En ole mikään GSM-tekniikan asiantuntija, mutta käsittääkseni ongelma liittyy aikavälien (time slot) synkronointiin. Liian nopeasti liikkuva päätelaite ei pysy sille varatuissa aikaväleissä, jolloin yhteys ei toimi.
Pääkaupunkiseudun lähijunien lipunmyynti
- Viestiketjun aloittaja Ville O. Turunen
- Aloituspäivämäärä
En ole mikään GSM-tekniikan asiantuntija, mutta käsittääkseni ongelma liittyy aikavälien (time slot) synkronointiin. Liian nopeasti liikkuva päätelaite ei pysy sille varatuissa aikaväleissä, jolloin yhteys ei toimi.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Ongelma ratkeaisi asentamalla kaikkiin juniin internet-yhteys, jonka kautta Visa Electron-pääte ottaisi reaaliaikaisesti yhteyden pankkiin.
Ruotsissa monissa junissa on jo nyt internet-yhteys käytössä (en tiedä käytettyä teknologiaa), sama kaiketi toimisi Suomessa. Esimerkiksi se uusi 450 MHz taajuutta käyttävä laajakaista voisi olla ratkaisu, huomattavasti satelliittia huokeampi ja reaaliaikaisempi.
Ruotsissa monissa junissa on jo nyt internet-yhteys käytössä (en tiedä käytettyä teknologiaa), sama kaiketi toimisi Suomessa. Esimerkiksi se uusi 450 MHz taajuutta käyttävä laajakaista voisi olla ratkaisu, huomattavasti satelliittia huokeampi ja reaaliaikaisempi.
- Liittynyt
- 27 Huhtikuu 2006
- Viestit
- 2,697
Paljonkohan sen kustannukset olisivat? Eikös samalla voisi laittaa yhteydet myös Ravintolavaunuihin, jolloin maksaminen onnistuisi Electronilla myös siellä. Eipä siihen kai tarvita kummoista yhteyttä edes..
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
En ole radiotekniikan tai fysiikan asiantuntija, joten en voi väittää että kyseessä olisi aito Faradayn häkki -ilmiö. Eikä signaalin kulku täysin esty. Tämä vaan on se yksinkertaistettu selitys, jonka olen itse saanut asioista paremmin tietäviltä. Pointti oli, että radioaaltojen kulku metallikuoren läpi on heikompi kuin ilman sitä, ja sen huomaa siitäkin, että yksinkertaisella mutta OK-laatuisella taskuradiollakin on tosi vaikea saada esim. Radio Suomea (paikallisella taajuudella tietenkin) kuulumaan edes paikoissa joissa uskoisi olevan hyvän peiton. Toki myös maastoesteet vaikuttavat tähän.
En muista olenko maksanut netissä Electronilla, mutta ainakin Visalla tai MC:llä maksettaessa pitää nettimaksun yhteydessä antaa (ainakin kohtuullisesti turvatuissa verkkokaupoissa) kortin takana oleva kolminumeroinen turvakoodi. Tätä koodia ei käsittääkseni käytetä normaalisti mihinkään muuhun tarkoitukseen. Jos tätä ominaisuutta käytettäisiin, niin sitten toki tapahtumien puskurointi olisi kaiketi mahdollista, mutta maksun toteutumiseen asti riski olisi täysin myyjällä.
Minä en jää kaipaamaan Avantia. Se oli puhtaasti suomalainen ratkaisu, joka ei toiminut ulkomailla. En oikein koskaan ymmärtänyt, miksi kuluttajana haluaisin sitoa konkreettista käteistä johonkin tiettyyn maksuvälineeseen, joka ei kelvannut juuri missään. Tai jos olisi kelvannutkin, niin käteinen olisi kuitenkin ollut konkreettisempaa ja likvidimpää. Avantista ei kauhean hyvin tiennyt edes paljonko kortille oli ladattu rahaa. (Sama ongelma luonnollisesti pätee myös joukkoliikenteen arvokortteihin, mutta niihin yleensä ladataan vain korkeintaan kohtuullisia pikkusummia kerralla ja kortin käytöllä saa sentään alennusta suhteessa kertalipun hintaan.) Pankki- ja luottokortit ovat parempia, sillä verkkopankissa on helppo tarkistaa tilin saldo koska tahansa.
Tämä lienee yksi ongelma. Toinen liittynee verkon solukkorakenteeseen. Jos meillä on suuri joukko ihmisiä (=junan matkustajat) joiden puhelimet koko ajan tiuhaan tahtiin vaihtavat tukiasemalta seuraavalle, niin todennäköisyys yhteyden pätkimiselle lisääntyy: eihän ole varma onko maaseutuoloissa joka tukiasemalla riittävästi kapasiteettia ottaa vastaan edelliseltä kaikki käynnissä olevat puhelut. Periaatteessa jokainen vaihto tukiasemalta toiselle on pieni riski, että puhelu katkeaa -- erityisesti paikoissa joissa siirrytään verkkoalueiden välillä. Solun vaihtoa voidaan tietysti hillitä radan varteen rakennetuilla soikeilla tukiasemasoluilla, jotka on suunniteltu kattamaan nimenomaan mahdollisimman pitkä pätkä rataa kerralla. Siitä minulla ei ole tietoa kuinka paljon tällaista on Suomessa sovellettu.
Tällaista ollaan käsittääkseni suunniteltu Suomessakin. En tiedä, onko asia jossain vaiheessa etenemässä ihan konkretiaankin asti. Tietenkin tämä yhteys ratkaisisi myös maksujärjestelmän tiedonsiirtotarpeen. Olettaisin kuitenkin, että ensisijainen käyttö olisi tarjota langattomia yhteyksiä junan matkustajille (kuten olen todennut, maksujärjestelmän tarpeisiin riittäisi huomattavan hidaskin yhteys, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi jo olemassa olevan GSM-järjestelmän avulla)
Radioaallothan eivät mene vähänkään paksumman metallin (johteen) läpi, jolloin tällaiset rakenteet tietysti haittaavat radiaaltojen kulkua. Ilmiö on sinänsä varsin monimutkainen ja erilaiset heijastukset yms. vaikuttavat oleellisesti kuuluvuuteen. Ehkäpä juuri ilmiön monimutkaisuuden vuoksi usein puhutaankin "Faradayn häkki" -ilmiöstä, vaikka se ei sitä tarkalleen ottaen olekaan.
Tämähän on tietysti pelkkää arvailua kun ei tiedetä, miten järjestelmä lopulta toimii. Ulkomailla ilmeisesti käytetään Visa-järjestelmää transaktioiden välittämiseen, jolloin tilin "ylittäminenkin" on mahdollista, mikä viittaisi siihen, että puskurointi on ainakin jossain määrin mahdollista.
Mielestäni mitään riskiä (VR:lle) ei kuitenkaan esittämässäni järjestelyssä synny, koska 1) kortin aitous varmistetaan kortilla olevan sirun avulla ja 2) kaikkien "puskuroitujen" tapahtumien katteet varmisetaan ennenkuin lippu tulostetaan.
En minäkään Avantia kaipaa siinä muodossa, jossa se toteutettiin (ei toiminut juuri missään, jne.), mutta laajalle levinneenä siitä olisi kyllä ollut hyötyä (tällä oltaisiin voitu korvata esimerkiksi puhelukortit, matkakortin arvo-osuus, HY:llä käytössä oleva Unicard...). Ei tuolla pankki- ja luottokortteja oltaisi korvattu, vaan luotu mahdollisuus käyttää "käteistä" rahaa ilman tietoliikenneyhteyttä. Tällaisella korttirahalla on merkittäviä etuja, kuten se että kortin hukkuessa se voidaan lukita ja sinne ladattu raha on saatavissa takaisin ja se, että esimerkiksi automaattien yms. ryöstely vähenee kun niissä ei ole rahaa sisällä.
Tietenkin tarve tällaiselle kortille vähenee kun tietoliikenneyhteydet ja niihin perustuvat korttijärjestelmät lisääntyvät.
Tämä ongelma on mahdollista ratkaista mitoittamalla verkko riittävän suurta liikennemäärää varten. Ja periaatteessa verkko myös kannattaa mitoittaa näin, koska käyttäjiä (=maksajia) on riittävästi. Ongelma (taloudellisessa mielessä) syntyy lähinnä tilanteissa, joissa käytössä on suuria piikkejä, sillä operaattorin tulot tulevat keskimääräisestä liikenteestä, mutta kulut (=verkon mitoitus) määräytyvät huippuliikenteen mukaan. Tämä voi olla syynä heikkoon kuuluvuuteen harvaan liikennöidyillä rataosuuksilla, sillä vaikka käyttäjiä on hetkellisesti (junan kulkiessa) paljon, ei niitä keskimääräisesti ole riittävästi kattamaan investoinnin aiheuttamia kustannuksia.
Tuo synkronointiongelma on luonteeltaan toisenlainen, sillä sitä ei voida teknisesti ratkaista GSM-järjestelmän puitteissa.
Viimeksi muokattu: