:n korvatessa sen.

USB A on vielä kovassa käytössä, eikä laturin pää johdoista tule vaihtumaan C:n edes niin nopeasti kuin microB vaihtui C:hen puhelimen päässä johtoa, kun nykyään lähes poikkeuksetta uuden puhelimen mukana ei tule uutta laturia, eli moni käyttää edellisen puhelimen kautta tullutta, jossa on vielä USB-A.

Muutenkin jos 22 vuoden käyttöikä on realistinen nivelbussille, niin kyllä niihin saa vaihdettua latauspisteet, mikäli USB-A ehtii vanhentua bussien oikean käyttöiän aikana.
 
Pysäkkitaskuihin koukkaaminen on taas kuljettajan näkökulmasta paljon vaikeampaa erityisesti nivelbusseilla, jos pyrkii mahdollisimman pieneen etäisyyteen reunakiven ja bussin välillä. Pysäkki ei muutenkaan todennäköisesti ole samalla tasolla bussin lattian kanssa, kun esteettömyys-kohdassa (8.5) mainitaan rampit. Tuon luulisi olevan minimi, jos halutaan verrata pysäkkikokemusta ratikkaan.

Jos pysäkkitasku on oikean mittainen, ei nivelbussilla ole yhtään sen hankalampaa ajaa pysäkille kuin millä tahansa muullakaan bussilla.

Sit jos haihattelee sellaista, että rotvallin pitäisi olla samalla korkeudella (vaikka sit niiausta käyttämällä) bussin lattian kanssa, ni menee toki jo hankalammaksi ja herkästi tulee aika äänekäs saapuminen. Semmonen rotvalli on nimittäin jo aika korkea.

Ja rampit nyt pitää olla joka tapauksessa. Jos jollakulla matkustajalla on vaikkapa sähköpyörätuoli käytössään, ja se bussi sitten hajoaa, ni pikkuisen voi olla hankala saada häntä sieltä ulos jos ei just pysäkin kohdalle tai muuten justiinsa sopivaan kohtaan kadun reunaan satu hajoamaan.
 
Aikamoinen paketti toi superbussien konseptikäsikirja. Osa asioista on itsestäänselvyyksiä jo nykyisessä liikenteessä ja osa täysin mahdottomia tavoitteita.
Superbussiliikenne on täsmällistä. Superbussi pysyy aikataulussaan, eikä se juutu ruuhkiin. Tämä
varmistetaan superbussiliikenteelle kohdennetuilla liikennevaloetuuksilla
- Tavallisten bussien liikennevaloetuudet eivät ole toimineet tarkoitetulla tavalla enää vuosiin. Lähinnä lyövät punaista päälle sitä mukaa kun matka etenee. Ja aikataulut matkan varrella on toteutettu siten, että vaikka olisit myöhässä, olet etuajassa etkä saa valoetuutta.

Superbussit voivat ottaa kyytiin jopa 100 matkustajaa
-Teliin sopii saman verran siis. Toki tässä tarkoitetaan myös sataa lastenvaunua.

Superbusseissa torjutaan ulkoisia uhkia (security)
- Valvontakamerat on jo nyt tilaajan vaatimus uusiin sopimuksiin / uusiin autoihin. Lisäksi aika kyseenalainen ratkaisu, että järjestyksenvalvojia ei ole saatavissa tavallisiin busseihin. Syytä olisi. Turvallinen matkanteko ei ole kaikkien oikeus?

Kuljettaja seuraa vuoronsa täsmällisyyttä ajoneuvolaitteilta ja toimii annettujen ohjeiden mukaan jos
edistää/on myöhässä (esimerkiksi: Matkustajia otetaan kyytiin vain bussin ollessa pysähtyneenä
pysäkillä.
- Jos ollaan myöhässä ei oteta ketään kyytiin ja jos ollaan etuajassa aiheutetaan joko haittaa muille busseille pysähtymällä pitkäksi aikaa pysäkille tai haittaa muulle liikenteelle ajamalla tarpeettoman hitaasti. Myöhässä oloa on mahdoton saada kiinni ja etuajassa oleminen voi hetkessä muuttua myöhästymiseksi seuraavan mutkan takana.

Vaikka bussit voivat olla täynnä, kuljettajan tervehtii matkustajia
ystävällisesti ja on kohtelias
- Innolla odotan kuinka käytännössä nysse ohjeistaa tervehtimään takaovista kyytiin nousevia matkustajia. :p

Superbussit ovat sähkökäyttöisiä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä
ja vähentää paikallisia päästöjä, kuten typpioksideja ja hiukkaspäästöjä.
-Polttoainekäyttöinen lämmitin pitää huolen typpidioksidi ja hiukkaspäästöjen tuottamisesta. Niissä ei ole egr ja dpf systeemejä tai katalysaattoria.

Superbussikuljettajien vaihtuvuus: Mitataan ja seurataan superbussikuljettajien työsuhteiden kestoa
sekä vaihtuvuutta.
- Onko tällä oikeasti merkitystä tuotetun palvelun laatuun? Pitääkö osa kuljettajista työvuorosuunnittelussa rajoittaa ajamaan vain superbusseja. Minä lopettaisin äkkiä jos joutuisin ajamaan vain yhtä tai kahta linjaa ja konsepti on muutenkin vähän enempi hanurista kuin tavallisen nyssen ajaminen.

Istuinpaikkojen saatavuus: Mitataan istumapaikkojen saatavuutta eri aikoina.
- Kuitenkin kalustotavoite on nivelauto, jossa on paljon tilaa vaunuille, pyörätuoleille ja seisoville matkustajille sekä paljon ovia. Istumapaikkojen määrä jää suhteellisen pieneksi kokonaispaikkojen määrästä.

Ramppi: Superbussin ramppi on laite, joka mahdollistaa esteettömän pääsyn matkustamoon pyörätuolia
käyttäville matkustajille. Se sijaitsee bussin etuovien yhteydessä
- Etuovien yhteydessä? Vaikea kuvitella pyörätuolimatkustajan tulevan kyytiin etuovesta. Seuraavista ovista todennäköisempää, mutta jos nivelen jälkeinen osa on ilman ramppeja, kapasiteetti ei oikeastaan lisäänny. Ramppien pitäisi ehdottomasti olla sähkökäyttöisiä.

Paikkakohtainen ilmastointi: Jokaisessa istuimessa tai matkustajapaikassa on mahdollisuus säätää
henkilökohtaista ilmastointia, kuten lämpötilaa ja ilmavirtauksen voimakkuutta.
- :ROFLMAO:🤪😍

Automaattinen kirkkauden säätö: Valaistuksen kirkkaus säätyy automaattisesti suhteessa päivänvalon
määrään. Tämä tarkoittaa, että valaistus mukautuu ulkoisen valon mukaan, mikä parantaa
energiatehokkuutta ja varmistaa, että matkustajilla on aina miellyttävä valaistusolosuhde. Esimerkiksi
kirkkaampi valaistus voidaan aktivoida hämärässä ympäristössä, kun taas kirkkaassa auringonpaisteessa
valaistusta voidaan himmentää.

- Tästä näkee ettei kirjoittaja koskaan matkusta bussilla. Aihe on kyllä tärkeä eikä moni kuljettaja tätä osaa. Autosta on mahdoton nähdä ulos pimeän aikaan jos valot pistetään liian kirkkaalle. Päivällä taas himmeämpi valaistus on hankala näkövammaisille. Energiatehokkuudella ei ole merkitystä kun valot on ledejä kuitenkin. Ja tarviiko autosta nähdä ulos kun on pysäkkimonitorit ja kuulutukset...
 
Nyt kun tuota luki tarkemmin, ni käsikirjahan on vähän hassu. 🥰

1. Suunnittelun pohjana käytetään nivelbussimallia, jossa on kolmet pariovet. Lopullinen suunnitelma muotoutuu vasta, kun kalustomalli on selvillä.

2. Suuri ovimäärä ja pariovet: Neljät eri sisäänkäyntiovet sekä leveät oviaukot pariovilla nopeuttavat matkustajien sisään- ja uloskäyntiä, erityisesti vilkkailla pysäkeillä.

En tiiä tällaisten asioisten suunnittelusta kyllä yhtikäs mitään, mut jos ajatus on että ajellaan neliovisella autolla, jossa on vähän epäsovinnaisia ratkaisuja kuten että pyörätuolillakin noustaan kyytiin etuovesta, ni ainakin luulisi että suunnitelman pohjana kannattais käyttää neliovista autoa. 🤷‍♀️
 
Innolla odotan nytten mitäs nivelbusseja tänne tilataan. Yutong U18? Vai kenties Volvoja? BYD en usko uskoisi koska hirveitä romuja nekin kuulemma🤷🏻‍♂️
 
Innolla odotan nytten mitäs nivelbusseja tänne tilataan. Yutong U18? Vai kenties Volvoja? BYD en usko uskoisi koska hirveitä romuja nekin kuulemma🤷🏻‍♂️
Suuremmalla kiinnostuksella odotan tarjouspyyntöä, joka tulee tehdä tuon Superbussikonseptin perusteella. Sitten se hintalappu voi olla todella iso. Eli kilpailutetaanko kalusto omaan ja sitten erikseen kalustolle Liikennöitsijä. Vai meneekä Tampereen omaan tuotantoon?

Jaa tossahan se olikin "Käsikirja toimii tärkeänä työkaluna Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikön ja liikennöitsijöiden (ensivaiheessa Tampereen Kaupunkiliikenne Oy) päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja henkilöstölle. Käsikirja ohjaa toimijoita tuottamaan superbussiliikenteen yhdenmukaisesti ja tehokkaasti määritellyllä laatutasolla. "
 
Viimeksi muokattu:
Jos pysäkkitasku on oikean mittainen, ei nivelbussilla ole yhtään sen hankalampaa ajaa pysäkille kuin millä tahansa muullakaan bussilla.
Tavallaan on ja tavallaan ei. Jos haluaa, että nivelen takana olevat ovet ovat kiinni reunakivessä, niin pysäkkitaskun pitää olla aika pitkä, jotta nivel ehtii suoristua. Joka tapauksessa ajoratapysäkit ovat paljon parempi ratkaisu, jos halutaan tarjota mahdollisimman pieni väli bussin ja pysäkin välille mahdollisimman säännöllisesti ja myös takaovilta, koska niihin ajaminen on merkittävästi helpompaa. Aiemmin mainitun ongelman lisäksi myös kiveystä päin ajaminen vähentyy, jolloin matkanteko on tasaisempaa. (En sano, että kiveystä päin ajaminen on yleistä, mutta se on aikalailla mahdotonta ajoratapysäkillä.)
 
Takaisin
Ylös