Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen

Hyviä kysymyksiä kemkim. Jos vastustuksen kohteena olisikin vain se metro, mutta kun ei. On tietysti mielenkiintoista, että samaan aikaan kun pk-seudun kaupungit kiistelevät keskenään, muut metropolialueet taistelevat toisiaan vastaan. Suomella on siihen näköjään varaa.

Onko jotakin asiaa, jota Espoo ei olisi vastustanut poislukien moottoriteitä ja automarketteja sekä hajakaavoitusta? Onko Espoo tehnyt minkäänlaista aloitetta koskaan yhteistyön syventämiseksi?
Helsingin seudulla kiistellään asioista ja rakenteista, jotka ovat muualla itsestäänselvyyksiä.
 
Ja ministerit kieltävät kaiken tänään Hesarissa.

Näin tehdään politiikkaa. Joku poliitikko tai virkamies, joka haluaa jotain, kertoo toimittajalle esim. että hänen mielestään tämä asia pitäisi laittaa tulevaan hallitusohjelmaan. Jos tämä henkilö on toimittajan mielestä siinä porukassa, joka vaikuttaa hallitusohjelman sisältöön, niin toimittaja voi tulkita, että nyt on pakkoliitos tulossa hallitusohjelmaan. Ja toimittajalla on halu tulkita niin, koska siitä saa näyttävän otsikon. Kun toinen toimittaja haastattelee sitten edellistä, tämä voi vedota lähdesuojaansa ja vakuuttaa, että kyllä hänellä on ihan pätevä lähde tälle asialle.

Yksikään ministeri ei valehtele kieltäessään asian, koska eivät he ole puhuneet hallituohjelmasta vaatien siihen pakkoliitoskohtaa. Eivätkä he voi kommentoida alkuperäisen asian esittäjän puheiden vakavuuttaa, koska eivät tiedä, kuka jutun on liikkeelle pannut.

Verratkaapa tätä taannoiseen tekstarijupakkaan. Pienet asiat voivat muuttua isoiksi. Mitenkähän EU:n kriisipolitiikka olisi sujunut, jos eräisiin tehtäviin ei olisi ollut tarjolla kokenutta EU-poliitikko Stubbia, joka pääasiassa sattuman ja yhden blondin ansiosta päätyi Suomen ulkoministeriksi.

Antero
 
Mistä meistä kukaan tietää, mitä asiasta on sovittu tai puhuttu?

Oman arvioni mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että asiasta tehdään päätös tällä hallituskaudella.
Maan ainoan metropolialueen kilpailukyky ja houkuttelevuus on niin tärkeä asia, että energiaa ei ole varaa pistää keskinäiseen nokitteluun ja kaikenlaisen vastustamiseen. Surullisia esimerkkejähän on: Vuosaaren sataman kaatamiseksi vihreiden järjestemä juttu, metron ja raskaan raideliikenteen monomaaninen vastustaminen yms. Päälle tulee Espoon "track record" eli jätehuollon, seutulipun ja monen monen muun asian vastustaminen ja jarruttaminen.

Olen lyönyt asiasta Dom Perignon-pullon vetoa kaverini kanssa. Jos päätöstä asiasta ei tule ennen 31.12.2010, häviän vedon.
 
Olen lyönyt asiasta Dom Perignon-pullon vetoa kaverini kanssa. Jos päätöstä asiasta ei tule ennen 31.12.2010, häviän vedon.
Miten tarkkaan olet sopinut vedon ehdot? Eli kuinka sinulle käy, jos YTV-suurkunnan muodostamisen sijasta perustetaan ylempi hallinnontaso noin 14 metropolikunnalle. Osa nykyisten kuntien tehtävistä siirtyy sille ja osa jää nykyisille kunnille tai niiden osille.

Ihan vain esimerkin vuoksi: Mikä on mielestäsi Bryssel? Yksi miljoonan asukkaan kaupunki? Kyllä vain, 19 kunnan muodostama ”kaupunki”. Katso tästä!

Antero
 
Ihan vain esimerkin vuoksi: Mikä on mielestäsi Bryssel? Yksi miljoonan asukkaan kaupunki? Kyllä vain, 19 kunnan muodostama ”kaupunki”. Katso tästä!

Kannattaa huomata, että kunta ei tarkoita suuressa osassa Eurooppaa suomalaistyyppistä lähes valtiomaista itsehallintoa. Mm. Ranskassa ja Belgiassa kunta on paljon kevyempi yksikkö kuin Suomessa. Toisaalta valtiolla ja alueilla on enemmän valtaa.

Jos halutaan alueellista päätöksentekoa, kunnilla pitää karsia paljon valtaa ja oikeuksia. Suomessa kuntien pakkoliitokset isoilla kaupunkiseuduilla ovat parempi tapa luoda yhteistä hallintoa kuin uuden väliportaan hallintorakenteen perustaminen ja perusteellinen kuntahallintomallin uudistaminen.
 
jos YTV-suurkunnan muodostamisen sijasta perustetaan ylempi hallinnontaso noin 14 metropolikunnalle. Osa nykyisten kuntien tehtävistä siirtyy sille ja osa jää nykyisille kunnille tai niiden osille.

Ihan vain esimerkin vuoksi: Mikä on mielestäsi Bryssel? Yksi miljoonan asukkaan kaupunki? Kyllä vain, 19 kunnan muodostama ”kaupunki”. Katso tästä!
Jos halutaan alueellista päätöksentekoa, kunnilla pitää karsia paljon valtaa ja oikeuksia. Suomessa kuntien pakkoliitokset isoilla kaupunkiseuduilla ovat parempi tapa luoda yhteistä hallintoa kuin uuden väliportaan hallintorakenteen perustaminen ja perusteellinen kuntahallintomallin uudistaminen.

Nykyisen kuntalain puitteissahan kunnon seutuhallintoa ei voi järjestää. Kunnat voivat siirtää tehtäviään kyllä kuntayhtymille tai yksi kunta voi olla jossakin tehtävässä vastuukuntana, mutta erillistä koko seutukunnan tai kaupunkiseudun tason itsehallintoa ei ole.

Nykymallissa lienee vähiten huonoin ratkaisu yhdistää PK-seudun kunnat ja pyörittää sekä metropoli- että paikallishallintoa samassa monoliitti-Helsingissä. Apuvälineiksi voidaan ottaa käyttöön kunnanosahallintoa, esimerkiksi 20 000 - 100 000 asukkaan kokoisten alueiden kunnanosaneuvostot tai -lautakunnat, joille Super-Helsingin valtuusto delegoisi yksinomaan paikallisten ja vähäpätöisten asioiden päätöksenteon. Esimerkiksi Lauttasaari-lautakunta voisi päättää omakotitontin halkomisesta ja kouluruokailupalvelun tuottajasta, mutta ei Länsiväylän muuttamisesta kokoojakaduksi tai uuden lukion rakentamisesta.

Sitten jos ja kun kuntalakiin otetaan joskus seututason itsehallinnon järjestäminen, voidaan Helsingin suurkunta muuttaa seudulliseksi julkisyhteisöksi, johon myös muut kunnat voisivat halutessaan "liittyä". Peruskunnat muodostettaisiin aiempien kunnanosahallinnon toimialueista. Seutuhallinto olisi kuitenkin muuten täysin riippumaton peruskuntatasosta, ja sille valittaisiin suoralla vaalilla oma seutuvaltuustonsa. Toimivalta seutuhallinnolla olisi kaikissa seututason asioissa ja yleispiirteisissä asioissa (esimerkiksi palveluverkoston laajuus ja palveluyksiköiden jako kuntakohtaisesti), peruskunnille jätettäisiin detaljitason päätöksenteko ja budjettivalta tiettyyn osuuteen seutuhallinnon keräämästä verosta.
 
Nykymallissa lienee vähiten huonoin ratkaisu yhdistää PK-seudun kunnat ja pyörittää sekä metropoli- että paikallishallintoa samassa monoliitti-Helsingissä. Apuvälineiksi voidaan ottaa käyttöön kunnanosahallintoa, esimerkiksi 20 000 - 100 000 asukkaan kokoisten alueiden kunnanosaneuvostot tai -lautakunnat, joille Super-Helsingin valtuusto delegoisi yksinomaan paikallisten ja vähäpätöisten asioiden päätöksenteon.
Lienee semantiikkaa, mille tasolle nykyinen kunta asetetaan, kun luodaan uusia hallinnon portaita.

Petteri on aivan oikeassa, ettei Brysselin osakunta ole sama asia kuin suomalainen kunta. Mutta ei YTV-kuntakaan ole sama asia kuin nykyinen suomalainen kunta. Ja tämä johtaa väistämättä siihen, että aluehallinnon tasoja on lisättävä. YTV-kunta ja ”tavallinen” pikkukunta eivät toimi samalla hallintomallilla.

Helsingin seudun järjestelyt ovat joka tapauksessa sitä luokkaa, että kuntalakia joudutaa muuttamaan. Joten ei minusta ole tarpeen ankkuroitua siihen, ettei nykyinen laki taivu johonkin, mikä on tarpeen. Lakia muutetaan tarpeen mukaan.

Antero
 
Toimittaja Outi Pukkila valotti tämän uutisen taustaa kiintoisalla tavalla aamulla YLEn aikaisessa. Pukkila kertoi, että hänkin sai viime viikon lopulla kännykkäänsä kuumaksi väitetyn uutisen pakkoliitoksesta. Nimetön uutislähde ei kuitenkaan suostunut kertomaan, kuka oli saati mistä ”uutinen” on peräisin. Koska ”tietoa” ei siten voinut tarkistaa, hän jätti asian silleen.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Jep jep. Outi onkin pirteä aamutoimittaja, jota mielelläni kuuntelen, nyt siihen ei valitettavasti ollut mahdollisuutta.
Edelleenkään en ole sellainen fakiiri, että väittäisin tietäväni mitä oikeasti on puhuttu tai sovittu ko. asiasta. Ehkä joku muu on ja onnittelu siitä!

Veto on yksinkertainen: minä väitän, että joku (kaupungit itse, eduskunta tai vn) tekee seuraavasta asiasta päätöksen ennen 31.12.2010: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistetään. Sen enempää ei ole puhuttu aluehallinnosta, mutta voin täsmentää omaa epäilyäni seuraavasti: uskon, että ne sulautuvat nykyisenkaltaiseksi kunnaksi. Eli normi kuntaliitos ilman mitään sen ihmeenpiä. En tietysti häviä vetoani, jos tulee seutuhallinto ja kuntaliitos, mutta jos tulee vain seutuhallinto häviän. Häviän siis jos Espoo, Kauniainen ja Vantaa jatkavat itsenäisinä kuntina, mutta Helsinki+muut (pl. siihen yhdistetyt E, V ja K) ja "seutuhallinto" eivät vie Domppaani.

Selkiskö?
 
Jep jep. Outi onkin pirteä aamutoimittaja, jota mielelläni kuuntelen, nyt siihen ei valitettavasti ollut mahdollisuutta.
Outi Pukkila oli oikeassa. Hallituksen puoliväliriihi on ohi, eikä siellä taidettu edes puhua pakkoliitoksesta mitään.

Siitä, miten uudesta asiasta tässä on ylipäätän kysymys, voi lukea Metropoliseuran nettisivuilta. Sieltä löytyy mm. lehtileikkeitä lähes vuosisadan takaa, kuin myös vähän tuoreempiakin suunnitelmia ”vain” kolmen vuosikymmenen päästä. Varsin kuvaavaa on, että näyttä siltä, ettei kuntajako tosiasiassa ole juuri vaikuttanut siihen, miten seutu on kehittynyt. Monet sellaiset alueet ovat toteutuneet, joiden ei olisi pitänyt toteutua ilman yhteistä suunnittelua kuin myös päinvastoin.

Suhteellisuudentajua voi kohentaa vertailemalla Helsingin seudun kuntien ja suurimpien kuntien tilastollisten ja hallinnollisten osa-alueiden asukaslukuja.

Antero
 
Varmasti olikin oikeassa, ainakin nimellisesti. En itse ollut läsnä hallituksen riihessä Smolnassa, joten enpä tiedä mitä siellä on puhuttu, eri asia on mitä julkistettiin. Itse pysyn arvauksessani ja odotan Domppaa.

p.s Oli muuten aika jännä nähdä, miten Antero sinä et meinannut pysyä Oulunkylän koululla housuissasi, kun konsultti totesi raidejokerin olevan maailmanlaajuisestikin pitkä.
 
Olen itse päättänyt ostaa pullon Dom Perignonia, kun yhdistäminen toteutuu, oma arvioni on, kun kuuntelee esim mitä Vapaavuori on asiasta useasti lausunut, että ratkaiseva päätös asiassa tehdään tällä vaalikaudella.
Olen lyönyt asiasta Dom Perignon-pullon vetoa kaverini kanssa.
Seuraavaksi on odotettavissa, että Helsingin ja Vantaan kaupunginvaltuustot nuijivat 31.1.2011 pöytään päätöksen aloittaa kuntaliitosselvitys ja eiköhän Vantaa häviä maailmankartalta niin, että viimeistään 1.1.2013 se liittyy stadiin.
Valtuustohan asiasta vielä päätöksen tekee, mutta Vantaan kaupunginhallituksen tänään äänin 12-5 tekemän päätöksen jälkeen voi kyllä epäillä, että edellä lainattujen (suljettujen tunnusten) kirjoittajien skumppajuhlat ja muut ennustukset ovat ehkä aika kaukainen haave:

Vantaan kaupunginhallitus torjui liitoksen Helsinkiin
 
Viimeksi muokattu:
Valtuustohan asiasta vielä päätöksen tekee, mutta Vantaan kaupunginhallituksen tänään äänin 12-5 tekemän päätöksen jälkeen voi kyllä epäillä, että edellä lainattujen (suljettujen tunnusten) kirjoittajien skumppajuhlat ja muut ennustukset ovat ehkä aika kaukainen haave:

Vantaan kaupunginhallitus torjui liitoksen Helsinkiin
Mitä sitten muuten tapahtuu jos Helsinki päättää suositella liitosta ja Vantaa ei? Juridisesti tuo on ei, mutta tuo olisi hallitukselle syy puuttua asiaan. Tosin on sellainen vaalihappening tulossa. Muutenkin poliittisesti kimurantti asia. Kokoomus, joka on isoin puolue kaikissa Pääkaupunkiseudun kaupungeissa, vastustaa ylipäänsä aluehallintoa (nostaa veroastetta) ja Espoon osasto vähän kaikkea. Toisaalta Vantaalla vihervasemmisto kannattaa seutuhallintoa, joka ei taas välttämättä käy edes vihervasemmistolle naapurikunnissa. Melkoinen soppa.
 
Valtuustohan asiasta vielä päätöksen tekee, mutta Vantaan kaupunginhallituksen tänään äänin 12-5 tekemän päätöksen jälkeen voi kyllä epäillä, että edellä lainattujen (suljettujen tunnusten) kirjoittajien skumppajuhlat ja muut ennustukset ovat ehkä aika kaukainen haave:
Ja niinhän siinä kävi, että skumpat jäivät saamatta myös meiltä muilta. Hävinneet vedonlyöjät kun ovat hävinneet foorumiltakin skumppaa tarjoamasta.

Tämä (väli)päätös on sikäli hyvin ajoitettu, että nyt on siunattu se, etteivät kunnat saa keskenään mitään aikaiseksi, vaikka valta on kaikissa suurimmissa kunnissa samojen puolueiden käsissä. Parin kuukauden päästä valitaan eduskunta, jolla on valta säätää sopivia lakeja, joilla seudun hallintoa kehitetään.

Sinänsä tilanne ei ole uusi. Historian valossa tämä seutu ei ole kyennyt itse päättämään asioistaan oikein koskaan. Alueliitokset ja yhteistyökuviot ovat tulleet valtion päätöksinä. Ja sama koskee liikennehankkeita. Martinlaakson rata ja Vantaan merkittävä kaupunkikehittäminen tapahtui vasta, kun valtio runnoi asian. Metroa vatvottiin Espooseen 40 vuotta, ja valtion päätöksestä sekin oli kiinni. Vähän vähemmän aikaa ihmeteltiin seuraavaa Vantaan kehittämishanketta, Marjarataa, kunnes valtio sanoi joo. Ja valtion hankkeitahan ovat kehätiet ja kaikki motarit.

Tätäkö täällä seudulla halutaan, ison isännän ääntä kun itse vain nokitellaan?

Antero
 
Takaisin
Ylös