Pisara - kehityksen puuttuva lenkki

Antero Alku sanoi:
Taustatietona olkoon, että Helsingin asemalla on nyt 19 päättyvää raidetta. Vihjeenä kerron, että Ruoholahden metroasemalla on 2 raidetta, yksi tuleva ja yksi lähtevä. Aseman länsipuolella on yksi vaihde ja yksi puskimeen päättyvä raide.

Kolmas aputieto vielä: paikallisjunat ja Pendolinot ajavat kahteen suuntaan. Veturijunia varten ei Suomessa ole ohjausvaunuja, jotta nekin voisivat ajaa kahteen suuntaan. Vastauksen saa antaa oletuksella, että ohjausvaunuja hankitaan tai että niitä ei hankita.

Oikein vastanneille tarjoan mainetta ja kunniaa.
Ymmärtääkseni Helsingin pääaseman raidekapasiteettipula johtuu siitä että liian paljon tyhjävaunujunia sahaa edestakaisin Ilmalan varikon ja Helsingin aseman välillä. Sitä voi verrata tilanteeseen, että metrojunan saavuttua Ruoholahteen, sen on seistävä laituriraiteella 15 minuutttia ja sen jälkeen se on peruutettava tyhjänä kävelyvauhtia Puotinharjun varikolle.

Aluepoliittisesti voisi olla järkevää hajautta kaukojunien huoltovarikkotoimintaa maakuntiin, mutta VR ei ole tainnut lämmetä sille ajatukselle. Myös ohjausvaunuttomuus on kansallinen ominaispiirre. Liekö sillä jotain tekemistä Pariisin rauhansopimuksen kanssa?

Se tiedetään myös, että Helsingin aseman raiteita ei voi jatkaa maan päällä aseman ohi eli mitään kääntöraiteita ei voi rakentaa.

Mutta jos ohjausvaunuja olisi, ja kaikkia junia ei tarvitsisi huoltaa Ilmalassa, niin arvaan vähän reilusti, mutta kumminkin: 12 raidetta. (2 pääradan kaukojunille, 2 pääradan lähijunille, 2 rantaradan kaukojunille, 2 rantaradan lähijunille, 2 Martinlaakson junille ja 2 varalla (esim pitkän matkan yöjunille ja ylimääräisille viikonloppujunille).

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Myös ohjausvaunuttomuus on kansallinen ominaispiirre. Liekö sillä jotain tekemistä Pariisin rauhansopimuksen kanssa?
Pariisin rauhansopimustahan on tosiaan tulkittu melko mielenkiintoisestikin joissain tilanteissa. Edelleen voimassa olevat artiklat eivät tosin muuta aseistusta enää kiellä kuin ydinaseen. Ja sellaiseksi ohjausvaunua tuskin voi luokitella. :wink:
 
Ruoholahden kääntöraiteet

vko sanoi:
Antero Alku sanoi:
Vihjeenä kerron, että Ruoholahden metroasemalla on 2 raidetta, yksi tuleva ja yksi lähtevä. Aseman länsipuolella on yksi vaihde ja yksi puskimeen päättyvä raide.
TramWest-ryhmä on ilmeisesti edistynyt hankkeissaan, kun kerran Ruoholahden kääntöraiteista toinen on jo purettu. Nimittäin viimeksi kun siellä kävin, oli vaihteita vielä neljä ja raiteitakin kaksi, tosin en käynyt päässä asti tarkistamassa oliko siellä puskimia. Tämä kuvakin on jo 2,5 vuotta vanha. :)
Tämäpä erikoista. Miksi en näe eteläisen laiturin päästä noita vaihteita? Sen sijaan näen pohjoisen raiteen suuntaan kääntyvän raiteen ja tyhjän penkan länttä kohden. Ja kun juna tulee lähtölaiturille, se tulee aina mutkasta pohjoisen suunnasta.

No, täytyy myöntää, etten ole käynyt kurkkimassa pohjoisen raiteen jatkoa laiturin päästä. Minulla kun on tapana vaihtaa menosuunnassa Kampissa ja paluusuunnassa Ruoholahdessa.

Antero
 
Re: Ruoholahden kääntöraiteet

Antero Alku sanoi:
Tämäpä erikoista. Miksi en näe eteläisen laiturin päästä noita vaihteita? Sen sijaan näen pohjoisen raiteen suuntaan kääntyvän raiteen ja tyhjän penkan länttä kohden. Ja kun juna tulee lähtölaiturille, se tulee aina mutkasta pohjoisen suunnasta.
OT, mutta: Johtunee varmaan siitä, että kääntöraiteet ovat ikään kuin laiturin jatkeena, joten molemmilla raiteilla on laiturin pään jälkeen mutka. Mutta ihan normaali puolenvaihtopaikka siellä on, neljä vaihdetta ja raideristikko. Normaalisti kääntämiseen taidetaan käyttää eteläistä raidetta.
 
Re: Ruoholahden kääntöraiteet

vko sanoi:
OT, mutta: Johtunee varmaan siitä, että kääntöraiteet ovat ikään kuin laiturin jatkeena, joten molemmilla raiteilla on laiturin pään jälkeen mutka. Mutta ihan normaali puolenvaihtopaikka siellä on, neljä vaihdetta ja raideristikko. Normaalisti kääntämiseen taidetaan käyttää eteläistä raidetta.
Haa. Siis Kamppia voi pitää kääntöpaikkana, vaikka rata jatkuisikin länteen. Se on tietenkin aivan oikein, varapaikkoja on oltava.

Toisaalta tuplakääntö tekee mahdolliseksi suorittaa kääntö lyhyemmin vuorovälein.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Kysymys kuuluu, kuinka monta puskimeen päättyvää raidetta Helsingissä tarvitaan, jotta tulevia raiteita käyttävät junat voivat kääntyä takaisin meneville raiteille?
Neljä? Oletan, että kaikkia junia voi peruuttaa.

Käytännössä raiteita tarvitaan enemmän. Kaukojunille riittää kolme raidetta (Turku, Tampere, Lahti), lähijunat tarvitsevat kai kuusi: Karjaan, Leppävaaran kaupunkiradan, Martinlaakson, Keravan kaupunkiradan, Riihimäen ja Mäntsälän lähijunat. Yhteensä raiteita tarvitaan siis yhdeksän. Ja tämä kaikki sillä ehdolla, että junien on oltava yhtä aikaa asemalla. Lahden ja Tampereen kaukojunien ei tarvitse olla samanaikaisesti asemalla, joten kaukojunille riittäisi kaksikin raidetta.
 
R.Silfverberg sanoi:
Ymmärtääkseni Helsingin pääaseman raidekapasiteettipula johtuu siitä että liian paljon tyhjävaunujunia sahaa edestakaisin Ilmalan varikon ja Helsingin aseman välillä. (...)
Aluepoliittisesti voisi olla järkevää hajautta kaukojunien huoltovarikkotoimintaa maakuntiin, mutta VR ei ole tainnut lämmetä sille ajatukselle.
Hajauttaisin ennemmin lähijunien säilytystä ja huoltoa kaupunkiratojen päihin. Helsinki on kaukoliikenteen keskuspaikka ja kaukoliikenteen junamäärät ovat kokonaisuutena pieniä muualla. Lähijunia sen sijaan on paljon ja ollaan tilaamassa uusia junia. Monissa maissa uusi kalusto tilataan täytenä huoltoleasingina ja valmistaja tekee tarvittavan uuden huoltovarikon pienemmillekin junamäärille.

Jos lähijunat käännettäisiin Helsingissä mahdollisimman nopeasti, ne kannattaisi huoltaa nimenomaan kaupunkiratojen päissä eli Keravalla ja jossain Espoon Keskuksen ja Kirkkonummen välimaastossa. Ensimmäiseksi voitaisiin rakentaa Keravan varikko koska sinne on jo kaupunkirata valmiina. Junatoimitusten edetessä lisättäisiin toinen varikko, kun kaupunkirataa olisi jatkettu myös länteen. Toinen varikko voisi vaihtoehtoisesti sijaita Kehäradan varrella lentomelualueella. Ilmalaan voitaisiin jättää raskaat korjaukset ja päivittäinen hoito osalle junista. Keski-Pasilaan on tulossa päiväseisontaraiteita.

Pisarankin kanssa tämä ratkaisu toimii fiksummin kuin nyt ehdotettu, jossa liikenteeseen tulevat ja liikenteestä poistuvat junat ajatetaan nykyisen aseman kautta liikenteeseen ja liikenteestä eli osa lähdöistä on muualta kuin tunnelista.
 
vko sanoi:
TramWest-ryhmä on ilmeisesti edistynyt hankkeissaan, kun kerran Ruoholahden kääntöraiteista toinen on jo purettu. Nimittäin viimeksi kun siellä kävin, oli vaihteita vielä neljä ja raiteitakin kaksi, tosin en käynyt päässä asti tarkistamassa oliko siellä puskimia. Tämä kuvakin on jo 2,5 vuotta vanha. :)
Kyllä molemmat raiteet eilen vielä olivat tallessa, ja tuskin purkutöitä on ainakaan viime yönä päästy tekemään koulujunien lomassa 8)
 
Re: Ruoholahden kääntöraiteet

Antero Alku sanoi:
Haa. Siis Kamppia voi pitää kääntöpaikkana, vaikka rata jatkuisikin länteen. Se on tietenkin aivan oikein, varapaikkoja on oltava.
Niin, onhan se rata jo aika monta vuotta jatkunut Kampista länteen..

Ja Ruoholahteakin voidaan toki pitää kääntöpaikkana vaikka rataa jatkettaisiin, sillä länteen jatkuvat raiteet porattaisiin kallioon nykyisten kääntöraiteiden viereen. Itseasiassa näitä tunneleita on jo muutaman metrin pätkiä olemassa.
 
Tietääkö kukaan mahdollisuutta käyttää Pasila-Sörnäinen -metrotunnelia Pisaran rakentamisessa? Kustannussyistähän tämä lienee kannattavaa. Nythän Sörnäisten rantatien aluekin on vielä osin rakentamatta. Tämä taitaa kuitenkin ehtiä ennen mahdollista Pisaraa...

Joka tapauksessa pitäisin Pisaraa hyvänä ajatuksena, mikäli se kiertäisi Hakaniemestä Esplanadin kautta Kamppiin ja sieltä Töölön kautta Pasilaan.

Ei taida kuitenkaan olla ajankohtainen vielä ainakaan kymmeneen vuoteen. Helsinki voisi kuitenkin harrastaa välillä samanlaista rakennusinto kuin 50- ja 60-luvuilla. Silloinhan rakennettiin mm. Kampin metroaseman alataso ja Munkkivuoren ostoskeskuksen lippuaula metrolle. Niin, ja 70-luvulla tämä Pasila-Sörnäinen -tunneli Palaa sitä rahaa joskus tyhmeempiinkin asioihin.
 
Vesa Nurminen sanoi:
Tietääkö kukaan mahdollisuutta käyttää Pasila-Sörnäinen -metrotunnelia Pisaran rakentamisessa? ... Niin, ja 70-luvulla tämä Pasila-Sörnäinen -tunneli Palaa sitä rahaa joskus tyhmeempiinkin asioihin.
Tarkoitatko Kumpulan kautta tulevaa Pasilan alaratapihan ja Sörnäisten sataman rautatietunnelia?

Teollisuuskadun alla ei ole valmista ja käyttämätöntä metrotunnelia. Hämeentien tuntumassa on vain suuaukot siinä, missä metron tunneliosuus alkaa.

Antero
 
Luin joskus, että Itä-Pasilan takia tunnelia oli pakko rakentaa sinne alle, koska myöhemmin se ei enää olisi turvallista.
 
Vesa Nurminen sanoi:
Luin joskus, että Itä-Pasilan takia tunnelia oli pakko rakentaa sinne alle, koska myöhemmin se ei enää olisi turvallista.
Kiinteistökartan mukaan sellaista tilaa ei Pasilassa ole. Kiinteistökartassa ei ole salaisiksi luokiteltuja tiloja eikä yksityisiä kellareita.

Antero
 
Takaisin
Ylös