Pysäkkien odotusaikanäytöt

Tavallisia televisioita ei kummempaa tekniikkaa tarvitaan jo siksikin, että aikataulunäyttöjen käyttöympäristön lämpötila ja ilmankosteus vaihtelevat suuresti. Lisäksi näyttöjen koteloinnin täytyy suojata näyttöä ilkivaltaa vastaan, mutta toisaalta mahdollistaa käytössä lämpenevän näytön jäähdytys. Tällaiset erikoisseikat sulkevat monia ratkaisuja pois ja nostavat näyttöjen hintaa.
Tampereen Keskustorilla on sään armoilla samanlainen taulutelkkarin tyylinen RHK-aikataulunäyttö kuin esimerkiksi Helsingin rautatieasemalla ja asematunnelissa.

Itse näyttölaite on pelittänyt yllättävänkin hyvin, viat ovat useimmiten olleet tietojärjestelmässä (kuten vuodenvaihteessa useita viikkoja kestänyt jakso, jolloin keskellä ruutua oli Windowsin error-dialogi, eikä kukaan ollut painamassa OK:ta).

En tiedä, mitä moinen vehje maksaa, mutta RHK:lla tai jollain muulla taholla näyttää olleen varaa hankkia sellaiset Keskustorin ja rautatieaseman lisäksi Stockmannin aulaan ja keskusvirastotaloon(!). Jostain syystä Keskustorilta puuttuu kuitenkin kaikki lähiaikojen lähdöt näyttävä aikataulumonitori, jollainen oli aiemmin aitoon Commodore 64-tekniikkaan perustuen hyvin keskeisellä paikalla.
 
Luonnollisesti luonnonvoimat pitää ottaa huomioon, mutta ajatus on että Ellun Elektroniikkapajalta ei ole mahdollista tilata järjestelmään yhteensopivia vehkeitä teknisiin ratkaisuihin jumittumatta. Pitää olla sitä antiikkia.
 
Luonnollisesti luonnonvoimat pitää ottaa huomioon, mutta ajatus on että Ellun Elektroniikkapajalta ei ole mahdollista tilata järjestelmään yhteensopivia vehkeitä teknisiin ratkaisuihin jumittumatta. Pitää olla sitä antiikkia.

Metron tapauksessa syy ei ole näytöissä, vaan tietolähteessä. Metron laiturinäytöt on kytketty suoraan nykyiseen kuluvalvontajärjestelmään, jossa ei ole mitään avoimia ja varmistettuja liityntärajapintoja. Ellun Elektroniikkapajan näytöstä tulisi siten metron kulunvalvonnan osa ja siinä kohtaa aletaan jo katsella hiukan turvallisuusluokitustenkin perään. Käytännössä ainoa vaihtoehto on käyttää niitä näyttöjä, jotka kulunvalvontalaitteiston valmistaja aikoinaan hyväksyi. Kulunvalvonnan uusimisen yhteydessä tilanteen pitäisi korjautua.

LCD-paneelinäytöt integroidulla ohjaustietokoneella eivät enää ole kohtuuttoman kalliita ja niitä onkin asennettu runsaasti sekä RHK:n että HKL:n toimesta. LED-näytöt tahtovat pienten valmistuserien ja erikoiskomponenttien takia olla kalliimpia, mutta niiden luettavuus matkan päästä on selvästi parempi, joten vaikkapa laiturinäyttöinä ovat silti kokonaisuutena parempi ratkaisu.
 
LCD-paneelinäytöt integroidulla ohjaustietokoneella eivät enää ole kohtuuttoman kalliita ja niitä onkin asennettu runsaasti sekä RHK:n että HKL:n toimesta. LED-näytöt tahtovat pienten valmistuserien ja erikoiskomponenttien takia olla kalliimpia, mutta niiden luettavuus matkan päästä on selvästi parempi, joten vaikkapa laiturinäyttöinä ovat silti kokonaisuutena parempi ratkaisu.

Eikös kustannusten säästämiseksi voitaisi käyttää samoja LED-näyttöjä, mitä busseissakin käytetään määränpäänäyttöinä. Näitä LCD-näyttöjä sinisellä taustalla on Helsingissäkin mm. Pasilassa ja Sörnäisissä raideliikenteen asemilla. Niissä vain tuntuu aika usein ruutu jotenkin sekoavan niin, että kirjaimet venyvät ruudun yli, tai ruutu on kokonaan pimeänä. Vaikea ymmärtää, miten tuo on mahdollista, kun kotitietokoneetkaan eivät sellaista tee. Koko aikataulunäyttösysteeminhän voisi tehdä kotitietokoneiden tekniikalla, niin saataisiin varmatoimisia, edullisia ja helposti ylläpidettäviä järjestelmiä.

Pienikokoiset mustaharmat LCD-näytöt, jotka näyttävät vain yhden linjan kerrallaan minuuttien kera, eivät ole minusta kovin hyviä. Bussipysäkeillä saa odottaa minuuttikaupalla, että näyttö ehtisi näyttää koko litanian pysäkiltä meneviä linjoja ja se haluttu bussikin tulee jo ennen kuin näytössä näkyy sen tuloaika. Parempia ovat nuo isot näytöt, jotka näyttävät kerralla 10-20 seuraavaa bussia.
 
Viimeksi muokattu:
Hesperian puiston ratikkapysäkillä on pysäkkinäyttö nykyään.

Hesperian puistossa on bussipysäkeiltä tuttu pattereilla toimiva taustavaloton LCD-näyttö, joka on hidas sellaisilla pysäkeillä, joissa kulkee useampia linjoja. Näitä voisi laittaa niiden osuuksien pysäkeille, joissa kulkee vain yksi raitiolinja.
 
HSL:n koekäytössä olevia HELMIin perustuvia on tullut ajan myötä lisää - mm. linjojen 52 ja 58 kaikille pysäkeille. Ihmettelenpähän vain, minkä perusteella HELMI-linjoja valitaan? Toivottavasti siihen tulevaisuudessa kuuluu kaikki HSL-linjat, lähijunia (nykyinen järjestelmä manuaalinen) ja U-linjoja (paperiaikatauluissa jopa 15 min ero todelliseen aikaan) myöten - mutta mikä on nykyinen tärkeysjärjestys linjoja lisätessä? Eikö pitäisi valita juuri harvoin (mutta joka päivä) kulkevia linjoja ensin, esim. (Helsingin) 54/B (sunnuntaisin 35min väli), 76(A/B), 93/K, 94, 97/V(perus-97 15-30 min välein), (vantaan) 35, 51, 53, 55, 62, 72, 87, (espoon) 10, 11, 12, 14-19, 21, 23, 24, 25, 27-51, 61, 65, 82-87, (seutu/U) 175-189, 231, 345, 363, 453, 510, 519/A, 562, 615-620, 830-870?
 
Ihmettelenpähän vain, minkä perusteella HELMI-linjoja valitaan? Toivottavasti siihen tulevaisuudessa kuuluu kaikki HSL-linjat, lähijunia (nykyinen järjestelmä manuaalinen) ja U-linjoja (paperiaikatauluissa jopa 15 min ero todelliseen aikaan) myöten - mutta mikä on nykyinen tärkeysjärjestys linjoja lisätessä? Eikö pitäisi valita juuri harvoin (mutta joka päivä) kulkevia linjoja ensin,

Tämä onkin mielenkiintoinen pointti, jota mä olen miettinyt aivan samalta kantilta. Mitä iloa mulle on siitä, että nelosen pysäkillä vilkkuu vuorotellen 2, 3 ja 4 minuuttia, kun ratikka kuitenkin tulee aivan kohta? Pysäkkinäytöstä olisi paljon enemmän hyötyä siellä, missä bussin tulo voi kestää puolikin tuntia. Ehtii käydä Alepassa välillä ja vaikka jonottaa postissa jne.

Olisikohan taustalla ajatus siitä, että Helmi ei ensisijaisesti ole matkustajainformaatiojärjestelmä (ei todellakaan; sen puolenhan se hoitaa harvinaisen huonosti) vaan tarkoitettu ajoaikojen vakioimiseen ja liikenne-etuuksiin. No, ei se niitäkään kiitettävästi hoida, mutta Helmi onkin jo vanha ja sairas, ja pääsee kai kohta eläkkeellekin.

Ajoaikojen lyhentäminen ja vakioiminen ovat sillä lailla edullisempia tiheillä linjoilla, että yksi investointi koskee (parantaa) mahdollisimman monen matkustajan matkaa. Samoin, jos kulku todella nopeutuu, saadaan vuoroja helpommin pois tiheiltä linjoilta kuin harvaan kulkevilta. Kärjistetään: jos linja A kulkee 8 min välein, ja kierrosajasta saadaan pois 10 min, niin voidaan vähentää yksi vuoro ja pitää samat yleisöaikataulut. Iso säästö. Mutta jos linja B kulkee 30 min välein, ja kierrosajasta saadaan pois 10 min, niin hyöty on kuljettajan pidempi päättäritauko ja 0 €.

Tietysti rajatapauksissa voi käydä toisinkin. Jos sillä B-linjalla on kierrosaika 65 minuuttia, ja sitä joudutaan ajamaan kolmella autolla, jotta vuoroväli on tasan 30 eikä vähän yli, niin sittenhän se 10 min säästö tuottaisi mainion tuloksen. En tiedä, onko Helmi-linjoja valittu tällaisinkin kriteerein. Ehkä.

Joka tapauksessa Helmissä alkaa olla nyt niin paljon liikennettä, että noitaharvaan kulkevia mutta tärkeitäkin linjoja voisi sinne lisätä. Mutta jos kaikki bussit ovat Helmissä, niin mitä sitten tapahtuu, kun bussit tulevat risteykseen? Sotivatko kaikki etuudet keskenään niin, että lopulta kukaan ei käytännössä saa mitään etuutta?
 
Tämä onkin mielenkiintoinen pointti, jota mä olen miettinyt aivan samalta kantilta. Mitä iloa mulle on siitä, että nelosen pysäkillä vilkkuu vuorotellen 2, 3 ja 4 minuuttia, kun ratikka kuitenkin tulee aivan kohta?

Taipuuko nuo näytöt häiriöitten ilmoittamiseen, tuskin.
Silloin niiden tarpeellisuus on kysenalaista haaskausta.
 
Mitä iloa mulle on siitä, että nelosen pysäkillä vilkkuu vuorotellen 2, 3 ja 4 minuuttia, kun ratikka kuitenkin tulee aivan kohta?

Kyllä ajantasainen tieto vähentää koettua odotusaikaa myös, kun vuoroväli on lyhyt. Vaikka odotusaika itsessään ei lyhenekään, odotuksesta koettu vaiva ja stressi pienenee. Ja voi se pysäkki näyttää myös 1, 5, 6 ja 7 minuuttiakin. Jos on kovassa kiireessä liikkeellä, vähentää kovasti odotuksen stressitilaa, jos tietää, että raitiovaunu tulee 1:n eikä 7:n minuutin päästä. Jos taas suoraan näkee, että 7 minuuttia joutuu odottamaan, voi silloinkin asiaan suhtautua rennommin, koska ainakin tietää, että odotus muodostuu kohtuupitkäksi.

---------- Viesti lisätty kello 10:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:18 ----------

Taipuuko nuo näytöt häiriöitten ilmoittamiseen, tuskin.
Silloin niiden tarpeellisuus on kysenalaista haaskausta.

Häiriöistä voi ilmoittaa tekstirivillä, joka niistä löytyy. Lisäksi häiriöstä voi monella pysäkillä kertoa jo se, että odotusaika poistetaan tai laitetaan hyvin pitkäksi.

Toinen asia on sitten se, ettei häiriötiedotus ole ollut kovinkaan onnistunutta yleensä. Mutta nykyisten Helmi-näyttöjen vika se ei ole.
 
Kyllä ajantasainen tieto vähentää koettua odotusaikaa myös, kun vuoroväli on lyhyt.

Näinhän meille kerrotaan. Ja kyllä mä tuon uskonkin, koska tiedän sen pätevän myös itseeni. Silti olisin valmis säästämään nuo näyttörahat johonkin tähdellisempään (niin kuin vaikka siirtämään ne puolen tunnin välein kulkeville linjoille) ja kestämään sen kahden minuutin odotuksen autuaan tietämättömänä siitä, että se voikin olla kolme minuuttia. :)

Ja voi se pysäkki näyttää myös 1, 5, 6 ja 7 minuuttiakin.

Jos se näyttää 1, niin vaunukin näkyy jo...

---------- Viesti lisätty kello 11:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:18 ----------

Taipuuko nuo näytöt häiriöitten ilmoittamiseen, tuskin.
Silloin niiden tarpeellisuus on kysenalaista haaskausta.

Ne harmaat boksit eivät näytä mitään poikkeustietoja.

Vihreät boksitkin näyttävät hyvin rajallisesti. Olivat edullisempia hankkia kuin sellaiset, joista olisi enemmän hyötyä matkustajille. En sitten tiedä, kumpi olisi ollut parempi: hankkia tuollaiset puoliset laitteet vai jättää rahapulassa kokonaan hankkimatta.

Esim. Zürichissä pysäkkinäyttö muistuttaa samanlaista kuin lentoasemilla: näyttö näyttää esim. neljä seuraavaa saapuvaa vuoroa linjasta riippumatta. Näytössä lukee linja, määränpää ja saapumisaika minuutteina.

Nämä Zürichin näytöt osasivat myös toimia poikkeustilanteissa: jos 4 kääntyy Kuusitiellä yllättäen, niissä lukisi 4 Kuusitie 5 min eikä Munkkiniemi, minne linja ei sillä hetkellä aja. Ja sitten Jalavatien pysäkillä näkyisi yhtä lailla, että 10 Pikku Huopalahti 3 min, 4 Kuusitie 5 min, eli myös sellaiset linjat, jotka eivät normaalisti siitä kulje, kyetään poikkeustilanteissa ilman muuta näyttämään.

Meillä Helmi näyttää poikkeustilanteissa niissä vihreissä laatikoissa yleensä ei-mitään tai korkeintaan hatusta (normaaliaikataulusta) vedettyjä minuuttimääriä, jotka poikkeusliikenteessä eivät toteudu. Alimmalla rivillä pyörii teksti, joka voi olla niin pitkä ja monikielinen, että saa aika lailla odottaa ennen kuin sen on ehtinyt lukea. Esim. ratikasta sisältä käsin se ei välttämättä onnistu pysäkillä seisomisen aikana, ja ratikassa sisällä sitä tietoa ei saa (niin kuin Zürichin monitoreista vaunussa sai). Tällainenkin tieto voi olla oleellinen, jos istuu vaikka nelosessa menossa Kamppiin ja haluaisi Oopperalla vaihtaa kolmoseen. Jos tietäisi jo vaunussa, että kolmonen ei jostain syystä kulje, voisi mennä Lasipalatsille ja kävellä. Nyt jää Oopperalla pois ja siellä sitten ehkä selviää, mikä tilanne on.

Sehän on myös tuttua, että vaunun määränpääteksteihin Helmi ei kykene tekemään poikkeistilanteissa muutoksia, ellei niitä sitten erikseen etukäteen ohjelmoida sinne, jos poikkeusreitti on tiedossa. Ymmärrän hyvin, ettei ohjelmoida, kun miettii, miten paljon työtä se vaatii.

Kaiken kaikkiaan Helmi-mummu alkaa olla minusta valmis jo vanhainkotiin ja letkuruokintaan. Aikanaan varmaan parannus siihen tilanteeseen, mihin se tuli, mutta nykyään jo auttamattomasti vanhanaikainen. No, onhan KSV:kin tämän todennut, joten eiköhän parannusta ole jossain vaiheessa luvassa. Ja nyt ainakin on kokemusta tästä nykysysteemistä, joten eiköhän parannuksiakin osata vaatia.
 
Mutta jos kaikki bussit ovat Helmissä, niin mitä sitten tapahtuu, kun bussit tulevat risteykseen? Sotivatko kaikki etuudet keskenään niin, että lopulta kukaan ei käytännössä saa mitään etuutta?
Tietysti ensiksi pääsee myöhässä oleva, sitten ajallaan oleva ja viimeiseksi etuajassa oleva.
 
Takaisin
Ylös