Pisara - kehityksen puuttuva lenkki

Kaikista parashan visio olisi sellainen, jossa Pisara- ja Töölön metron tunnelit ovat yhtä ja samaa, ja jota voisi liikennöidä sekä rautatie- että nykyisenkaltaisella metrokalustolla (kummallekin kalustolle omat laiturit asemilla, halleista siis tulisi joko varsin pitkiä tai neliraiteisia). Sopiiko muuten lähijunakalusto ulottumaltaan metroradalle, vai onko sen ulottuvuudet liian isot (=törmääkö kylki virtakiskoon)?
 
ultrix sanoi:
Kaikista parashan visio olisi sellainen, jossa Pisara- ja Töölön metron tunnelit ovat yhtä ja samaa, ja jota voisi liikennöidä sekä rautatie- että nykyisenkaltaisella metrokalustolla (kummallekin kalustolle omat laiturit asemilla, halleista siis tulisi joko varsin pitkiä tai neliraiteisia).
Juuri näin.

ultrix sanoi:
Sopiiko muuten lähijunakalusto ulottumaltaan metroradalle, vai onko sen ulottuvuudet liian isot (=törmääkö kylki virtakiskoon)?
Metroradallahan ajetaan rautatiekalustolla, joten virtakisko ei ole tiellä. Korkeussuunnassa metron aukea tila ei riitä sähköjunakalustolle. Mutta uuden tunnelin teossa ei ole mikään ongelma tehdä reiästä kyllin suurta.

Antero
 
Ainakaan lättähattu ei mahdu metroradalle, se on käytännössä kokeiltu SRS:n retkellä. Virtakisko oli lätän puskureiden tiellä :(
 
Junakalusto metroradalla

Muistanpa minäkin tuon keikan, vaikka en mukana ollutkaan. Satuin olemaan silloin Saksassa ja Ranskassa tutustumassa kaupunkiliikenteeseen.

Kuten kuvasta näkyy, ongelma on lätän askelma. Askelman takana on iskunvaimennin, mutta askelma taitaa tulla uloimmaksi.

Mikäli oikein muistan, metron virtakisko on suunnilleen siinä, missä RHK:n radalla on matalan (350 mm) laiturin reuna. Askelma jää hieman virtakiskon yläpuolelle sekä sisäpuolelle, mutta kun virtakiskossa on jännite ja lätsy voi heilua, ja kannkkeet tulevan virtakoskon päälle, turvalliset etäisyydet ovat vähän pienet.

Lätsyn porras on aika lailla erikoistapaus. Sm-junien askelmat ovat 550 mm laiturin korkeudella eli 20 cm ylempänä.

Antero
 
Meillä oli mukana työkalut, jotta olisimme voineet irrottaa askelman pois. Siitä ei käytännössä olisi ollut mitään hyötyä, koska telissä oleva iskarin kiinnitysosa olisi "täpännyt" kiinni virtakiskoon joka tapauksessa. Homma on kaiken kaikkeaan pieni paradoksi, edustaahan Lättä kuitenkin junamaailman pienempää ja kevyempää siipeä.
 
Mitenkäs Pisaran raitiovaunuvaihtoehto? Eikö Helsingin keskustan kiertävä nopea (esim. Pasila-Mannerheimintie-Kaisaniemi-Hakaniemenranta-Sörnäisten rantatie-Kalasatama-Itä-Pasilan alittava "metrotunneli") raitiovaunu voisi olla kannattava vaihtoehto? Tästä eteenpäihän se voisi oman järkeni mukaan jatkaa eri reittivaihtoehdoin vaikka Lentoasemalle asti.

Näin ollen reitistä riippuen Oulunkylä, Itä-Pakila, Vantaan uudet asuinalueet, Jumbo jne., saisivat linjan. Minähän tosin en tiedä, kuinka mahdollisia nämä reitit ovat raitiovaunuille, mutta karttaa katsoessani huomasin monta oivaa potentiaalista reittiä. Reiteillä olisi myös monta kasvavaa asuinaluetta keskellä peltoa ja ilman kunnollisia joukkoliikenneyhteyksiä.Tietysti nopea vaihto juniin kärsisi, mutta sisäinen joukkoliikenne voisi jopa hyötyä.
 
No Mannerheimintiellä ainakin ratikkaverkko alkaa olla kapasiteettinsa ylärajoilla, eikä Ratikkapisara korjaisi itse ongelmaa, eli Helsingin ratapihan ahtautta.
 
Metro Pisaralla

Toivottavasti joukkoliikenteen ratatunneleiden kaivamisessa järki voittaa ja Pisara viedään Kampin metroaseman kautta, kuten aiemmin täällä on jo ehdotettukin:

R.Silfverberg sanoi:
Mielestäni Pisara olisi ehdottomasti hyvä juttu. RHK:n ehdotuksessa on valitettavasti liian vähän asemia. Pitäisi pyrkiä siihen että Pisara korvaisi myös Kampin-Pasilan metron. Myös lenkin eteläisimmän aseman pitäisi olla Erottajan-Espan paikeilla. Erkanemiskohta rantaradalta ja Martsarin radalta voisi olla Huopalahden asema Pasilan sijaan.
Tunnelin yhteiskäyttö onnistuu hyvin: nykyiset SM1/2 vaunut ovat sopivasti kapeampia (3074 mm) kuin metrovaunut (200-sarja: 3200 mm), joten samaa raidetta voivat käyttää molemmat junat, laiturit vain ovat eri puolella raidetta. Metron virtakisko voisi kulkea metrolaiturin alla, jossa nykyään on junan eteen pudonneille varattu 'pakenemistila', jota ei enää tarvittaisi, koska raiteen toisella on matala laituri. Näin selvitään kolmella laiturilla ja samoilla kiskoilla.

Sakari
 
Re: Metro Pisaralla

S.Pulkkinen sanoi:
Metron virtakisko voisi kulkea metrolaiturin alla, jossa nykyään on junan eteen pudonneille varattu 'pakenemistila', jota ei enää tarvittaisi, koska raiteen toisella on matala laituri. Näin selvitään kolmella laiturilla ja samoilla kiskoilla.
Ei kuulosta kovin turvalliselta ratkaisulta suomalaisia ajatellen. Radanylityshän on suurimpia kansanhuvejamme. Oijoi, kuinka juna-asemat ilman väliaitoja oikein pakottaa vaihtamaan laituria raiteen yli. Itäkeskuksen metroasemahan sai korkeista laitureista huolimatta turva-aidan.
 
Re: Metro Pisaralla

S. Pulkkinen sanoi:
Tunnelin yhteiskäyttö onnistuu hyvin: nykyiset SM1/2 vaunut ovat sopivasti kapeampia (3074 mm) kuin metrovaunut (200-sarja: 3200 mm), joten samaa raidetta voivat käyttää molemmat junat, laiturit vain ovat eri puolella raidetta.
Jos pisara todellakin rakentaa, olisi ehkä aihetta korottaa kaikkien kaupunkirata-asemien laiturit metrolaitureiden korkeudelle, ja ajaa sellaisella kalustolla jolla olisi lattia ja ovet korkealla, kuten Saksan S-bahneissa. Mutta vähän pelkään että YTV:n ja VR:n kalustoyhtiö ei välitä tuosta asiasta vaan tilaa uuden kaluston samalle laiturikorkeudelle kuin nykyiset.

Mutta teoriassa, jos Sm 1/2 junia vielä olisi liikenteessä tuolloin, voidaan poistaa portaat niiden ovien alta, ja sillon lattia on samalla korkeudella kuin metron laituri. Sama koskee Eil -kalustoa.

Sm4 -kalustoon voidaan tehdä toiset ovet korkeammalla tasanteella oleviin osastoihin, jotka aukeavat silloin kun pysähdytään korkeille laitureille.

Sitä ihmettelen, mitä ilmiöitä sähköpuolella tapahtuu kuin kytketään ajojännite päälle sekä metroon että rautatielle ja ajetaan samalla raiteella junia jotka toimivat kokonaan eri jännitteillä, mutta kummankin järjestelmän junat käyttävät samoja ratakiskoja paluujohtimena? Pitäääkö rata jakaa jotenkin jaksoihin, joihin ei päästetä eri jännitettä käyttäviä junia yhtaikaan? Osaako kukan foorumin "sähköinsseistä" selittää?

Vesa Nurminen sanoi:
Ei kuulosta kovin turvalliselta ratkaisulta suomalaisia ajatellen. Radanylityshän on suurimpia kansanhuvejamme. Oijoi, kuinka juna-asemat ilman väliaitoja oikein pakottaa vaihtamaan laituria raiteen yli. Itäkeskuksen metroasemahan sai korkeista laitureista huolimatta turva-aidan.
Tuo muuten on totta.

t. Rainer
 
Re: Metro Pisaralla

R.Silfverberg sanoi:
Sitä ihmettelen, mitä ilmiöitä sähköpuolella tapahtuu kuin kytketään ajojännite päälle sekä metroon että rautatielle ja ajetaan samalla raiteella junia jotka toimivat kokonaan eri jännitteillä, mutta kummankin järjestelmän junat käyttävät samoja ratakiskoja paluujohtimena? Pitäääkö rata jakaa jotenkin jaksoihin, joihin ei päästetä eri jännitettä käyttäviä junia yhtaikaan? Osaako kukan foorumin "sähköinsseistä" selittää?
Ei siinä käy kuinkaan. Koko Suomen sähköverkko on maadoitettu samaan maahan kuin ratakiskot.

Antero
 
ultrix sanoi:
No Mannerheimintiellä ainakin ratikkaverkko alkaa olla kapasiteettinsa ylärajoilla, eikä Ratikkapisara korjaisi itse ongelmaa, eli Helsingin ratapihan ahtautta.
Mannerheimintiellä on nyt liikaa raitiovaunujen vuoroja, mutta rata ei ole lähelläkään henkilökapasiteettinsa ylärajaa. Meillä on vain liian pieniä vaunuja. 140 hlö:n yksittäisten vaunujen sijaan Mannerheimintiellä voisi ajaa sujuvasti 60-90-metrisillä junilla, joissa olisi tilaa hyvin 400-600 matkustajalle per juna.

Helsingin aseman kapasiteetti on toinen asia, jossa myös on kyse ensisijaisesti aseman raiteiston käytön rationalisoinnista. Esitänpä tässä pienen pähkinän:

Helsinkiin tulee henkilöliikennettä Pasilan aseman kautta 8 raidetta. 4 rantaradalta, toiset 4 pääradalta. Puolet raiteista eli 4 raidetta tuovat junia Helsinkiin, toiset puolet eli 4 vievät junia pois. Kysymys kuuluu, kuinka monta puskimeen päättyvää raidetta Helsingissä tarvitaan, jotta tulevia raiteita käyttävät junat voivat kääntyä takaisin meneville raiteille?

Taustatietona olkoon, että Helsingin asemalla on nyt 19 päättyvää raidetta. Vihjeenä kerron, että Ruoholahden metroasemalla on 2 raidetta, yksi tuleva ja yksi lähtevä. Aseman länsipuolella on yksi vaihde ja yksi puskimeen päättyvä raide.

Kolmas aputieto vielä: paikallisjunat ja Pendolinot ajavat kahteen suuntaan. Veturijunia varten ei Suomessa ole ohjausvaunuja, jotta nekin voisivat ajaa kahteen suuntaan. Vastauksen saa antaa oletuksella, että ohjausvaunuja hankitaan tai että niitä ei hankita.

Oikein vastanneille tarjoan mainetta ja kunniaa.

Palataan aiheeseen! :)

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Vihjeenä kerron, että Ruoholahden metroasemalla on 2 raidetta, yksi tuleva ja yksi lähtevä. Aseman länsipuolella on yksi vaihde ja yksi puskimeen päättyvä raide.
TramWest-ryhmä on ilmeisesti edistynyt hankkeissaan, kun kerran Ruoholahden kääntöraiteista toinen on jo purettu. Nimittäin viimeksi kun siellä kävin, oli vaihteita vielä neljä ja raiteitakin kaksi, tosin en käynyt päässä asti tarkistamassa oliko siellä puskimia. Tämä kuvakin on jo 2,5 vuotta vanha. :)
 
Takaisin
Ylös