Poimintoja HKL:n aikataulukirjasta 1989-1990

No kun tässä on näin tarkasti ryhdytty selvittämään Munkkiniemen ja Ruukinrannan välistä maantiedettä, niin h33:n päätepysäkin sijaintipaikka on kai ollut nimenomaan Tarvo (vrt. esim. J33 reittikartta http://www.hel2.fi/HKL/kuvat/Jouko/Munkkiniemi_crop.pdf).

Tarvoa tarjoaa myös aikataulukirjan (1989-1990) linjakartta.

Tulin käyneeksi paikanpäällä eilen illalla ja tosiaan varsin kaunispaikka tuo Tarvo oli, valitettavasti minulla ei ollut kuitenkaan aikaa perehtyä paremmin tuohon saareen eilen, mutta eiköhän tässä keväänmittaan tule uusi reissu sinne tehtyä!
 
Joo, sorry vaan. Niin se olikin, mutta loppupätkä oli usein vaarassa kelirikon vuoksi ja saatettiin joutua kääntymään aiemmin.

Mainittakoon vielä, että itse en ajanut koskaan linjaa h33, mutta sitä ajaneen kollegan (ja hänen ajosarjansa) toki tunsin.
 
No kun tässä on näin tarkasti ryhdytty selvittämään Munkkiniemen ja Ruukinrannan välistä maantiedettä, niin h33:n päätepysäkin sijaintipaikka on kai ollut nimenomaan Tarvo (vrt. esim. J33 reittikartta http://www.hel2.fi/HKL/kuvat/Jouko/Munkkiniemi_crop.pdf).
33:n vanha päätepysäkki oli nimenomaan tuossa tähden kohdalla. En tiedä, onko siellä nykyään jokin Jouko-pysäkkimerkki, mutta viime syksynä entinen 33:n päätepysäkkikoroke ainakin oli vielä jäljellä.
 
Mutta tosiaan, tuskinpa H33:n jälkeen kukaan vieras joukkoliikennematkailija enää nykyisin Tarvaspäähän päätyisi

Myös sen J33-linjan löytäminen on kaikille vähänkään satunnaisemmille vieraille matkailijoille aika mahdoton tehtävä.

Jokunen vuosi sitten sinne kulki jokin palvelulinjan pienoisbussi, johon löysi kaksi satunnaista matkailijaa täältä Oulusta.
 
33:n vanha päätepysäkki oli nimenomaan tuossa tähden kohdalla. En tiedä, onko siellä nykyään jokin Jouko-pysäkkimerkki, mutta viime syksynä entinen 33:n päätepysäkkikoroke ainakin oli vielä jäljellä.

On siellä. Pysäkin nimen kertova liuska tosin puuttuu, mutta pysäkkimerkki ja linjaliuska löytyy. Pysäkkikilpi otettiin kokonaan pois jossain vaiheessa palvelulinja-aikana, mutta palautettiin nyt joukoajan koittaessa takaisin.
 
Mutta tosiaan, tuskinpa H33:n jälkeen kukaan vieras joukkoliikennematkailija enää nykyisin Tarvaspäähän päätyisi:
YTV-reittiopashan tarjoaa ensisijaisesti joitakin Kehä-I kautta kiertäviä seutulippu-206-yhteyksiä (joihin bonuksena saa myös n. 2-3 km kävelyn koko Ruukinrannan läpi).
Ja normaali turisti tuskin reittiopasta selaa tai edes tietää sellaisesta. Jos hänellä jotain on, niin reittikartta. Onkos siinä J-linjoja saati aikataulutietoja?

Muuten h33 1970-luvulla:

  • 1970-72 pyhäisin
  • 1973-76 pyhäisin ja touko-syyskuussa/lokakuussa myös arkisin
  • 1977-79 joka päivä
 
On siellä. Pysäkin nimen kertova liuska tosin puuttuu, mutta pysäkkimerkki ja linjaliuska löytyy. Pysäkkikilpi otettiin kokonaan pois jossain vaiheessa palvelulinja-aikana, mutta palautettiin nyt joukoajan koittaessa takaisin.

Kokemukseni mukaan palvelulinja lähti mäen päältä "jortsupaikan" pihasta.
 
Autona tässä linja h33 ajosarjassa oli HKL 8833 (Scania N112/Wiima K202) niin kauan kuin minä muistan (siis 90-luvulla), eikä se siis ajanut mitään muuta ajosarjaa ainakaan silloin.
Olikos tuo 88-Scanian järjestysnumero ihan puhdasta sattumaa? ;)

Katselin tässä omia valokuvia ajalta juuri ennen H33:n lopettamista ja ainakin 12.8.1998 linjalla näyttää olleen HKL 9029 (Wiima K202 - Volvo B10M). Ilmeisesti 1990 -luvun edistyessä H33:n kalustokin alkoi vaihtelemaan...?
 
1.10.1989 alkoi Läpi yön liikennekokeilu. Linjojen numerot olivat 01N-07N

01N Rautatientori - Munkkiniemi - Konala - Vihdintie - Ruskeasuo - Rautatientori
02N Rautatientori - Hakaniemi - Pasila - Haaga - Kannelmäki - Nurmijärventie - Pasila - Hakaniemi - Rautatientori
03N Rautatientori - Länsi-Herttoniemi - Itäkeskus (M) - Myllypuro - Kontula - Mellunmäki - Vuosaari - Itäkeskus (M)
04N Itäkeskus (M) - Puotila - Roihuvuori - Laajasalo - Itäkeskus (M) - Rautatientori

Linjat 05N-07N
lähtivät tuolloin Koskelasta ja niiden reitit olivat seuraavat:
05N Koskela - Pihlajamäki - Jakomäki - Puistola - Malmi - Koskela
06N Koskela - Rautatientori - Lauttasaari - Erottaja - Rautatientori - Koskela
07N Koskela - Pukinmäki - Siltamäki - Paloheinä - Pakila - Maunula - Koskela

Valitettavasti linjojen kulusta ei saa vielä tuosta aikataulusta minkäänlaista tietoa.
06N toimi siis syöttölinjana linjoille 05N ja 07N. Vuoden 1990 syysaikataulussa (1.9.1990 - 31.5.1991) oli linjat 06N ja 07N yhdistetty linjaksi 06N. Valitettavasti vielä -90 syysaikataulussakaan ei kerrota mitään linjojen kulusta, ainoa info on "Aikatauluja saa myynti- ja neuvontatoimistoista."

Nimimerkki Safka tiesi kertoa lisää 1989 alkaneesta yöliikennekokeilusta. 16.9.2007 kirjoittamassa viestissään.

HKL:n ”läpi yön liikenne” alkoi syksyllä 1989 jokapäiväisenä, ja suppeni muutaman vuoden jälkeen vain viikonloppuihin.
 
Viimeksi muokattu:
Kumpikohan mahtaa olla kalliimpaa, ajaa erikseen hankitulla pakettiautolla nykyisiä J-vuoroja vai ajaa jo hankitulla ja maksetulla ruuhkabussilla päiväsaikaan 33:n vuoroja? Tietysti ison auton käyttö on kalliimpaa kuin pienen, mutta investointi on 0 tai lähellä sitä.

Voisiko linjan 53 reittiä jatkaa Tarvoon? Jos päiväsaikaankin bussit kulkevat hieman vajaina, niin tuo voisi tuoda lisää matkustajia linjalle. Samalla linja 53 tarjoaisi suoran yhteyden myös muuallekin kuin vain Munkkiniemeen. Vaikkapa Ritokalliosta Meilahden sairaalalle. Kalliosta astikin voisi olla mukava päästä Tarvaspäähän.
 
Voisiko linjan 53 reittiä jatkaa Tarvoon? Jos päiväsaikaankin bussit kulkevat hieman vajaina, niin tuo voisi tuoda lisää matkustajia linjalle. Samalla linja 53 tarjoaisi suoran yhteyden myös muuallekin kuin vain Munkkiniemeen. Vaikkapa Ritokalliosta Meilahden sairaalalle. Kalliosta astikin voisi olla mukava päästä Tarvaspäähän.

Periaatteessa tuo voisi olla aika fiksun kuuloinen idea! Itselläni kävi mielessä sellainen järjestely, että linjan 53 päivävuorot (9-14) jatkaisivat numerolla 53A Tarvoon. Illalla kello 18-22 voisi liikennöidä normaalisti linjaa 53. Käsittääkseni linjalla on sen verran löysä kierto, että tuollainen Tarvon jatke voisi onnistuakkin?
 
Voisiko linjan 53 reittiä jatkaa Tarvoon? Jos päiväsaikaankin bussit kulkevat hieman vajaina, niin tuo voisi tuoda lisää matkustajia linjalle. Samalla linja 53 tarjoaisi suoran yhteyden myös muuallekin kuin vain Munkkiniemeen. Vaikkapa Ritokalliosta Meilahden sairaalalle. Kalliosta astikin voisi olla mukava päästä Tarvaspäähän.

Ainakin aikaisempi reitti on kyllä nykymittaisille busseille osin turhan ahdas. Tai sitten pitää puuttua kadunvarsipysäköintiin ja siitä kyllä meteli nousisi.
 
Voisiko linjan 53 reittiä jatkaa Tarvoon? Jos päiväsaikaankin bussit kulkevat hieman vajaina, niin tuo voisi tuoda lisää matkustajia linjalle. Samalla linja 53 tarjoaisi suoran yhteyden myös muuallekin kuin vain Munkkiniemeen. Vaikkapa Ritokalliosta Meilahden sairaalalle. Kalliosta astikin voisi olla mukava päästä Tarvaspäähän.

Kun 33 lopetettiin, HKL joutui asukkaiden vaatimuksesta selvittämään 52:n jatkamista Tarvoon tai ainakin Ritolehtoon asti. Tuo olisi koskenut vain osaa vuoroista. Siinähän Munkkiniemen puistotien osuus ja hitaat liikennevalot Munkkiniemen aukiolla olisivat jääneet pois, joten kierrosaika ei olisi kovin paljon pidentynyt. Muutosta ei kuitenkaan toteutettu.

Linjalla 53 kuormat ovat niin olemattomat, että se olisi syytä lakkauttaa saman tien ja käyttää ne rahat hyödyllisempiin kohteisiin.
 
Linjalla 53 kuormat ovat niin olemattomat, että se olisi syytä lakkauttaa saman tien ja käyttää ne rahat hyödyllisempiin kohteisiin.

Tästä ei voi olla kuin samaa mieltä. Matkustajia on jopa vähemmän, kuin mitä oli linjalla 73B. Reittioppaasta ihmiset kyllä löytävät korvaavia yhteyksiä linjalle. Painopisteen tulee olla joukkoliikenteessä tasokkaan palvelun tarjoamisessa käytetyimmillä reiteillä, tyhjiä penkkejä on turhaa kuljettaa. 53:n vähäiseen matkustajamäärään voi tietysti olla syynä sekin, että se kulkee niin harvoin, mutta ilmeisesti muut linjat korvaavat sen aika hyvin, kun matkustajat eivät sitä malta odotaa.
 
53:n vähäiseen matkustajamäärään voi tietysti olla syynä sekin, että se kulkee niin harvoin, mutta ilmeisesti muut linjat korvaavat sen aika hyvin, kun matkustajat eivät sitä malta odotaa.

Tämän ohella toinen merkittävä syy käyttämättömyyteen on oikeastaan linjaston "kehittäminen", tuolloin tarjotaa muutettaessa piti perustaa turha 53. Ja kuten tiedetään, olemattomaan tarpeeseen tehdyt linjat, jotka eivät a) kulje säännöllisesti tai b) selkeää ihmisvirran reittiä myöden, eivät menesty. 52V:kin loppui siksi, etteivät matkustajat löytäneet havoin kulkevaa linjaa.
 
Takaisin
Ylös