Parkanon radan linjaus

Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Hmmm, 70km. En tarkoittanut Kankaanpäästä asti kiertää. Vaan linjaa Tampere-Ylöjärvi-Hämeenkyrö-Ikaalinen-Karvia-Kauhajoki-Seinäjoki, joka on vain 38km pidempi kuin nykyinen Parkanon oikorata. Eli kyllä se tarkoittaa vain noin 20min matka-ajan lisäystä. Riippuen tietenkin pysähdysten määrästä.

Nyt rata on kuitenkin jo rakennettu ja on mietittävä sen pohjalta ratkaisuja. Parkano on muuttotappiokunta ja sen päättäjiä voitaisiin suostutella kaavoittamaan asutusta aseman lähelle, joka on nykyisellään lähes asumaton, joka on järjetöntä hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Edulliset omakotitontit ja 37 minuutin junamatka Tampereelle ja samat 37 minuuttia Seinäjoelle voisivat olla houkutteleva yhdistelmä monelle Tampereella tai Seinäjoella työssäkäyvälle. Olisi kahden kaupungin työmarkkinat helposti tavoitettavissa.

Autolla matka Parkanon asemalta Tampereelle on 1 h 27 min ja Seinäjoelle 1 h 21 min. Kaavoitus siis kannustaisi erittäin voimakkaasti junan käyttöön, sillä kukaan tuskin huvikseen ajaisi noin pitkää matkaa autolla, jos puolessa tunnissakin pääsisi menemään. Eikö ole aika raju ero!

Samaten voitaisiin avata uusia paikallisjunaseisakkeita Parkanon radalle, mutta näkisin Tampereen kannalta eniten etälähiöpotentiaalia Porin radalla, jossa kaukoliikenne on harvempaa ja paikallisjunia voitaisiin näin ollen liikennöidä useammin.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Parkano ... Edulliset omakotitontit ja 37 minuutin junamatka Tampereelle ja samat 37 minuuttia Seinäjoelle voisivat olla houkutteleva yhdistelmä monelle Tampereella tai Seinäjoella työssäkäyvälle. Olisi kahden kaupungin työmarkkinat helposti tavoitettavissa. ... näkisin Tampereen kannalta eniten etälähiöpotentiaalia Porin radalla, jossa kaukoliikenne on harvempaa ja paikallisjunia voitaisiin näin ollen liikennöidä useammin.

Miten käyt Parkanosta junalla Seinäjoella töissä, kun aamun ensimmäinen juna saapuu vasta 9.18 (9.19) ja sitä edellinen 3.07 (3.02) - 9.12.alk.(nyt)?

Eikö Tampereen ja Porin välillä voisi liikennöidä kahdella Sm4-junalla niin, että vuoroväli olisi kaksi tuntia ja pysähdyspaikkoja nykyisten viiden sijasta vaikka kymmenen?
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Miten käyt Parkanosta junalla Seinäjoella töissä, kun aamun ensimmäinen juna saapuu vasta 9.18 (9.19) ja sitä edellinen 3.07 (3.02) - 9.12.alk.(nyt)?

Onhan niitä työaikoja moneen lähtöön. Tuo Seinäjoki tulee lähinnä bonuksena, kun sinnekin sattuu olemaan siedettävä etäisyys raiteitse Parkanosta. Moni varmaankin saisi joustavalla työajalla sovittua niin, että tulisi Seinäjoelle noihin aikoihin töihin.

Kuitenkin jostain syystä Finnair lopetti Kemiin lentämisen. AY:n tilalle tuli FC.

Lentäähän Vaasaan, Joensuuhun ja Kuopioonkin rinnakkain Finncomm ja Finnair. Finncommilla on vain kevyempi organisaatiorakenne ja he ovat erikoistuneet Suomen sisäiseen lentoliikenteeseen, minkä takia Finnair mielellään tiputtaa nämä kotimaan syöttöreitit heidän huolekseen ja keskittyy itse suurempiin kuvioihin, kuten Aasian reitteihin. Varmaan Vaasa, Oulu, Kuopio ja Rovaniemi säilyvät jatkossakin Finnairilla, koska ne ovat niin kannattavia, että riittää matkustajia kilpailija Blue1:llekin ja näiden volyymit ovat sellaisia, että voidaan lentää isoilla koneilla.

Näiden neljän kaupungin ja Helsingin väliset lennot ovat siis yksi luku. Näiden ulkopuoliset reitit valuvat varmaankin Finncommin tyyppisille pienille yhtiöille. Voidaanpa jopa vanhoja reittejä elvyttääkin, kun nyt Wingo aloittaa lennot Turusta ja Tampereelta Ouluun. Tämä oli muistaakseni Blue1:n edeltäjän Air Botnian reitti 1980-luvulla, joka lakkautettiin sittemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Hmmm, 70km. En tarkoittanut Kankaanpäästä asti kiertää. Vaan linjaa Tampere-Ylöjärvi-Hämeenkyrö-Ikaalinen-Karvia-Kauhajoki-Seinäjoki, joka on vain 38km pidempi kuin nykyinen Parkanon oikorata. Eli kyllä se tarkoittaa vain noin 20min matka-ajan lisäystä. Riippuen tietenkin pysähdysten määrästä.

No eihän tuossa olisi tullut paljon mitään matkustajapotentiaalia lisää verrattuna nykyiseen rataan
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Eikö Tampereen ja Porin välillä voisi liikennöidä kahdella Sm4-junalla niin, että vuoroväli olisi kaksi tuntia ja pysähdyspaikkoja nykyisten viiden sijasta vaikka kymmenen?
Tottakai voisi kun kerran radalla ei mene kuin viisi junaa suuntaansa niin hyvin mahtuu.

Ei kun oikeasti. Mitä taas näitä juttuja on lukenut niin TAVARALIIKENNE on unohtunut oikeastaan jokaiselta kirjoittajalta. Ei Tampereen ja Porin välille enää paljoakaan säännöllistä matkustajaliikennettä mahdu ellei kohtauspaikkoja tule lisää tai sitten kaksoisraidetta. Sama juttu tuossa Parkanon oikoradassakin. Se on tavaraliikennettä ajatellen kaikkeista järkevin vaihtoehto. Tavaralla on kuitenkin nykyisin jopa isompi kiire kuin ihmisillä.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Minusta 2500 asukkaan taajama on todella pikkukylä raideliikennemielessä.
Onneksi Parkanon kaupunki ei näytä kuuntelevan täällä esitettyjä ylimielisiä ja skeptisiä argumentteja paikkakuntansa turhuudesta, koska se on juuri käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään mahdollisuutta kaavoittaa Parkanon asemanseudulle kokonaan uusi, merkittävä asuin- ja yritysalue. Tuoreen Sanomalehti Ylä-Satakunnan jutun mukaan yksi syy on nimenomaan Pirkanmaan työssäkäyntialueen laajeneminen ja Tampereen seudun kasvun säteily myös naapurialueille, aivan kuten täällä jo aikaisemminkin sanottiin.

Kuten siis näkyy, pienehkölläkin paikkakunnalla voi olla kiinnostusta tukea junaliikennettä kaavoituksella ja halua hyödyntää rautatien mahdollisuuksia, siitä huolimatta että suomalaisen rautatiekeskustelun taakkana on menneiden vuosikymmenien asennemaailma, jossa rautatie sopii muualla maassa vain kaukoliikenteen palvelijaksi.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Onneksi Parkanon kaupunki ei näytä kuuntelevan täällä esitettyjä ylimielisiä ja skeptisiä argumentteja paikkakuntansa turhuudesta, koska se on juuri käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään mahdollisuutta kaavoittaa Parkanon asemanseudulle kokonaan uusi, merkittävä asuin- ja yritysalue. Tuoreen Sanomalehti Ylä-Satakunnan jutun mukaan yksi syy on nimenomaan Pirkanmaan työssäkäyntialueen laajeneminen ja Tampereen seudun kasvun säteily myös naapurialueille, aivan kuten täällä jo aikaisemminkin sanottiin.

Selvitystyö siis käynnistyi lähes puoli vuosisataa Parkanon radan rakentamispäätöksen jälkeen. Tämä kertoo hyvin, ettei 50- ja 60-lukujen vaihteessa ole nähty untakaan, että joskus Parkanosta tehtäisiin päivittäisiä työmatkoja Tampereelle asti.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Selvitystyö siis käynnistyi lähes puoli vuosisataa Parkanon radan rakentamispäätöksen jälkeen. Tämä kertoo hyvin, ettei 50- ja 60-lukujen vaihteessa ole nähty untakaan, että joskus Parkanosta tehtäisiin päivittäisiä työmatkoja Tampereelle asti.

1970 valmistui asema ja nyt vasta on alettu kaavoittaa. Parkano pärjäsi silloin vielä omillaan, mutta nyt Tampereelle tehtävät työmatkat ovat elinehto. Hyvä, että vihdoin ovat tajunneet Parkanossakin rautatien vetovoiman. Halpoja tontteja ja hyvät kulkuyhteydet, eiköhän niitä lapsiperheitäkin alkaisi tulla parantamaan Parkanon vanhusvoittoista väestörakennetta. Ihmisten mukana tulee myös työpaikkoja.

http://www.ylasatakunta.fi/uutinen1.html
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Selvitystyö siis käynnistyi lähes puoli vuosisataa Parkanon radan rakentamispäätöksen jälkeen. Tämä kertoo hyvin, ettei 50- ja 60-lukujen vaihteessa ole nähty untakaan, että joskus Parkanosta tehtäisiin päivittäisiä työmatkoja Tampereelle asti.
Jotta voisit olla loputtomasti oikeassa, annat nyt ymmärtää, että Parkano ei ole ollut kiinnostunut rautatien hyödyntämisestä aikaisemmin. Onko sinulla jotain todisteita siitä, että Parkano on vastustanut radan linjauksen tekemistä läheltä keskustaajamaansa ja halunnut, että rata tehdään kauas keskustasta?

Siitähän tässä on kysymys, että muualla kuin Parkanossa valitun strategian mukaisesti rataa ei ole haluttukaan rakentaa niin, että sitä voitaisiin hyödyntää muussa kuin kaukoliikenteessä, toisin sanoen on rakennettu edellytyksiä vain keskusten väliseen liikenteeseen. Nyt, kun tämä keskusjohtoinen asennebunkkeri murtuu omaan mahdottomuuteensa, se onkin paikallisten päättäjien vika, ettei muutosta ole saatu aikaan aikaisemmin.

50-60-luvun yhteiskunnassamme ei ollut tapana tehdä kymmenien kilometrien työmatkoja, mutta juuri parkanolaisten olisi siis pitänyt ennustaa kehityksen muutos kymmeniä vuosia etuajassa, koska valtiohan ei ole koskaan väärässä.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Jotta voisit olla loputtomasti oikeassa, annat nyt ymmärtää, että Parkano ei ole ollut kiinnostunut rautatien hyödyntämisestä aikaisemmin. Onko sinulla jotain todisteita siitä, että Parkano on vastustanut radan linjauksen tekemistä läheltä keskustaajamaansa ja halunnut, että rata tehdään kauas keskustasta?

Nyt olet ymmärtänyt keskustelun väärin. En minä ole sanonut parkanolaisten vastustaneen keskustan kautta kiertävää linjausta enkä väitä myöskään olevani oikeassa. Tarkoitukseni on ollut tuoda esille niitä syitä, jotka radan suunnitteluvaiheessa eli 50-luvulla ovat puoltaneet toteutuneen linjauksen valitsemista. Lähes 50 vuotta vanhoja päätöksiä kritisoitaessa tulisi ottaa huomioon, ettei sen ajan ihmisillä ole ollut käytettävissään nykyajan tietoa.

50-60-luvun yhteiskunnassamme ei ollut tapana tehdä kymmenien kilometrien työmatkoja, mutta juuri parkanolaisten olisi siis pitänyt ennustaa kehityksen muutos kymmeniä vuosia etuajassa, koska valtiohan ei ole koskaan väärässä.

En minä moiti parkanolaisia. Tulevaisuuden ennustaminen 50 vuoden päähän on jokseenkin mahdoton tehtävä, joten on vain inhimillistä, jos siinä ei onnistuta. Mutta tästä syystä en halua moittia myöskään radan suunnittelijoita. Kun Parkanon rata on erinomaisen käyttökelpoinen vielä lähes puoli vuosisataa suunnittelutyön jälkeen niin mielestäni suunnittelijat ovat olleet huomattavan kaukonäköisiä, vaikka radassa yksi pieni kauneusvirhe nykyajan näkökulmasta olisikin.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Kun Parkanon rata on erinomaisen käyttökelpoinen vielä lähes puoli vuosisataa suunnittelutyön jälkeen niin mielestäni suunnittelijat ovat olleet huomattavan kaukonäköisiä, vaikka radassa yksi pieni kauneusvirhe nykyajan näkökulmasta olisikin.

37 vuotta on rata ollut valmiinakin ja vieläkin se on nykyaikainen. Linjaus on tehty hyvin suoraksi, joten vähäisillä parannustöillä radalle saadaan vaikka miten nopeita junia. Pitää muistaa, että vuoden 1970 tietämillä rataa rakennettaessa käytettiin nykymittapuun mukaan hyvin alkeellista tekniikkaa. Käsityötä oli vielä paljon ja koneet yksinkertaisia. Ja tämä on sentään uusimpia pitkä ratoja Suomessa! Teknologian alhaisesta tasosta huolimatta radasta saatiin hyvinkin kelvollinen, kun vielä vuonna 2007 se on käytössä ilman suurempia remontteja. Koska rata on rakennettu suolle, painumia tietysti on tullut, mutta en tiedä olisiko näitä voitu välttää millään rakennusaikaan tiedetyllä keinolla.

Radan syrjäistä sijaintia olisi helppo kompensoida perustamalla pikkubussiyhteys Parkanon keskustasta asemalle jokaiselle junalle. Helppo tapa saada uusia matkustajia radalle.
 
Paikallislehden arkistosta löytyi vähän historiaa linjaukseenkin liittyen. Mielenkiintoinen seikka, että aiemmissa suunnitelmissa ollut pistoraide Kyröskoskelle.

0600001.jpg0610001.jpg0610002.jpg
 
Parkanon radan linjaus osui nappiin sikäli, että matka-aika huippunopeudella 200 km/h Tampereelta Seinäjoelle on noin 60 minuuttia. Siksi kunnollinen aikataulu on helpompi laatia. Tätä tuskin otettiin suunnittelussa huomioon, tulipahan vain sattumalta oikein!
Juha
 
Parkanon radan linjaus osui nappiin sikäli, että matka-aika huippunopeudella 200 km/h Tampereelta Seinäjoelle on noin 60 minuuttia. Siksi kunnollinen aikataulu on helpompi laatia. Tätä tuskin otettiin suunnittelussa huomioon, tulipahan vain sattumalta oikein!

Ainakin taannoin Helsinki-Seinäjoki -väli oli aikataulun nopeimmilla vuoroilla keskinopeudeltaan parempi kuin Helsinki-Pietari Allegrolla. Parkanon radan suunnittelijat eivät varmaan kristallipallostaan nähneet semmoistakaan, että rataa myöhemmin valmistuneen Rengonharjun lentoaseman reittiliikenne lopahtaisi nopean radan takia. Reittiliikennettä lennettiin Seinäjoelle vaihtelevasti 1983-2013.
 
Takaisin
Ylös