Pääkaupunkiseudun lähijunien lipunmyynti

Onko ongelmana paperiton arvolippujärjestelmä vai byrokraattinen matkalaskujärjestelmä?

Ehkä vika ei olekaan arvolippujärjestelmässä.....

Vika on arvolippujärjestelmässä.

Kyse ei ole firman byrokratiasta vaan verottajan vaatimuksesta, ja sama pätee joka firmassa. Periaatteessa kaikista kuluista pitää olla paperinen tosite, ainoastaan jotkut ulkomaiset juomarahat tms. voisi periaatteessa laskuttaa ilman alkuperäistä tositetta (jos muistaa edes kuinka paljon antoi). Joskus monta vuotta sitten matkareskontraan kelpasi (ainakin omalla vastuulla mahdollisia jälkikäteisiä veroseuraamuksia ajatellen) päivätty ja allekirjoitettu muistiotosite, jossa oli kopio matkakortista ja selvitys kuljetusta matkasta ja summasta (sekä alv-vähennyksen vuoksi luonnollisesti vielä eritelty 8 % alv). Mutta sitten ilmoitettiin ettei tämä käy päinsä vaan pitää kulkea kertalipulla vaikka sitten tulisi kalliimmaksi, mutta tosite pitää olla.

Henkilökohtaisesti olen täysin samaa mieltä tästä enkä kapinoi käytäntöä vastaan. Vaikka en veroja erityisesti rakasta, niin verotuksen todenmukaisuuden ja vilpin estämisen vuoksi tämä kuittirumba on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. En näe mikä mahti maailmassa olisi niin suuri, että voisi edellyttää ettei kuittia tarvitse antaa ja verotus näin ollen perustuu verotettavan omiin satunnaisiin merkintöihin ilman asiasta todistavia tositteita.

Ylipäänsäkin kaikki sellaiset käytännöt joita nykyaikana luodaan, joissa tapahtuu jonkinlainen rahamääräinen oikeustoimi mutta ei anneta minkäänlaista kuittia, ovat hyvin ongelmallisia myös oikeusturvan ja yhteiskunnan yleisen lainkuuliaisuuden kannalta. Jos "leimaan" matkakorttini, niin kyllähän kuljettava firma voi sanoa että leimaustoimesta jää jälki tietojärjestelmään ja se pystytään jälkikäteen todentamaan. Mutta jos kaikesta huolimatta ko. taho väittää, että mitään sellaista jälkeä ei ole, minulla ei ole mitään mahdollisuutta yksilönä väittää vastaan ilman kirjallista kuittia tositteena, jolloin olen ilman muuta heikommassa asemassa.

Täydellisen luottamuksen oloissa tällä ei luonnollisesti ole mitään väliä käytännössä, mutta oikeusturvan kannalta tämä on periaatteessa ongelmallista -- varsinkin kun pääsääntö on että asiakkaalla on aina oikeus saada kaikista oikeustoimista kuitti. Ja kuitin rooli on sitten toimia todisteena kaikkien mahdollisten osapuolten suuntaan siitä, että väitetty oikeustoimi on todellisuudessa tapahtunut. Eräissä Suomea pahemmin harmaasta taloudesta kärsivissä maissa on jopa sellainen lainsäädäntö, että kuitti on pakko antaa tai muuten myyjä syyllistyy rikokseen.

Olennaista on muuten huomata, että aiheutumisperusteen mukaan tulkittuna oikeustoimi ei synny siinä vaiheessa kun arvokortille ladataan käteistä rahaa etukäteen vaan sitten kun sitä rahaa "nostetaan" kortilta kertamaksun maksamiseksi matkustustapahtuman yhteydessä. Nousun yhteydessä tapahtuva "leimaus" on siis se oikeustoimi, jonka tuloksena syntyy oikeus matkustaa tietty matka tiettynä ajankohtana.

Myönnän että tämä kuulostaa saivartelulta, enkä ole lakimies joten en ole 100 % varma kaikista tulkinta-asioista, mutta kysymys onkin miksi katsotaan oikeutetuksi kehittää käytäntöjä jotka heikentävät ihmisten oikeusturvaa (pykäliä venyttäen) ja vaikeuttavat käytännön asioiden hoitoa vain sillä verukkeella, että siirrytään modernin tietotekniikan käyttöön ja yleisesti ottaen optimoidaan asioita myyjäosapuolen kannalta.

En toki kannata juuttumista menneisyyteen, mutta tämä sinänsä yksinkertainen kuittiasiakin olisi ollut ratkaistavissa kohtuullisella vaivalla sillä tavoin, että edes halutessaan kuitin voisi saada tiettyjä lipputuotteita käyttämällä -- jos siis tämä näkökulma olisi alunperin otettu huomioon jo järjestelmän suunnitteluvaiheessa. Jälkikäteen sitä on vaikea tietysti toteuttaa. Minusta tässä on tapahtunut moka: tietty juridiikkaan liittyvä periaatteellinen asia on jätetty huomiotta ja tutkimatta lippujärjestelmää kehitettäessä.
 
Vika on arvolippujärjestelmässä.

Kyse ei ole firman byrokratiasta vaan verottajan vaatimuksesta, ja sama pätee joka firmassa. Periaatteessa kaikista kuluista pitää olla paperinen tosite, ainoastaan jotkut ulkomaiset juomarahat tms. voisi periaatteessa laskuttaa ilman alkuperäistä tositetta (jos muistaa edes kuinka paljon antoi). Joskus monta vuotta sitten matkareskontraan kelpasi (ainakin omalla vastuulla mahdollisia jälkikäteisiä veroseuraamuksia ajatellen) päivätty ja allekirjoitettu muistiotosite, jossa oli kopio matkakortista ja selvitys kuljetusta matkasta ja summasta (sekä alv-vähennyksen vuoksi luonnollisesti vielä eritelty 8 % alv). Mutta sitten ilmoitettiin ettei tämä käy päinsä vaan pitää kulkea kertalipulla vaikka sitten tulisi kalliimmaksi, mutta tosite pitää olla.

Henkilökohtaisesti olen täysin samaa mieltä tästä enkä kapinoi käytäntöä vastaan. Vaikka en veroja erityisesti rakasta, niin verotuksen todenmukaisuuden ja vilpin estämisen vuoksi tämä kuittirumba on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. En näe mikä mahti maailmassa olisi niin suuri, että voisi edellyttää ettei kuittia tarvitse antaa ja verotus näin ollen perustuu verotettavan omiin satunnaisiin merkintöihin ilman asiasta todistavia tositteita.


Matkalaskujärjestestelmässä kilometrikorvaukset ja päivärahat perustuvat jo nyt matkan tekijän omaan ilmoitukseen(matkalasku tai ajopäiväkirja). Eli ei kaikesta verotukseen liittyvästi vaadita paperista kuittia.

Ihan yhtä pienet joukoliikennemaksut voitaisiin hyvittää matkan tekijän ilmoituksen perusteella.

Vaikka tuo pientä vaatii asennemuutosta verottajan että firmojen puolella.
 
Mikähän siinä on, kun ei voi vieläkään maksaa Visa Electron-kortilla junissa. Olemme vuodessa 2007 ja luulisi, että jo toimisi, mutta ei. Odotellaankohan maksupääteuudistusta vai sitten? Sellainen kun tulee vielä tänä vuonna kauppoihin, kun vanhat pankkikortit poistuvat, ja tilalle tulee vain sirukortteja.

Toinen, mistä olen jo laittanut palautetta on junalippujen nouto R-kioskilta. Hyvä sinäänsä, mutta, kun ei voi lähiliikenteen lippuja lunastaa. Tämä mielestäni pitäisi saada siihen mukaan.
 
Mutta sitten ilmoitettiin ettei tämä käy päinsä vaan pitää kulkea kertalipulla vaikka sitten tulisi kalliimmaksi, mutta tosite pitää olla.

Viime kädessä tuo on kiinni firman vaivannäöstä. Allekirjoitettu henkilökohtainen vakuutus on tietääkseni kirjanpitolain mukaan riittävä korvike kuitille. Verottaja saattaa kuitenkin kysellä ylimääräisiä, jos allekirjoitettuja lappuja alkaa tulla kovin paljon.

Kelpaisiko verottajalle muuten matkakorttiautomaatin tuloste kortin sisällöstä, jos siihen lisättäisiin kortilla voimassa olevien lipputuotteiden hinnat erittelyineen? Bussissa tai ratikassa matkakortilla on periaatteessa mahdollista maksaa paperilippu kuljettajalle. Hinta tosin taidetaan veloittaa kertalipun mukaan ja kuljettajat eivät välttämättä käytännössä osaa lippuja myydä. Ennalta ostaminen kuitenkin onnistuisi.

Matkakorttiuudistus tuonee muuten lähivuosina mukanaan tulostettavat rfid-liput, jolloin tulee jälleen mahdolliseksi myydä kertalippuja ennalta.
 
Matkakorttiuudistus tuonee muuten lähivuosina...

Tässähän se jutun juju onkin. Ongelmatonta ja toimivaa järjestelmää ei halua rakentaa suunnittelija eikä laitteiden valmistaja. Heidän tarkoituksenaan on tietenkin saada säännöllisin väliajoin myydä uusia suunnitelmia ja aina vaan kalliimpia laitteita. :mad:

Kummallisinta tässä tekniikkaintoilussa on systeemien monimutkaistaminen ehdoin tahdoin. Varmasti insinöörit osaisivat asentaa rahastuslaitteeseen jonkinlaisen "silmän" tai "lukijan", joka voisi ennakkoon myydystä, paperisesta kertalipusta lukea siihen painetun koodin, jonka perusteella laite sylkäisee aikaleimatun kuitin. Mutta sehän nyt vaan ei ole mahdollista, kun pitää saada siruja ja muita nippeleitä myydyksi enemmän.
 
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Seutulippuautomaatti voisi toimia siten, että laitetaan kortti sisään ja painetaan nappia sen mukaan mikä lippu halutaan. Periaatteessa riittäisi samat napit kuin matkakortinlukijassa, erikoisemmat liput voisi sitten ostaa konduktööriltä.

Tuohan on loistava idea. Matkakortinlukijassa on nytkin kontaktikorttiaukko, joten mikseipä sellaiseen voisi tulevaisuudessa suoraan tyrkätä sirullista pankki/luottokorttia? Nykyinen menetelmä ei ole kovin kätevä: ensin haetaan pankkiautomaatista rahaa, sitten mennään monilippuautomaatille ostamaan rahalla "arvoa" kortille, sitten käytetään tätä "arvoa" matkan maksamiseen. Tuosta voisi jättää kaksi turhaa välivaihetta pois.

Onneksi sitä oikeansuuntaista kehitystä on tapahtumassa, kun HKL ja YTV pyrkivät mahdollistamaan sirukorteilla maksamisen monilippuautomaateissa ja samalla aikovat selkeyttää käyttöliittymiä.

Pyrkimykseksi se on toistaiseksi jäänytkin! Lähetin jo kaksi vuotta sitten syyskuussa palautetta HKL:lle siitä, ettei kortilla voi maksaa monilippuautomaatilla. Tuolloin vastattiin, että homma saadaan kuntoon ehkä syksyllä 2006, jos "laitetoimittajat sertifioivat EMV-kortin, jonka myös pankkimaailma hyväksyy". Eivät vissiin ole tainneet laitetoimittajat paljonkaan viime vuosina sertifioida, kun homma ei niistä ajoista ole edistynyt pätkääkään. Minua kyllä ihmetytti jo silloin, miten niin monilla muilla automaateilla pystyy maksamaan kortilla ilman tällaisia ongelmia. Itse asiassa kävinkin lopulta hoitamassa asiani VR:n automaatilla, jossa voi maksaa kortilla.

Tukholmaa lännestä sivuavassa Mälaren-järven ympäristössä (Mälardalen) voi ostaa junalipun esimerkiksi 100km matkalle Västerås-Tukholma aseman automaatista kortilla vain syöttämällä kortin ja valitsemalla määräseman napilla. Edes tunnuslukua ei kysytä, kuten ei Suomessa luottokortilla pysäköintipuomia käytettäessäkään. (Ruotsalaiset pankkikortit ovat kai usein luottokortiksi brändättyjä, vaikkeivat olisi edes maksuaikakortteja todellisuudessa.)
 
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Lähetin jo kaksi vuotta sitten syyskuussa palautetta HKL:lle siitä, ettei kortilla voi maksaa monilippuautomaatilla. Tuolloin vastattiin, että homma saadaan kuntoon ehkä syksyllä 2006, jos "laitetoimittajat sertifioivat EMV-kortin, jonka myös pankkimaailma hyväksyy". Eivät vissiin ole tainneet laitetoimittajat paljonkaan viime vuosina sertifioida, kun homma ei niistä ajoista ole edistynyt pätkääkään. Minua kyllä ihmetytti jo silloin, miten niin monilla muilla automaateilla pystyy maksamaan kortilla ilman tällaisia ongelmia. Itse asiassa kävinkin lopulta hoitamassa asiani VR:n automaatilla, jossa voi maksaa kortilla.
Minäkin lataan useimmiten korttini joko vr:n automaatilla tai r-kioskilla.
EVM-siru minulla on ollut Visa Electronissani jo ainakin kaksi vuotta, ja sirua käyttäviä kortinlukijoita joissain liikkeissä on ollut käytössä jo ainakin vuoden.. Taitaa olla niin, että HKL:llä ja YTV:llä nämä päätökset tarvitsevat liikaa byrokratiaa, eikä päätöksen tekijöillä ole kunnollista käsitystä matkustajien käyttämistä maksuvälineistä. Muutama vuosi sitten kävin päivittämässä opiskelijastatuksen matkakorttiin HKL:n asematunnelin palvelupisteessä, ja yritin samalla ladata kautta Visa Electronilla. No, eihän se tietenkään HKL:llä kelvannut, joten kävelin sitten asemalle ja hoidin latauksen vr:n automaatilla...
 
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Lähetin jo kaksi vuotta sitten syyskuussa palautetta HKL:lle siitä, ettei kortilla voi maksaa monilippuautomaatilla. Tuolloin vastattiin, että homma saadaan kuntoon ehkä syksyllä 2006, jos "laitetoimittajat sertifioivat EMV-kortin, jonka myös pankkimaailma hyväksyy".

YTV:n tiedotteen mukaan kortilla voisi maksaa jo tämän vuoden puolella.

Muutama vuosi sitten kävin päivittämässä opiskelijastatuksen matkakorttiin HKL:n asematunnelin palvelupisteessä, ja yritin samalla ladata kautta Visa Electronilla. No, eihän se tietenkään HKL:llä kelvannut, joten kävelin sitten asemalle ja hoidin latauksen vr:n automaatilla...

Nythän nuo pankit ovat ryhtyneet vaihtamaan perinteisiä luottokortteja sirullisiin malleihin ja sirupäätteidenkin määrä on tuntunut viimeisen vuoden aikana lisääntyneen runsaasti. Ja sen verran kehitystäkin on jo tapahtunut, että nykyisin se HKL:n palvelupistekin hyväksyy Visa Electronin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kausiliput eivät tule kyseeseen, koska en tarvitse sellaista eikä työnantaja maksaisi sitä. Arvolippu taas ei sekään käy, koska tarvitsen paperisen tositteen matkalaskun liitteeksi.

Voiko niin tehdä, että firma maksaa arvokortin, jota sitten käytetään vain niihin Keran ja Pasilan välisiin matkoihin? Kun kortilta veloitettu arvo sopii yhteen muiden Tampereen ja Keran välisten matkojen lippujen kanssa, lienee "todistettu" että kortin lataukseen käytetty raha (josta on kuitti) on myös käytetty asianmukaisiin matkoihin.
 
Voiko niin tehdä, että firma maksaa arvokortin, jota sitten käytetään vain niihin Keran ja Pasilan välisiin matkoihin?

En usko, että tällainen onnistuisi. Suurissa firmoissa joissa käsitellään matkalaskuja jatkuvasti tuhansittain ei yleensä haluta mitään mutkistavia asioita matkustus- ja matkalaskuprosessiin. Matkustus ei ole sillä tavoin säännöllistä, että olisi perusteltua syytä pyytää matkalippua juuri vain tuon välin maksamiseen. Kaikenkaikkiaan firmalle edullisin vaihtoehto on, että maksetaan kalliimpi kertalippu ja käsitellään ne kuitit saman yhtenäisen prosessin mukaan ilman mitään poikkeuksia.

Kaikki poikkeukset kuten matkakorttien arvon kanssa pelaaminen ja vastaavat olisivat prosessin kannalta vippaskonsteja, jotka aiheuttaisivat vain lisää hallinnollista työtä = kustannuksia. Se olisi kokonaisuuden kannalta haitallista osaoptimointia. Täytyy ymmärtää, että yksittäisen rivityömatkustajan tarpeiden huomiointi isossa firmassa on ihan erilaista kuin että pikkufirman sihteeri vain tekisi hiukan perusteellisempaa työtä.
 
Mikähän siinä on, kun ei voi vieläkään maksaa Visa Electron-kortilla junissa. Olemme vuodessa 2007 ja luulisi, että jo toimisi, mutta ei. Odotellaankohan maksupääteuudistusta vai sitten?

Electronin kanssa ongelma on varmastikin siinä, että ko. kortti vaatii reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden saldovarauksen tekemistä varten. Monet pikkuputiikitkaan eivät tämän vuoksi kelpuuta Electronia.

Voisin kuvitella, että ongelma hyvälaatuisen katkeamattoman tietoliikenneyhteyden saamiseksi juniin koko rataverkon alueella on kertaluokkaa isompi haaste kuin vain myyntilaitteiden päivitys: juna liikkuvana kohteena on ylipäänsä haastava ajatellen datayhteyksiä, ja lisäksi vielä teräskuoren aiheuttama signaalin vaimeneminen vaatii joko sisätoistimen tai sitten konduktöörien laitteiden pitää toimia junan sisäisessä langattomassa verkossa joka yhdistetään ulkopuolelle jollain muulla teknologialla (tarvittaessa jopa satelliittivälitteisesti?).

Ajan myötä tämä tietysti tulee korjaantumaan, ja onhan kai GSM-R -verkko tulossa, tosin itse en tiedä käytetäänkö sitä vain junanohjauksen tarpeisiin vai onko siinä mahdollista samalla välittää myös lipunmyynnin vaatima reaaliaikainen dataliikenne. Ehkä joku täällä tietää paremmin?
 
Electronin kanssa ongelma on varmastikin siinä, että ko. kortti vaatii reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden saldovarauksen tekemistä varten. Monet pikkuputiikitkaan eivät tämän vuoksi kelpuuta Electronia.

Tämä varmaankin on jonkinasteinen ongelma. Tosin isot pojat ovat kertoneet, että ulkomailla käytettäessä Electron olisi mahdollista vetää "pakkaselle" eli ostaa ilman katevarausta.

Voisin kuvitella, että ongelma hyvälaatuisen katkeamattoman tietoliikenneyhteyden saamiseksi juniin koko rataverkon alueella on kertaluokkaa isompi haaste kuin vain myyntilaitteiden päivitys: juna liikkuvana kohteena on ylipäänsä haastava ajatellen datayhteyksiä, ja lisäksi vielä teräskuoren aiheuttama signaalin vaimeneminen vaatii joko sisätoistimen tai sitten konduktöörien laitteiden pitää toimia junan sisäisessä langattomassa verkossa joka yhdistetään ulkopuolelle jollain muulla teknologialla (tarvittaessa jopa satelliittivälitteisesti?).

Eikö tuohon voi käyttää ihan tavallista GPRS-/GSM-yhteyttä? Mielestäni olen jossain törmännytkin laitteisiin, jotka soittavat modemilla puhelinverkon kautta varmistuksen. Aivan päätäni en tuosta pantiksi lyö, saatan muistaa väärinkin. GSM-verkko kuitenkin kattanee koko rataverkon, eikä tuo Electron varmistus kummoista yhteyttä vaadi.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö tuohon voi käyttää ihan tavallista GPRS-/GSM-yhteyttä? Mielestäni olen jossain törmännytkin laitteisiin, jotka soittavat modemilla puhelinverkon kautta varmistuksen. Aivan päätäni en tuosta pantiksi lyö, saatan muistaa väärinkin. GSM-verkko kuitenkin kattanee koko rataverkon, eikä tuo Electron varmistus kummoista yhteyttä vaadi.
Ainakin pk-seudun takseissa Electronilla voi maksaa, eikä niissäkään hirveän erikoisia yhteyksiä taida olla? Epäilisin, että junien kulunvalvonta vaatii paremmat yhteydet kuin Visa Electron. Monissa pikkukaupoissa Electron-varmistus tapahtuu juuri modeemia käyttäen.

Kun vielä joissain junavaunuissa on vahvistin kännyköitä varten, tuntuu kummalliselta etteikö Electron toimisi yhteyksien puutteen takia.
 
En usko, että tällainen onnistuisi. Suurissa firmoissa joissa käsitellään matkalaskuja jatkuvasti tuhansittain ei yleensä haluta mitään mutkistavia asioita matkustus- ja matkalaskuprosessiin. Matkustus ei ole sillä tavoin säännöllistä, että olisi perusteltua syytä pyytää matkalippua juuri vain tuon välin maksamiseen. Kaikenkaikkiaan firmalle edullisin vaihtoehto on, että maksetaan kalliimpi kertalippu ja käsitellään ne kuitit saman yhtenäisen prosessin mukaan ilman mitään poikkeuksia.

Ehkei ajatus sittenkään ole aivan toivoton, sillä mieleeni tuli hyvä vastaavanlainen tapaus: firmojen bensakortit. Useinhan on niin, että jos autolla ajo on jonkun työn takia välttämätöntä, firma maksaa bensat ja homma tapahtuu niin, että työntekijä ottaa mukaansa firman bensakortin, millä ei voi ostaa mitään muuta kuin bensaa. Tietääkseni verottajalla ei ole mitään tätä vastaan. Aivan samoin ehkä hiukan toisen tyyppisessä firmassa kuin vaikkapa isännöitsijäntoimisto voisi työmatkaa varten kuitata käyttöönsä arvokortin, joka luonnollisesti on palautettava ennen töiden loppumista. Asian pitäisi olla verotuksellisesti ok niin kauan kuin on olemassa selvät pelisäännöt missä tilanteessa korttia voi käyttää. Vähentäisi firman omaakin byrokratiaa.
 
Takaisin
Ylös