Pariisi - Tukholma - Turku - Helsinki

Harri Turunen sanoi:
Paras hyötysuhde siis ymmärtääkseni saavutettaisiin, mikäli juna saisi langoista/kiskosta suoraan sopivaa tasajännitettä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä sopii huomioida, että myös ajolangat ja niitä syöttävät sähkönsyöttöasemat ovat osa sähköjunan voimalinjaa. Eli jos juna saa ajolangasta suoraan moottoreille sopivaa virtaa, muuntohävikki tapahtuukin sähkönsyöttöasemalla eikä junassa.

Hyötysuhde kärsii, jos matalaa jännitettä tai tasavirtaa pitää kuljettaa pitkiä matkoja junaradan yläpuolella. Tämän välttäminen tarkoittaa tiheää sähkönsyöttöasemien sijoittelua, joka on oma haasteensa. Juniakin pitäisi olla aika tiheästi, ettei pienten sähkösyöttöasemien käyttöaste jäisi matalaksi. Siksihän tasavirtaa käytetään paljon kaupunkiliikenteessä, jossa junia on ruuhkaksi asti.

Korkeajännitteinen vaihtosähkö kulkee toisaalta helposti pitkiäkin matkoja. Taajuusmuuntajan ja tasasuuntaajan asentaminen junaan ei ole suuri tappio, jos vastineeksi sähkönsyöttöasemat ovat yksinkertaisempia ja harvemmassa. Tuulivoimalankin tuotanto kannattanee muuntaa vaihtosähköksi ja kuljettaa pidemmälle jotta virta saadaan junaan asti vaikka junan kohdalla ei juuri nyt tuulisikaan.
 
hylje sanoi:
Tuulivoimalankin tuotanto kannattanee muuntaa vaihtosähköksi ja kuljettaa pidemmälle jotta virta saadaan junaan asti vaikka junan kohdalla ei juuri nyt tuulisikaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, noin itsekin epäilen asian olevan, mutta siinä hypoteettisessa tilanteessa, että tuuligeneraattorilta suoraan saatava 690 V riittäisi junan liikutteluun ja voimaloita saisi asennettua riittävän tiheään, niin ehkä sitten... Kenties riittäisi, että joka kolmannessa voimalassa on muutamo, jossa jännitettä muunnetaan korkeajännitteeksi tai päinvastoin. Reunimmaisista voimaloista siirrettäisiin ajolankoja pitkin keskimmäiseen, jossa muunto tapahtuisi (ja päinvastoin).

Vielä siihen sillan edullisuuden maksimointiin palatakseni, tuli mieleen, että junat voisivat olla nykyisiä matalampia tuulikuorman ja ilmanvastuksen minimoimiseksi. Istuimet voisivat olla 2+1 ja matkatavarat välissä. Massaa saataisiin vieläkin pienemmäksi tukemalla runkoa sisäpuolelta, esimerkiksi osastoimalla väliseinin vaunut täyteen pieniä hyttejä. Hyttien ovissa voisi olla kännykällä tai matkalipulla toimivat lukot. Lisäksi voisi olla isommille tavaroille, kt. polkupyörille, omia lukittavia tiloja. Tällä konseptilla junaliikenne saisi todellista kilpailuetua muihin matkustusmuotoihin nähden.
 
hylje sanoi:
Hyötysuhde kärsii, jos matalaa jännitettä tai tasavirtaa pitää kuljettaa pitkiä matkoja junaradan yläpuolella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miten hyötysuhde kärsii tasavirran siirtämisestä? Olen itse ollut siinä käsityksessä, että koko vaihtovirtaan perustuva sähköjärjestelmä on jäänne 1800-luvun lopulla Edisonin ja Teslan käymästä sodasta, jonka ratkaisi vaihtovirran eduksi lähinnä sen ajan tekniikalle huomattavasti yksinkertaisempi keino muuttaa jännitteitä: muuntaja.

Tasavirralla on kuitenkin kiistattomia etuja:
Vaihtovirran jännitemaksimi on neliöjuuri 2 kertaa tehollinen arvo, jolloin myös suojausten mitoitukset tulee kertoa teholliseen arvoon nähden neliöjuuri kahdella. Eli suojausten mitoituksen osalta kasvaa siirrettävissä oleva teho 40 %, kun siirrytään vaihtovirrasta tasavirtaan. Toki kaapelissa siirrettävissä olevaan tehoon vaikuttaa muutkin tekijät, kuten siirrettävä virta.
Tasavirralla ei ole myöskään ongelmia loistehon kanssa, joka syö siirtokapasiteettia siirtämättä tehoa. Tasavirralla myös jännitteen laatu on helpompi pitää stabiilina: Riittävä kondensaattoripatteristo heikon linjan takana tasaa piikkejä tehokkaasti.
Nykytekniikalla myös jännitteen pudottaminen on käsittääkseni tehokkaampaa ja helpompaa tasavirrasta kuin vaihtovirrasta (hakkurit).

Varmasti vaihtovirrallakin on hyviä puolia. En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että kamppailu tasa- ja vaihtovirran välillä päätyisi nykytekniikalla samaan lopputulokseen kuin 1800-luvun lopulla.
 
Fysiikan lait ovat tuskin muuttuneet sitten 1800-luvun.

Edistystä on kyllä tapahtunut korkeajännitetasavirran (HVDC) tehoelektroniikan kehityksessä. Mutta saako nykyaikaista HVDC-siirtojärjestelmää hirveän tehokkaasti ja luotettavasti integroitua sähköjunan voimalinjaan? Junan keskietäisyys sähkönsyöttöasemaan ei kuitenkaan ole niin pitkä kuin mihin HVDC-siirtoa yleensä käytetään.
 
Jos voimaloita saaristoon rakennetaan, niin niitä tuskin kannattaa pelkästään raideliikenettä varten pystyttää, vaan saman tien tehdään yleishyödyllinen tuulipuisto kaikkeen käyttöön. Joten voimansiirtotekniikka tulee olemaan sitä mitän yhteiskunnassa muutenkin. Mutta mielestäni olisi kyllä oiva idea rakentaa tuulipuistoa rautatien yhteyteen, kun kerran ympäristöä ollaan muokkaamassa muutenkin ja tietysti myös logistisista syistä.
 
JaniP sanoi:
Jos voimaloita saaristoon rakennetaan, niin niitä tuskin kannattaa pelkästään raideliikenettä varten pystyttää, vaan saman tien tehdään yleishyödyllinen tuulipuisto kaikkeen käyttöön. Joten voimansiirtotekniikka tulee olemaan sitä mitän yhteiskunnassa muutenkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voimansiirtotekniikassa näyttäisi olevan muutostarvetta, kiitos hajautetun tuuli- ja aurinkosähkötuotannon. Uutinen muutaman viikon takaa:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...ta-ja-tasasahko-on-taas-tulevaisuutta-6067057
 
Hankkeen realistisuudesta vielä sen verran, että tätä hanketta ei kannata oikeastaan ollenkaan miettiä Suomen näkökulmasta, tämä hanke toteutuu tai on toteutumatta täysin riippuen Ruotsin ja Venäjän motiiveista, joita Suomi sitten peesaa tarvittaessa. Jos Ruotsi haluaa rautatieyhteyden itään, se sen myös saa. Jos Ruotsilta puuttuu motivaatio, ei Suomi tällaista hanketta tule itse koskaan laittamaan alulle. Suomessa suurimmat intohimot ovat lähinnä Tallinnan suuntaan ja Tukholma on läheinen lähinnä Länsi-Suomelle.
 
http://www.digitoday.fi/tiede-ja-te...n-valille-halutaan-muskin-superjuna/201671/66

Suomen ja Ruotsin välille halutaan Muskin superjuna

4.1.2016 14:26 Teslasta ja avaruusraketeista tutun Elon Muskin visio huippunopeasta junasta voi muuttua todeksi myös Suomessa.

Turusta Ruotsin Norrtäljeen Ahvenanmaan kautta kulkeva huippunopeaa hyperloop-sukkulajuna saattaa olla totta tulevaisuudessa.

Putkessa magneettisesti kulkeva ja ihmisiä kuljettava kapseli voisi kiitää yli 1 000 kilometrin tuntinopeudella.

Junaa kehittävän Hyperloop technologiesin toimitusjohtaja Rob Lloyd totesi viikonloppuna Ruotsin radiolle (SR), että reitti voisi olla yksi mahdollisista pioneerihankkeista.

– Toivomme saavamme kolme paikkaa, joissa sopimukset ovat valmiina ja hankkeita voidaan aloittaa vuosien 2017 ja 2020 välillä. Olisimme tyytyväisiä, jos Ruotsi oli yksi näistä, Lloyd totesi SR:lle.

Hankkeen alustavia suunnitelmia esiteltiin seminaarissa marraskuussa Suomen suurlähetystössä Tukholmassa.

Radion mukaan Suomen keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä kertoi Ahvenanmaan nostaneen aktiivisesti esiin alustavia suunnitelmia nopeasta junayhteydestä.

Turusta on matkaa Norrtäljeen vajaat 250 kilometriä. Huippunoeassa tuubissa matka sujuisi siten todennäköisesti alle 20 minuutissa.
 
tlajunen sanoi:
Erikoista, etten tarkalla lukemisellakaan löytänyt mistään nurkasta pientä tekstiä, että kyseessä olisi mainos tai ilmoitus. Eikös sellainen pitäisi olla selvästi mainoksissa ja ilmoituksissa näkyvillä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tarvinne kovin suuresti huolestua. Hyperloop-firmoilla ei ole tuotetta myytävänä, enkä usko, että mikään suomalainen taho on investoimassa putkiloon tämän perusteella.

Uutisointi on samaa mallia kuin Hesarin tarinat rakennushankkeista. Lehdessä lukee, että sinne ja tänne tulee mini-Manhattan/tornihotelli/ostoskeskus/outlet-kylä/ekokaupunginosa, kun joku on heittänyt idealuonnoksen, eikä missään mainita, että asiaa ei ole edes esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
 
hmikko sanoi:
Ei tarvinne kovin suuresti huolestua. Hyperloop-firmoilla ei ole tuotetta myytävänä, enkä usko, että mikään suomalainen taho on investoimassa putkiloon tämän perusteella.

Uutisointi on samaa mallia kuin Hesarin tarinat rakennushankkeista. Lehdessä lukee, että sinne ja tänne tulee mini-Manhattan/tornihotelli/ostoskeskus/outlet-kylä/ekokaupunginosa, kun joku on heittänyt idealuonnoksen, eikä missään mainita, että asiaa ei ole edes esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ero näissä hankkeissa on, että rakennusten rakentamistekniikka on hyvin tiedossa. Ei ole epäilystäkään, että kauppakeskus/pilvenpiirtäjä/tms osataan rakentaa ja se toimii valmistuttuaan. Vain asiakkaat ja rahoitus puuttuvat.

Hyperloopin toimivuudesta ei ole mitään varmuutta- Ideoitsijat ovat kyllä esittäneet erilaisia toimivuus- ja kustannusarvioita, jotka ovat lähinnä spekulaatioita elleivät peräti haihattelua.
Juha
 
Juha P Korhonen sanoi:
Ero näissä hankkeissa on, että rakennusten rakentamistekniikka on hyvin tiedossa. Ei ole epäilystäkään, että kauppakeskus/pilvenpiirtäjä/tms osataan rakentaa ja se toimii valmistuttuaan. Vain asiakkaat ja rahoitus puuttuvat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki, mutta asiakkaiden ja rahoituksen lisäksi usein puuttuu lainvoimainen kaava siinä vaiheessa, kun Hesari kirjoittaa, että "Jätkäsaareen tulee pilvenpiirtäjä" tms., eikä toimittaja vaivaudu lainkaan valaisemaan, miten kaavoitus tosielämässä toimii.


Juha P Korhonen sanoi:
Hyperloopin toimivuudesta ei ole mitään varmuutta- Ideoitsijat ovat kyllä esittäneet erilaisia toimivuus- ja kustannusarvioita, jotka ovat lähinnä spekulaatioita elleivät peräti haihattelua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ideat eivät itse asiassa ole enää ihan pelkästään paperilla. Erilaisia koelaitteistoja on rakennettu, mukaan lukien lineaarimoottorin koerata (ilman tuubia ja kapselia), ja täysikokoinen koerata on tarkoitus saada rakennettua tänä vuonna. Luemma kehitystyöhön on kerätty yli sata miljoonaa taalaa rahaa. Ks. esim. https://www.reddit.com/r/hyperloop/ Se on totta, että varhaiset ideapaperit alkaen Muskin ensimmäisestä olivat melkoista toiveajattelua, ja niitä hinta-arvioita tuskin kukaan pitää enää minään.

Itse kuuntelin juuri yhden viime kesänä tehdyn podcastin, jossa haastateltiin kahta Hyperloop Transportation Technologiesin työntekijää. Koko keskustelu oli jatkuvaa pilvilinnojen maalailua ilman minkäänlaisia perusteluja tai selityksiä, ja haastattelija vaan toisteli "wow". En viitsi pistää edes linkkiä kun kävi tyhjä hypetys ottamaan pattiin. Että tiedä näistä, kun noiden piti olla vakavasti asialla olevia ihmisiä, mutta kyllä systeemiä ihan tosissaan ollaan rakentamassa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös