Porton metro

Compact sanoi:
Näkyy olevan SRS:n sivuilla Porton raitiovaunuistakin kuvakooste http://raitio.org/news/uutis11/reportaasit/porto_jr/electrico/electrico_porto.htm sekä ratikkamuseostakin on kuvakertomus http://raitio.org/news/uutis11/reportaasit/porto_jr/museo/porto_museo.htm

Porton raitiovaunujen (eléctrico) ja Metro do Porton huima ero on selkeä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ciitos Kompakt hienosta esittelystä. Kun itse kävin Portossa, peräti kahdesti, ei ollut aikaa edes etsiä museota, vaikka en ehtinyt käydä läpi kokonaan uutta pikaratikkaverkkoakaan. Taisin menettää aika lailla, joten pakko käydä Portossa vielä uudelleen.

Onneksi meillä ei ole uhkaa tällaisesta. Museovaunut ovat ladossa jossain maalaiskunnassa ja jäljelle jääneet pannaan romuksi miten vain ehditään. Viime viikonloppuna juhlittiin jotain 66 vuotiasta laivaa suurena saavutuksena, 80-vuotiaita ratikoita sen sijaan lähetetään romuttamoon kunhan vain silmä välttää. 120-vuotiaat vaunut voidaan laittaa lasten rikottaviksi, senkin silmä välttää.

Antero
 
Laivojen osalta ratkaisevaa tietysti on, että Suomessa on pantu romuksi muutama merenkulun historian kannalta niin tärkeäksi katsottu alus, että romutusta katuvien joukko on kasvanut suureksi. Suomen Höyrylaiva Oy:n Ariadne kuuluu tähän kategoriaan, samaten jäänmurtaja Sampo (vuosina 1898-1960 käytössä ollut), mahdollisesti jopa Finnjet. Arvokasta on heitetty pois, ehkä välttämättömyyden sanelemana, niin paljon että katujia on riittävästi. Vaikka joitakin harrastajia harmittaa, että varsinkin pulavaunuja romutettiin melko huoletta 1970-luvulla, vaunuja on tähän mennessä säästetty melko asiallisessa laajuudessa (vaikkei asiallisella tavalla).

Toistan edelleen aiemman kantani, että minusta Helsinki olisi ansainnut liikkuvan raitiotiemuseon, ennemmin kuin tämän Hyrylään pois silmistä ja mielestä varastoidun epämuseon.
 
JE sanoi:
Laivojen osalta ratkaisevaa tietysti on, että Suomessa on pantu romuksi muutama merenkulun historian kannalta niin tärkeäksi katsottu alus, että romutusta katuvien joukko on kasvanut suureksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen aivan samaa mieltä JE:n kanssa siitä, että meillä on hävitetty historian kannalta merkittäviä laivoja. Erityisesti ottaen huomioon laivanrakennuksen merkityksen Suomen historiassa. Ihmettelenkin vuorineuvoksia, joilla on oikeasti rahaa kuin roskaa kunnioittaa sitä, mistä heidän omaisuutensa on syntynyt, ettei heitä kiinnosta antaa omalta ja oman elintasonsa kannalta merkityksettömiä summia menneisyytensä ja asemansa kunnioittamiseen.

Korostankin tässä vain suhteellisuudentajua. 81 vuotta on enemmän kuin 66 vuotta.

Antero
 
Niin, yritin juuri sanoa, että näiden eräiden laivaromutustenkin suhteen katumus on oikeastaan nostanut päätään vasta useampi vuosi romutusten jälkeen. Jäänmurtaja Sammon romutusta harmitelleille lohdutuspalkintona samantapainen jm Tarmo/Apu päätyi Hylkysaareen ja myöhemmin Kotkaan museolaivaksi ja Ariadnen poistuman harmittelu näkyy nyt siinä kiinnostuksessa, mikä kohdistui Kristina Reginan / Boren siirtoon hotellilaivaksi Turkuun.

Samalla tavalla pelkään raitiovaunujen kanssa käyvän. Jos museokalustosta tai museoikäisestä kalustosta ei nyt ymmärretä huolehtia, se tulee synnyttämään suurta harmistusta, mutta vasta sitten kun on jo liian myöhäistä. Jm Tarmo on kelpo korvike jm Sammolle, mutta HKL 150 (Ludde) ei esimerkiksi olisi kovin uskottava ratkaisu kompensoimaan kaksiakselisen vaunun menetystä.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös