Porin ja Seinäjoen lentojen lakkautus

Vaihto laiturin yli ja synkattu liikenne Tikkurilassa on toki parempi kuin laukkujen raahaus ja epämääräinen odottelu. Mutta laiturin yli vaihtoa ei saa Tikkurilassa onnistumaan molempiin suuntiin. Pikajunat ajavat etelään läntisintä raidetta. Siitä idemmille raiteille poikkeaminen vie aikaa ja ratakapasiteettia, jota ei aina ole.
Hiekkaharjuun tulee joka tapauksessa Kehäradan myötä eritasojärjestely, voisikohan tuon tehdä niin että se idemmäksi poikkeaminen onnistuisi? Minun mielestäni sen pitäisi ylipäänsä mennä niin että jos on neljä raidetta niin paikallisliikenne kulkee reunimmaisilla raiteilla joilla on sivulaiturit jonka viereen liityntäbussi ajaa, ja kaukoliikenne taas kahdelle keskimmäisellä jolloin on helppo tehdä laiturin yli vaihto keskilaiturilla, mutta minulla on muitakin outoja mielipiteitä. :)
 
Hiekkaharjuun tulee joka tapauksessa Kehäradan myötä eritasojärjestely, voisikohan tuon tehdä niin että se idemmäksi poikkeaminen onnistuisi?

Kaukoliikenteen raide joutuisi joka tapauksessa ylittämään Keravan kaupunkiradan raiteet, ja aika kalliiksi tulisi, jos sen takia pitäisi rakentaa yksi silta lisää. Ja pitää sieltä itäpuolelta päästä takaisinkin.

Minun mielestäni sen pitäisi ylipäänsä mennä niin että jos on neljä raidetta niin paikallisliikenne kulkee reunimmaisilla raiteilla joilla on sivulaiturit jonka viereen liityntäbussi ajaa, ja kaukoliikenne taas kahdelle keskimmäisellä jolloin on helppo tehdä laiturin yli vaihto keskilaiturilla,

Siirtyminen tuohon enää olisi käytännössä mahdotonta, koska se vaatisi joka ikisen kaupunkiradan aseman uudelleenrakentamisen ratojen siirtoineen. Syy miksi aikanaan on päädytty laittamaan kaupunkirata sivuun lienee Helsingin ratapihan raidejärjestelyissä. Toisaalta se on mahdollistanut Keravan kaupunkiradan rakentamisen alun perin yksiraiteisena. Kaupunkirata omana kokonaisuutenaan vähentää vaihdekujan varaamista.

Toisaalta voisi ajatella, että nyt on vielä toivoa saada kaupunkiradoille muutenkin erilaiset kalustovaatimukset, koska ne voidaan täysin erotella kaukoliikenteestä.

Jotain muitakin syitä lienee, koska kaupunkiratojen rakentaminen pariksi kaukoliikenteen viereen eikä sen ympärille on mielestäni maailmallakin yleinen käytäntö. Lähin esimerkki on Tukholman Pendeltåg. Epäilisin, että syyt ovat juuri siinä, mitä etuja saadaan, kun rakennetaan vain yksi keskilaituri eikä kahta sivulaituria. Ainakin se vähentää hissien tarpeen kahdesta yhteen. (Kyllä, kahdella sivulaiturilla pääsee toki laiturille suoraan, mutta on siinäkin tapauksessa rata alitettava/ylitettävä jotenkin, ja hissitön ratkaisu vaatisi vähintäänkin hillittömän pitkät luiskat ja kiertotiet.)

---------- Viesti lisätty kello 10:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:06 ----------

Täytyy nyt itse asiassa korjata itse itseäni Tukholman osalta: Näyttäisi, että pendeltågin laiturit on pääasiassa rakennettu radan keskelle, eli nopeat ohitusraiteet ovatkin niiden laidoilla. Joka tapauksessa eivät ole kuitenkaan sivulaitureita. En sitten tiedä, onko siihen muitakin syitä kuin jo esittämäni hissijärjestelyt.
 
Kaukoliikenteen raide joutuisi joka tapauksessa ylittämään Keravan kaupunkiradan raiteet, ja aika kalliiksi tulisi, jos sen takia pitäisi rakentaa yksi silta lisää. Ja pitää sieltä itäpuolelta päästä takaisinkin.
Suhteellista tuo kallis, joku kymmenen miljoonaa ei näissä kekkereissä ole juuri mitään.

Siirtyminen tuohon enää olisi käytännössä mahdotonta, koska se vaatisi joka ikisen kaupunkiradan aseman uudelleenrakentamisen ratojen siirtoineen.
Ulkomuistista esimerkiksi se vaatisi esimerkiksi:
- Puistolassa yhden sivulaiturin länsipuolelle, tasonvaihtoratkaisut on jo olemassa
- Tapanilassa on valmis keskilaituri länsipuolella tyhjän panttina ja sille on muistaakseni hissikin.
- Malmilla samoin kuin Tapanilassa.
- Korsossa ei yhtään mitään järjestelyitä, sen kun ottaa vanhan sivulaiturin käyttöön.

Ja niin edelleen.

Syy miksi aikanaan on päädytty laittamaan kaupunkirata sivuun lienee Helsingin ratapihan raidejärjestelyissä. Toisaalta se on mahdollistanut Keravan kaupunkiradan rakentamisen alun perin yksiraiteisena. Kaupunkirata omana kokonaisuutenaan vähentää vaihdekujan varaamista.

Toisaalta voisi ajatella, että nyt on vielä toivoa saada kaupunkiradoille muutenkin erilaiset kalustovaatimukset, koska ne voidaan täysin erotella kaukoliikenteestä.

Jotain muitakin syitä lienee, koska kaupunkiratojen rakentaminen pariksi kaukoliikenteen viereen eikä sen ympärille on mielestäni maailmallakin yleinen käytäntö. Lähin esimerkki on Tukholman Pendeltåg. Epäilisin, että syyt ovat juuri siinä, mitä etuja saadaan, kun rakennetaan vain yksi keskilaituri eikä kahta sivulaituria.
Sanotaan nyt näin että niiden hyötyjen on syytä olla painavat jotta esimerkiksi liityntäliikenteen vaikeuttaminen ja pidemmät kävelymatkat tasonvaihtoineen haittoina kompensoituu. Minusta se näyttää siltä että matkustajien juoksuttamista rappuja ylös ja alas ei vaan pidetä haittana.

Ainakin se vähentää hissien tarpeen kahdesta yhteen. (Kyllä, kahdella sivulaiturilla pääsee toki laiturille suoraan, mutta on siinäkin tapauksessa rata alitettava/ylitettävä jotenkin, ja hissitön ratkaisu vaatisi vähintäänkin hillittömän pitkät luiskat ja kiertotiet.)
Ei vähennä, se korkeintaan nostaa hissien tarpeen nollasta yhteen. Millä tahansa asemalla on käytännössä radan ylitys joka on esteetön, esimerkiksi tunneli Puistolassa. Jos ylitys on mallia Malmi niin se tarvitsee hissejä, mutta se tarvitsee niitä ihan riippumatta siitä onko laitureita vai ei. Se ei paljon lohduta että alikulkukäytävästä pääsee hissille laiturille jos sinne alikulkukäytävään ei pääse kuin toiselta puolelta rataa.
 
Oletko muuten tietoinen, että ulkomaille maakunnistakin yleensä lähdetään aamulla ja palataan illalla? Tämä rajoittaa mahdollisuuksia toimivaan matkaketjuun. Jos joutuu heräämään aamuyöllä niin jokainen minuutti vaikuttaa. Samoin jokainen lisävaiva matkalla. Jos ylipäänsä riittävän aikaisin edes kulkee junia. Ja sama kääntäen illalla kotiin palatessa.
Idealamppu!

Finskin iltalennolla Seutulaan, josta yöjunalla ympäri Suomea, myös Savon ja Huutokosken radoille ja herätys kotikaupungissa seuraavana aamuna.
 
Idealamppu!

Finskin iltalennolla Seutulaan, josta yöjunalla ympäri Suomea, myös Savon ja Huutokosken radoille ja herätys kotikaupungissa seuraavana aamuna.

Tämä kyllä vahvistaisi Seutulan juna-aseman roolia Suomen tärkeimpänä juna-asemana. Voisiko jopa ajatella, että nyt CRS:lle ajettava junien kaukoliikenne päätettäisiin vallan Seutulaan ja vapautuva raidekapasiteetti voitaisiin valjastaa lähijunaliikenteen käyttöön.

Toivottavaa olis myös, että Seutulan juna-asemalla otettaisiin käyttöön nykyistä modernimpi näyttöteknologia, jotta Huutokoskelle menijän junakin näkyisi näytöllä selvästi Huutokoski.

Vaan mikä olisi oikea nimitys? Seutulan Matkakeskus? Lentokentän nimityksen poisjättäminen vaan parantaisi kulkumuotojen tasa-arvoa ja niputtaisi paremmin yhteen eri kulkuväineet. Matkallehan tässä ollaan menossa, eikä varsinaisesti lennolle.
 
Voisiko jopa ajatella, että nyt CRS:lle ajettava junien kaukoliikenne päätettäisiin vallan Seutulaan ja vapautuva raidekapasiteetti voitaisiin valjastaa lähijunaliikenteen käyttöön.

CRS = central station?

Toivottavasti ei. Lentoasemalle jäävien osuus matkustajista ei tule varmasti nousemaan yli 20 %:n. Olisi järjetöntä pysäyttää suurin osa matkustajista määränpäänsä ulkopuolelle ja pakottaa vaihtamaan. Kaukojunien tyhjentäminen lähijuniin aiheuttaisi myös todella suuria kysyntäpiikkejä aina junan tullessa, jolloin näistä kaukojunien vaihtojunista tulisi todella pitkiä ja niihin olisi "oikeiden" lähijunamatkustajien todella vaikea mahtua mukaan.

Tuollainen järjestely vähintäänkin vaatisi, että lentoasemalta olisi silloin suorat raideyhteydet mihin tahansa seudun osiin. Nyt kuitenkin sellaiset tarjotaan vain keskustasta ja Pasilasta puoliksi.
 
Takaisin
Ylös