Juniin liittyvä ongelma on erityisesti se, että metallirunko muodostaa eräänlaisen Faradayn häkin (vrt. esim.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Faradayn_häkki), joka haittaa signaalin saantia junan sisälle. Tätä voidaan lievittää toistimilla, joita onkin asennettu joihinkin vaunuihin.
No ei se kyllä Faradayn häkkiä muodosta, ei ainakaan kännykän taajuuksilla (900 MHz). Aallonpituus on nimittäin luokkaa 30 cm, joka on selvästi pienempi kuin esimerkiksi junan ikkunat. Vaikka ikkunoitakaan ei olisi, niin säteily "vuotaisi" kuitenkin sisään ovienraoista yms.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö junan metallirakenne saattaisi aiheuttaa häiriötä ja katvealueitakin erityisesti, jos tukiasema on suoraan edessä tai takana.
Myös erityisen suuret nopeudet (reilusti yli moottoritienopeuksien) voivat aiheuttaa erilaisia ongelmia, mutta en lähde spekuloimaan niiden yksityiskohtia tarkemmin, koska tekniikka ei ole leipälajini.
Doppler-ilmiö (viittaanpa minäkin wikipediaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Doppler-ilmiö) aiheuttaa kyllä ongelmia radioliikenteelle, myös GSM-puhelimille. GSM-standardi on määritelty siten, että puhelut toimivat 200 km/h asti (jos en nyt aivan väärin muista). Ja kokeiltu on, luotijinassa lakkaa GSM toimimasta kun nopeus lähestyy 250 km/h (käytännössä puhelin näytti täyttä kenttää, mutta soittaminen ei onnistunut). Ei tämä kuitenkaan Suomalaisilla rautateillä ole ongelma, eikä taida koskaan tulla olemaankaan...
En tiedä tarkkaan millainen autentikointiprotokolla Electronilla on käytössä saldovarauksen tekemisessä, mutta koska kortin siru on periaatteessa tietokone eikä pelkkää staattista dataa kuten magneettiraita, olen ymmärtänyt, että siru ja saldovarauksen tekevä järjestelmä "keskustelisivat" keskenään varausta tehtäessä.
Tämä on hyvä huomio. Mutta käsittääkseni näin ei tapahdu. Eihän muuten olisi mahdollista maksaa Electronilla internetissä (
https://www.op.fi/op?cid=150033551).
PIN:in verifiointi näyttäisi toimivan pelkän maksupäätteen ja sirun kesken, koska se näyttäisi tapahtuvan välittömästi myös ulkomailla, mutta epäilen vahvasti että tuon jälkeen saldovarausta tekevä pankin järjestelmä varmistaa vielä sirun kanssa, että kyseessä on aito ja oikea kortti: muutenhan olisi mahdollista häkkeröidä kasaan simulaattori, joka jostain kaapattuja staattisia korttitietoja käyttäen simuloisi pankin suuntaan maksupäätettä jossa on parhaillaan sirukortti sisällä ja tehdä näin väärennettyjä saldovarauksia / maksutapahtumia. Tämä tekisi tyhjäksi koko sirun turvallisuusedut.
Kyllähän se onkin mahdollista. Eihän maksupäätteen omistajan tarvitse muutenkaan tietää kuin kortin numero, viimeinen voimassaolo ja varmistuskoodi, jotta voi laskuttaa. Tämä on tietysti turvallisuusongelma, mutta käytännössä pieni: jos päätelaitteella laskutetaan olemattomia ja asiakas valittaa, niin päätelaitteen omistaja huomaa pian olevansa ilman päätelaitetta (ja saa vielä niskaansa luottokunnan lakimiehet). Homma siis perustuu siihen, että Visa luottaa päätelaitteen omistajiin (jotka puolestaan voivat luottaa asiakkaan korttiin kun siinä on siru).
Tämän vuoksi tyypillinen tapa huijata on vain kopioida kortin tiedot, jotka sitten myydään eteenpäin taholle, joka valmistaa kopion kortista ja käyttää sitä kopiota. Tällöin mahdollisesta väärinkäytöstä ei suoraan näe, kuka päätelaitteen omistaja on huijannut. Tämä ei tietenkään onnistu Electronilla, koska sen varmistussirun sisältöä ei ole niin helppo kopioida kuin magneettiraita.
Eri asia ovat tulossa olevat uudet SEPA-yhteensopivat, pankkikortit korvaavat EMV-kortit eli ymmärtääkseni esim. Visa Debit. Ainakin Wikipediasta saamani käsityksen mukaan Visa Debit ei edellytä online-varmistusta vaan näitä tapahtumia voidaan puskuroida ihan normaalisti, jolloin ei tarvita mitään online-yhteyttä vaan tapahtumat voidaan siirtää eräajona päivän päätteeksi.
Tämä on tietysti laiha lohtu niille, joille pankki myöntää ainoastaan Electronin: kyseessä on kortti, jolla tiliä on mahdotonta ylittää, joten sellainen voidaan periaatteessa myöntää kaikille tilillään olevista varoista täysivaltaisesti vastaaville ihmisille, oli luottohistoria mikä hyvänsä. Tällaisena siihen liittyy valitettavia teknisiä rajoituksia, joiden kiertäminen johtaisi siihen, että tilin ylittäminen tulisi mahdolliseksi eikä pankilla olisi intressiä myöntää erillisiä Electron-kortteja ollenkaan.
Olisi hieno juttu, jos se Avanti-raha olisi ottanut tuulta alleen. Siinähän rahaa oli mahdollista ladata sirulle, josta maksu sitten tapahtui (ilman mitään tietoliikenneyhteyksiä). Olisi ollut ihan näppärä korvaaja pikkurahalle, mutta valitettavasti pankit sössivät homman hinnoittelemalla sen liian kalliiksi.
Yksi kysymys lienee se halutaanko ylläpitää kahta erilaista maksupäätejärjestelmää (yksi lähiliikenteelle, yksi kaukoliikenteelle) vai riittääkö yksi järjestelmä. Yksi järjestelmä on yleensä aina edullisempi ylläpitää kuin kaksi erillistä järjestelmää.
Ei tämä minusta ole ongelma. Voihan ne Electron maksupäätteet ottaa käyttöön kaikkialle, mutta luvata sen toimivuus (alkuvaiheessa) ainoastaan lähiliikenteessä. Teknisesti käytössä olisi yksi järjestelmä, mutta asiakkaille ei kuitenkaan luvata palvelua, jota ei pystytä tarjoamaan.
