Pariisi - Tukholma - Turku - Helsinki

Viking ei ollut nykyisiä Turku-Tukholma -autolauttoja nopeampi. Sen huippunopeus oli 19 solmua, kun Viking Linen nykyisten Turun-laivojen Isabellan ja Amorellan huippunopeus on 21,5 solmua. Mainitsemasi ex-sotalaiva Turist Expressenin huippunopeus puolestaan oli 22 solmua, joka on sama kuin Silja Linen nykyisen Galaxyn. Vikingin ja Turist Expressenin lyhyemmät ylitysajat selittynevät pääasiassa sillä, ettei Turun ja Tukholman saaristoissa ollut vielä 1960-luvulla yhtä tiukkoja nopeusrajoituksia kuin nykyään (Vikingiä auttoi toki myös lyhyempi reitti); nykyiselläänhän alusten nopeus on rajoitettu noin 10 solmuun lukuunottamatta lyhyttä avomeripätkään Maarianhaminan ja Tukholman saariston välillä.

Otan takaisin ainakin Vikingin osalta sen minkä kirjoitin että olisi ollut nykyisiä lauttoja nopeampi. Se on selvää että nykyisiä jättikokoisia risteily-autolauttoja ajetaan saaristossa em syistä alhaisemmalla nopeudella kuin 60-luvulla, kun nopeus oli laivojen kilpailuvaltti.

Olisin kuivtellut että höyryturbiinifregatilla olisi löytynyt enemmän potkua kuin 22 solmuun. Esim Suomen laivaston Neuvostoliitosta ostetut vanhat Riga-luokan saattajat Uusimaa ja Hämeenmaa kulkivat 29 solmua. (On tullut oltua aikoinaan Hämeenmaan puikoissa, ei toki ihan siinä vauhdissa mutta muistaakseni 22 solmua kuitenkin)

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 11:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:38 ----------

Tulivuoren purkaus laittoi Suomen käytännössä eristyksiin. Nyt junayhteys manner-Eurooppaan olisi enemmän kuin poikaa. Periaatteessa Tulivuoren purkaukset voisivat pysäyttää lentoliikenteen jopa vuosiksi. Toki laivaliikenne toimii, mutta riittääkö se jos tuhkapölypilvi pysäyttäisi säännöllisen lentämisen vuosien ajaksi.

Muualla Euroopassa ei olisi suurta hätää, sillä he jakavat samaa tilaa satojen miljoonien muiden kanssa ja juna liikkuu, mutta Suomi kaikesta erillään voi kääntyä ainoastaa venäjän suuntaan.

Jos lentoliikenne olisi todella pitkäksi aikaa estetty, niin varustamojen kannattaisi lopettaa kokonaan Helsinki-Tukholma reitillä ajo ja siirtää kaikki laivat Turkusta tai Hangosta lähteviksi jolloin saataisiin aikataulukierto sellaiseksi että yksi laiva tekee vuorokaudessa edestakaisen reissun. Silloin Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikenteen kapasiteetti 1.5 kertaistuisi nykyisestä, päivävuorojen ansiosta mahdollisesti enemmän.

Koko Euroopassa rautateiden kapasiteetti olisi aika tiukoilla, myös Skandinavia-Eurooppa suunnassa joten lentoja korvaavien maakuljetusten järjestämiseksi olisi pakko turvautua busseihin aika pitkälti.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 14:11 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:44 ----------

. Mainitsemasi ex-sotalaiva Turist Expressenin huippunopeus puolestaan oli 22 solmua, joka on sama kuin Silja Linen nykyisen Galaxyn. .

Hyvä kun mainitsit paatin nimen. Kun vilkaisee Fakta Om Fartyg -sivustoa niin löytyyhän se Turist Expressen eli ex HMS K-417 sieltä, ks http://www.faktaomfartyg.se/k_417_1944.htm

Aikaansa edellä olleen "pikalaivan" liikennöinti Turun ja Tukholman välillä jouduttiin lopettamaan muutaman viikon jälkeen Merimies-Unioinin asettaman saarron vuoksi, koska sen miehistön hytit eivät vastanneet edes sen ajan vaatimuksia.

t. Rainer
 
tällä hetkellä Venäjän-liikenne on vielä aika lailla Venäjän valtion peukalon alla, mutta jos mielivät mitenkään oikeasti EU-alueella toimia, niin pikku hiljaa pitäisi ruveta reivaamaan liikennöintioikeusjärjestelmää EU-kuntoon. Ei tällaista yhdelle firmalle annettua yksinoikeutta varmaan loputtomiin katsella.

Itse asiassa Venäjänliikenne ei ole Venäjän, vaan Suomen peukalon alla. RŽD:n junia kulkee nykyiselläänkin EU:n alueella siten, että kaikki osavälit ovat mahdollisia. Aivan viime aikoina tähän on tullut pari poikkeusta, kun junat Moskova-Pariisi ja Moskova-Nizza on toteutettu RŽD:n täysin itsenäisesti operoimina eikä siten kuin esimerkiksi Tolstoi, jossa Suomen osuuden lipputulot menevät VR:lle ja Suomessa ajettavalta osuudelta RŽD saa vain paikkalipputulot (koska liikenne hoidetaan RŽD:n vaunuilla). Näitä junia aiemmin ei ole sellaisia Venäjän ja EU:n välisiä junia ollutkaan (Suomeen suuntaavia lukuun ottamatta), joissa olisi rajoitettu sitä, mitä matkoja junala saa tehdä. Sen, että RŽD:n puolesta maan sisäiset matkat eivät ole ongelma näkee siitäkin, että Tolstoihin myydään myös Venäjän sisäisiä matkoja. Joka tapauksessa, Suomi voisi sallia maan sisäisen matkustamisen kansainvälisisä junissa vaikka huomenna, jos se vaan haluaisi. Näin saataisiin Vainikkalan kyläänkin hyvät joukkoliikenneyhteydet :)
Suomessa tuollaista liikennettä ei ole sallittu ilmeisesti siksi, ettei Neuvostoliiton rautateiden ole haluttu pääsevän tunkemaan näppejään Suomen sisäiseen matkustajarautatieliikenteeseen.

Koska Neuvostoliitolle ei tällaista mahdollisuutta haluta tarjota vieläkään, rajoitus on pysynyt voimassa.
 
Koska Neuvostoliitolle ei tällaista mahdollisuutta haluta tarjota vieläkään, rajoitus on pysynyt voimassa.
Neuvostoliiton yhteyshenkilö taitaa olla sen verran kateissa, ettei mahdollisuutta haluttaessakaan ehkä saataisi toimitettua perille ;)

Tosiaan muualla Euroopassa ei taida olla mitään ongelmaa matkustaa kansainvälisessä junassa yhden maan sisällä. Ensikosketukseni asiaan oli v. 2001, kun menin Wrocławista Krakovaan ja juna olikin hämmästyksekseni saksalainen.
 
HBL tänään: Vision: Tåg Finland-Åland-Sverige

Ahvenanmaalaiset puuhahenkilöt lämmittävät puuhaa.

I första hand talar de åländska företagarna om järnväg men också landsväg kan vara möjligt.

Och egentligen vill Hojar sikta högre än så. Representanter från Hyperloop Technologies i USA var på plats för att presentera sitt koncept.

Hyperloopista vois perustellusti myös sanoa, että lägre än. Senhän piti olla halpaa kuin saippua ja helppoa rakentaa.
 
Olisi kovin hyödyllistä, jos linkki edes olisi toimiva: http://hbl.fi/nyheter/2015-11-23/779559/vision-tag-finland-aland-sverig (korjattu linkki).

Tämän linkin lopusta puuttuu puolestaan e-kirjain. :lol:

Olisi sääli, jos Ahvenanmaalle rakennettaisiin rautatie tunnelissa. Monet turistit saattaisivat ihastua siltoja pitkin lähes koskemattomassa saaristossa kulkevaan rautatiehen. Voisin kuvitella että Ahvenanmaan ja Turun välinen rautatie olisi samanlainen turistimagneetti kuin esimerkiksi Oslon ja Bergenin välinen rautatie. Toivottavasti mahdollisimman suuri osa tuosta osuudesta kulkee maan päällä jos rautatie joskus toteutuu.
 
Viimeksi muokattu:
Hyperloopista vois perustellusti myös sanoa, että lägre än. Senhän piti olla halpaa kuin saippua ja helppoa rakentaa.

Mun mielestäni hyperloopia kannattaisi ensin kokeilla metro- tai vastaavassa liikenteessä ja vähän hiljaisemmalla vauhdilla. Mulle tulisi ainakin ahtaan paikan kammo jos pitäisi tuntikaupalla istua sellaisessa. Miksei saman tien rakenneta kapseleita joita voisi ajaa maakaasuputkia pitkin?

t. Rainer
 
Mun mielestäni hyperloopia kannattaisi ensin kokeilla metro- tai vastaavassa liikenteessä ja vähän hiljaisemmalla vauhdilla.

Amerikassa nyt ensalkuun suunnitteilla olevat koeradat ovat niin lyhyitä, että niillä koeajot ilmeisesti ovat juurikin tuota metroluokkaa ja suuriin nopeuksiin ei niillä päästä. Todellisen matkustajaliikenteen osalta konsepti ei taida taipua tiheään pysähtymiseen, kun matkustajien lataaminen tyhjiöputkeen on koko lailla mutkikkaampi juttu kuin metron ovista käveleminen, ja kapasiteettikin pienissä kapseleissa on metroliikenteeseen riittämätön.

Maakaasuputkien olen ymmärtänyt olevat sen kokoisia, että niissä matkustaminen olisi todella epämukavaa, mutta en kyllä oikeasti tiiä niistä mittään.
 
Amerikassa nyt ensalkuun suunnitteilla olevat koeradat ovat niin lyhyitä, että niillä koeajot ilmeisesti ovat juurikin tuota metroluokkaa ja suuriin nopeuksiin ei niillä päästä. Todellisen matkustajaliikenteen osalta konsepti ei taida taipua tiheään pysähtymiseen, kun matkustajien lataaminen tyhjiöputkeen on koko lailla mutkikkaampi juttu kuin metron ovista käveleminen, ja kapasiteettikin pienissä kapseleissa on metroliikenteeseen riittämätön.
Jos itse putkiverkosto olisi monihaarainen, että kapselit kulkisivat aina kahden päätepisteen välillä. Niinkuin noissa apteekkien putkiposteissa.
Maakaasuputkien olen ymmärtänyt olevat sen kokoisia, että niissä matkustaminen olisi todella epämukavaa, mutta en kyllä oikeasti tiiä niistä mittään.

Nord-Stream kaliiperin putkessa kai mahtuisi istumaankin, urheiluauton tapaan, en tarkoittanut noita kaupungin putkia.

t. Rainer
 
Jos itse putkiverkosto olisi monihaarainen, että kapselit kulkisivat aina kahden päätepisteen välillä. Niinkuin noissa apteekkien putkiposteissa.

Tää palautuu personal rapid transit -systeemien (raidetaksit) ongelmatiikkaan. Lyhyesti sanottuna se on taksi-, ei joukkoliikennettä, mutta rata maksaa yhtä paljon kuin joukkoliikenteen rata, mistä syystä näitä ei ole laajasti rakennettu.

Nord-Stream kaliiperin putkessa kai mahtuisi istumaankin, urheiluauton tapaan, en tarkoittanut noita kaupungin putkia.

Juu en luullutkaan ja luulin juuri, että istumaan. Pitkän matkan menopelissä pitäisi sitten päästä mm. vessaan (Hyperloopin konseptissa on käymälä kuin lentokoneessa).
 
Siltä varalta että kukaan ei ole vielä ehtinyt, voinko esittää köysirataa Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan? Olisi otaksuttavasti maailman pisin köysirata, ja komeat maisemat. Pitkähkö matka-aika tosin. ;)

(Olisihan junarata Turusta Tukholmaan toki kiva, mutta toisaalta olisi myös kiva puhua realistisista projekteista eikä 100 vuoden aikajänteen maalailuista.)
 
Siltä varalta että kukaan ei ole vielä ehtinyt, voinko esittää köysirataa Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan? Olisi otaksuttavasti maailman pisin köysirata, ja komeat maisemat. Pitkähkö matka-aika tosin. ;)

(Olisihan junarata Turusta Tukholmaan toki kiva, mutta toisaalta olisi myös kiva puhua realistisista projekteista eikä 100 vuoden aikajänteen maalailuista.)

Veikkaan, että koska köysiratoja ei enemmälti käytetä eikä ole kehitetty, niillä liikkuminen on ilmeisesti liian hidasta ja nopeuttaminen vaarallista. :D

Muuten varmaan olisi kehitetty kiskotyyppi, jonka voisi korvata tarvittaessa vaikka paksuilla vaijereilla esim. saarten välissä. Vaunu voisi roikkua siis joko kiskolla tai vaijereilla. Sellainen viritys voisi olla aika mielenkiintoinen.
 
Jos on olemassa kiinteää kantovaijeria pitkin ajava vaunu, se voi ajaa myös jäykällä vaijerinmuotoisella kiskolla. Kisko kun on kaikin puolin vähemmän vaativa kulkutie kuin kaikkiin suuntiin heiluva roikkuva vaijeri.

Kisko ei kuitenkaan ratkaise köysiratojen keskeistä ongelmaa eli sitä, että ne ovat kovin kalliita, kapasiteetiltaan pieniä ja vaihdesysteemit ovat haastavia. Vaijerirata kannattaa päättää mahdollisimman lyhyeen ja ylittää sillä vain se haastava maasto, jonka yli ei paremmalla kulkuvälineellä pääse.
 
Ehkä parempi varmuuden vuoksi tarkentaa, että köysirata Tukholmaan on vitsi. Muuten joku propellipää vielä tarttuu ajatukseen. Joku sellainen joka esittäää ratikkaa tehokkaammaksi vaihtoehdoksi lentäviä sähköbusseja... ;)
 
Täältä Arlandasta totean vielä vain sen, että lento kesti vajaan tunnin ja maksoi 39 €. Nykyisten lentohintojen aikana tuo juna tuskin on Helsingin seudulta tulijoille houkutteleva vaihtoehto.
 
Takaisin
Ylös