Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,268
Kesällä 1948 järjestettiin Helsingissä "6. pohjoismainen paikallisliikennekokous". Siinä yhteydessä esiteltiin laajalle kansainväliselle asiantuntijajoukolle dipl.ins. Hans Sahlbergin esitys Helsingin tulevasta liikennejärjestelmästä eli varsin laajasta esikaupunkien eli liitosalueiden pikaraitiotieverkostosta.
Kartta
Siinä Helsingin niemen kiertääkin pisaran (VR-moodi) tai U:n muotoisena (metro-moodi) metrinen pikaraitiotie. Noin 3,5 km ennen niemen kärkeä pikaraitiotiet siirtyvät helposti toteutettaviin cut-and-cover tunneleihin, jotka ovat myös edullisia rakentaa ja tunnelipysäkkejä saadaan riittävän tiheästi, että kulkeminen paikasta toiseen on matkustajillekin sujuvaa. Tunnelit eivät ole syvällä maan uumenissa ja pitkillä asemaväleillä, joista nouseminen tai laskeutuminen vievät huomattavan osan kokonaismatka-ajasta. Ulkoalueilla hyödynnetään jo olemassa olevia raitiotieosuuksia niitä edelleen parantaen. Kartasta nähdään pikaraitiotielinjojen päätteitä Munkkiniemessä, Haagassa, Käpylässä, Arabiassa ja Kulosaaressa, joihin kaikkiin paikkoihin oli tuolloin radat, ja joita olisi ollut myös helppoa muunnella uudelle järjestelmälle. Munkkiniemen haarasta on uusi osuus Munkkivuoren ja Pajamäen kautta Pitäjänmäen yhdysliikenneasemalle. Haagan radalta on uusi yhdysrata Etelä-Haagaan Huopalahden asemaa likelle sekä varsinainen linjan jatko Pohjois-Haagan kautta Kannelmäkeen. Käpylän radalta on suora haara Metsälään, Maunulaan ja Länsi-Pakilaan. Toukolan radalta haarautuu linja Koskelan, Viikin ja Pihlajamäen kautta Malmin yhdysliikenneasemalle. Kulosaaren radalta haarautuu linja Herttoniemeen ja Puotilaan. Ohuella katkoviivalla on vielä hahmoteltu tulevaisuuden laajentumissuuntia.
Kaupungin perinteinen katuraitiotieverkosto toimii ydinalueilla pintaliikenteessä entiseen tapaan. Kartassa sitä ei esitetä esityksen selvyyden vuoksi.
Tämä suunnitelma tunnetaan Hans Sahlbergin nimellä.
Hieman suunnittelijasta: Hans Sahlberg valmistui 1906 Polyteknisestä opistosta ja toimi Helsingin Kaupungin Kaasutehtaan käyttöinsinöörinä 1917-18. Välillä oltuaan Onkilahden Konepajan teknillisenä johtajana, hän palasi kaasulaitokselle nyt sen toimitusjohtajaksi 1922. Sahlberg valittiin 1928 Turun Kaupungin Teknillisten laitosten toimitusjohtajaksi. Kannattaa huomata, että Raitiotielaitos kuului myös hänen alaisiin laitoksiin, muitahan olivat vesi-, kaasu- ja sähkölaitokset. Sahlberg valittiin HRO:n toimitusjohtajaksi 1938. Toimikausi kesti vuoden 1946 loppuun saakka eli hän oli HRO:n viimeinen toimitusjohtaja ja myös HKL:n ensimmäinen. Vuoden 1946 loputtua hän siirtyi päätoimisesti hoitamaan maamme eturivin kaupunkiliikenneasiantuntijana Suur-Helsingin liikennesuunnitelmaa. Kaupunkiliikenneasiantuntemusta hänelle oli eri toimitusjohtajuusaikoinaan eli jo vuodesta 1928 lähtien kertynyt rutkasti.
Kartta
Siinä Helsingin niemen kiertääkin pisaran (VR-moodi) tai U:n muotoisena (metro-moodi) metrinen pikaraitiotie. Noin 3,5 km ennen niemen kärkeä pikaraitiotiet siirtyvät helposti toteutettaviin cut-and-cover tunneleihin, jotka ovat myös edullisia rakentaa ja tunnelipysäkkejä saadaan riittävän tiheästi, että kulkeminen paikasta toiseen on matkustajillekin sujuvaa. Tunnelit eivät ole syvällä maan uumenissa ja pitkillä asemaväleillä, joista nouseminen tai laskeutuminen vievät huomattavan osan kokonaismatka-ajasta. Ulkoalueilla hyödynnetään jo olemassa olevia raitiotieosuuksia niitä edelleen parantaen. Kartasta nähdään pikaraitiotielinjojen päätteitä Munkkiniemessä, Haagassa, Käpylässä, Arabiassa ja Kulosaaressa, joihin kaikkiin paikkoihin oli tuolloin radat, ja joita olisi ollut myös helppoa muunnella uudelle järjestelmälle. Munkkiniemen haarasta on uusi osuus Munkkivuoren ja Pajamäen kautta Pitäjänmäen yhdysliikenneasemalle. Haagan radalta on uusi yhdysrata Etelä-Haagaan Huopalahden asemaa likelle sekä varsinainen linjan jatko Pohjois-Haagan kautta Kannelmäkeen. Käpylän radalta on suora haara Metsälään, Maunulaan ja Länsi-Pakilaan. Toukolan radalta haarautuu linja Koskelan, Viikin ja Pihlajamäen kautta Malmin yhdysliikenneasemalle. Kulosaaren radalta haarautuu linja Herttoniemeen ja Puotilaan. Ohuella katkoviivalla on vielä hahmoteltu tulevaisuuden laajentumissuuntia.
Kaupungin perinteinen katuraitiotieverkosto toimii ydinalueilla pintaliikenteessä entiseen tapaan. Kartassa sitä ei esitetä esityksen selvyyden vuoksi.
Tämä suunnitelma tunnetaan Hans Sahlbergin nimellä.
Hieman suunnittelijasta: Hans Sahlberg valmistui 1906 Polyteknisestä opistosta ja toimi Helsingin Kaupungin Kaasutehtaan käyttöinsinöörinä 1917-18. Välillä oltuaan Onkilahden Konepajan teknillisenä johtajana, hän palasi kaasulaitokselle nyt sen toimitusjohtajaksi 1922. Sahlberg valittiin 1928 Turun Kaupungin Teknillisten laitosten toimitusjohtajaksi. Kannattaa huomata, että Raitiotielaitos kuului myös hänen alaisiin laitoksiin, muitahan olivat vesi-, kaasu- ja sähkölaitokset. Sahlberg valittiin HRO:n toimitusjohtajaksi 1938. Toimikausi kesti vuoden 1946 loppuun saakka eli hän oli HRO:n viimeinen toimitusjohtaja ja myös HKL:n ensimmäinen. Vuoden 1946 loputtua hän siirtyi päätoimisesti hoitamaan maamme eturivin kaupunkiliikenneasiantuntijana Suur-Helsingin liikennesuunnitelmaa. Kaupunkiliikenneasiantuntemusta hänelle oli eri toimitusjohtajuusaikoinaan eli jo vuodesta 1928 lähtien kertynyt rutkasti.