• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HKL: Pysäkkikuulutuksia linjalle 4

Tässä muutama ajatus kuulutuksista:
  • Kuulutuksen äänenvoimakkuus on oltava kuuluva, mutta ei häiritsevä, kuten metrossa.
  • Kuulutus on artikuloitava s e l k e ä s t i, ei sössötetä. Äänenlaatu on myös oltava hyvä, eikä kuulutus saa särähdellä.
  • Kuulutus saisi tulla hieman lähempänä pysäkkejä, nyt ne tuntuivat tulevan turhan aikaisin.
  • Linjanumeron kuulutus on täysin turha, varsinkin kun se tulee juuri silloin, kun ovet ovat auenneet ja sisääntulijat odottavat vielä ulkona sisäänpääsyä. Linjan hokeminen on muutenkin erittäin ärsyttävää. Ei metrossakaan jankata määränpäätä jatkuvasti.

Oletteko muuten antaneet virallista palautetta myös HKL:lle?

t. Rainer
 
Pakko mainita, että virallista palautetta määränpääkuulutuksen turhuudesta on jo tullutkin. Kannattaa lähettää lisää.

En ole noita kuulutuksia kuunnellut itse, mutta vaikea uskoa että seuraavan pysäkin kuulutus voi tulla liian aikaisin. Liian aikaisin tarkoittaisi että matkustaja luulisi edellistä pysäkkiä seuraavaksi. Oikea aika antaa stop-merkki ja siirtyä oville on heti edelliseltä pysäkiltä lähdön jälkeen.
 
18.9.2009, havainto vaunusta 106: Kuulutuksena tuli jokaisella pysäkillä ainoastaan "Linja 4 / Linje 4", eikä pysäkkien nimiä kuulutettu ollenkaan. Ääni oli kytketty sekä sisä- että ulkokaiuttimiin. Ulkona äänenlaatu oli niin surkea, ettei kuulutuksesta saanut mitään selvää. Sisällä ymmärtämistä auttoi se, että osasin arvata mitä sanottiin. ;) Ensivaikutelma oli surkea. :eek:
 
Matkustin perjantaina vaunuissa 93 ja 106, joissa piti olla kuulutukset. Kummassakaan ei kuulunut pihahdusakaan.

Yksi syy mykkyyteen voi olla myös kuljettaja. Automaattikuulutukset saa nimittäin pois päältä yhdellä napinpainalluksella.
 
Automaattikuulutukset saa nimittäin pois päältä yhdellä napinpainalluksella.

Se on hyvä se. Noin ala-arvoisesti toteutettuja kuulutuksia ei ole kyllä syytäkään säräytellä ja päräytellä. :cool: Uusin puutehavainto kuulutuksista on se, että Senaatintorin, Aleksanterinkadun ja Lasipalatsin pysäkkejä ei kuuluteta kummassakaan suunnassa. Meilahdessa oli myös jokin pysäkki, joka puuttui. Ainakin Lasipalatsin kuuluttamattomuus johtuu siitä, että edellisen kokeilun alkaan pysäkin nimi oli Postitalo.

Laadukkaita kuulutuksia [size=+2]EI[/size] toteuteta näin, miten ne on nyt tehty. Ei miltään osin.
 
Uusin puutehavainto kuulutuksista on se, että Senaatintorin, Aleksanterinkadun ja Lasipalatsin pysäkkejä ei kuuluteta kummassakaan suunnassa.

Nämähän ovat vain linjan keskeisimmät pysäkit, joten toki juuri ne kannattaa jättää kuuluttamatta...

Meilahdessa oli myös jokin pysäkki, joka puuttui. Ainakin Lasipalatsin kuuluttamattomuus johtuu siitä, että edellisen kokeilun alkaan pysäkin nimi oli Postitalo.

Liekö Meilahden sairaala, ent. Sairaanhoitajaopisto. Mutta mun koereissulla myös joku toinen pysäkki, olisko ollut Meilahdentie, jäi kuuluttamatta ja sen nimeä ei kyllä ole muutettu. Tuon yhden menopaluumatkan jälkeen en muuten ole joutunut kuulutuksia kuuntelemaan. Vaunujen numeroihin en ole kiinnittänyt huomiota, mutta jos hiljaisuus johtuu siitä, että kuljettaja on sulkenut laitteiston, niin kiitokseni kuljettajalle!

Linja neljä - linje fyra. Linja neljä - linje fyra. Linja neljä - linje fyra. Linja neljä - linje fyra.
 
Nyt kun metron asetinlaitteen uusimisen yhteydessä on havaittu kokeilukuulutuksia, niin en malta olla sanomatta, että näppärästi on kolmen vuoden takainen kuulutuskokeilu nelosella unohtunut vähin äänin.

Ilmeisesti päädyttiin tulokseen, "ei onnistu/mahdotonta".
 
Nyt kun metron asetinlaitteen uusimisen yhteydessä on havaittu kokeilukuulutuksia, niin en malta olla sanomatta, että näppärästi on kolmen vuoden takainen kuulutuskokeilu nelosella unohtunut vähin äänin.

Ilmeisesti päädyttiin tulokseen, "ei onnistu/mahdotonta".

Niin, mites tämä toimi? Tuliko kuulutukset siis automaattisesti LIVAsta, vai painoiko kuljettaja jotain nappia vai toimiko jollain toisella tavalla?
 
Tallinnassa on jostain syystä toteutettu hyvin toimivat pysäkkikuulutukset sekä ratikoissa, busseissa että trollikoissa. Ilmeisesti leveysasteella on merkitystä.
 
Kyllä näin on. Helsinki ei tässäkään mielessä ole ainutlaatuinen, vaan vastaava vastalauseryöppy on yleiseurooppalainen ilmiö, kun pysäkkikuulutuksia otetaan käyttöön bussi- ja raitiovaunuliikenteessä.

Jos tämä on totta, se on erinomainen argumentti pysäkkikuulutusten puolesta.
En ole ikinä törmännyt kehenkään bussien ja ratikoiden pysäkkikuulutuksilla jo pitkään varustetussa kaupungissa asuvaan henkilöön, joka olisi maininnut kyseisten kuulutusten häiritsevän itseään. Ja olen sentään asunut useita vuosia suomalaisessa mittakaavassa erittäin suuressa keskieurooppalaisessa kaupungissa, jossa kyseiset kuulutukset olivat olemassa. Varmaan niitä tuon häiritseväksi kokevia on, mutta ei kyllä selvästikään monta.
(Itse kyllä en minäkään niistä ekoina päivinäni pitänyt, mutta aika pian unohdin olla pitämättä.)

On oikeasti paljon mukavampaa, että ratikassa istuessa voi täysin rauhassa syventyä siihen kirjan lukemiseen tai tekstarin kirjoittamiseen ilman, että tarvitsee vilkuilla oikean pysäkin perään. Kuulossa tuntuu olevan (tämä tietoni perustuu pitkälti introspektioon) se hauska piirre, että se kyllä jollakin tasolla havaitsee kaiken mitä kuuluu, mutta päästää tietoisuuteen asti vain sen osan informaatiosta, joka on tarpeellinen. Tästä seuraa se, että sitä vaan istuu ja tekee mitä tekee, kunnes yhtäkkiä korvista kuuluu oman pysäkin nimi, jolloin kirjanmerkki laitetaan paikoilleen, kirja suljetaan ja noustaan ylös.
Tietenkin virallisesti nuo kuulutukset ovat vain näkövammaisia varten, mutta käytännössä niistä hyötyvät kaikki. Ilmeisesti myös ne, jotka ovat aluksi asiasta esittäneet vastalauseita, jos tuo väite vastalauseryöpystä on todenpitävä.
 
Vaikea uskoa, että vihdoinkin kuulutuksia mietitään ihan tosissaan. Se on toki eri asia mitä käytännössä tulee tapahtumaan. Toivottavasti nyt kuitenkin vihdoinkin siirrytään jahkailuvaiheesta toteutukseen. Järjestelmäuudistuksen yhteydessä olisi täysin päätöntä jättää käyttämättä mahdollisuus. Toki onhan valmiudet jo nytkin, mutta niitä vain ei haluta käyttää. Ja artikkelissa väitetty "kaiutintekniikan kehittymättömyys" on täyttä puppua. Vai onko metro- ja junaliikenteen kaiutintekniikka täysin ylivertaista busseihin ja raitiovaunuihin verrattuna? (Vihje: ei ole.)

Kuulutusten käyttöönoton aiheuttamaa vastalauseryöppyä on helppo vähentää tekemällä toteutus kunnolla, eikä rykäisemällä keskeneräistä yritelmää käyttöön.

Avaimia laadukkaisiin kuulutuksiin ovat:
  • lyhyt ja ytimekäs merkkiääni
  • miellyttävä kuulutusääni
  • selkeä artikulointi
  • pysäkille pysähdyttäessä vaunun linjan kuuluttaminen vain ulkokaiuttimilla
  • harkittu määrä kuulutuksia vaihtoyhteyksistä tärkeimmillä vaihtopysäkeillä

Mm. Tukholman esimerkki kuulutusten toteutuksista on kerrassaan mainio, ja siitä on syytä ottaa oppia.

Tietenkin virallisesti nuo kuulutukset ovat vain näkövammaisia varten, mutta käytännössä niistä hyötyvät kaikki.
Kuulutukset ovat luonnollinen osa matkustajainformaatiota ja kuuluvat laadukkaaseen joukkoliikenteeseen.
 
Avaimia laadukkaisiin kuulutuksiin ovat:
  • lyhyt ja ytimekäs merkkiääni
  • miellyttävä kuulutusääni
  • selkeä artikulointi
  • pysäkille pysähdyttäessä vaunun linjan kuuluttaminen vain ulkokaiuttimilla
  • harkittu määrä kuulutuksia vaihtoyhteyksistä tärkeimmillä vaihtopysäkeillä

Mm. Tukholman esimerkki kuulutusten toteutuksista on kerrassaan mainio, ja siitä on syytä ottaa oppia.
Haluaisin tässä vaiheessa huomauttaa, että HSL-liikenteessä on kaksi tuotetta, joiden palveluun sisältyy kuulutukset:
  1. lähijunaliikenne, jossa napakkaääninen Eija Ahlberg (os. Kare) kuuluttaa (junatyypistä riippuen plim-äänen jälkeen) seuraavan pysäkin lisäksi lähtöasemalla junalinjan nimen ja määräaseman, vaihtoasemilla vaihtoyhteydet toisiin juniin ja muistuttaa juoppojunienkin olevan lain mukaan savuttomia ja prosenttijuomattomia kulkuvälineitä.
  2. metroliikenne, jossa pehmeä-ääninen Carla Rindell kuuluttaa ilman merkkiääntä seuraavan pysäkin ja Itäkeskuksessa myös ilmoittaa junan jatkohaaran ja vaihtoyhteyden toiselle haaralle. Pääteasemalla ilmoitetaan myös pääteasema ja junan jatkaminen kääntöraiteelle.

Olen sitä mieltä, että ensin raitioliikenteeseen ja myöhemmin bussiliikenteeseen pitäisi saada kuulutukset näinikään:
  • ei tarpeetonta ja ärsyttävää merkkiääntä (jos joku ääni on pakollinen, niin sitten metron alkuperäinen ovien sulkeutumisääni mallia "plum")
  • Carla Rindell äänessä
  • ei "Linja neljä – linje fyra"-spedeilyä, pysäkillä voi toki olla kajari, joka kertoo pysäkille saapuvan vuoron linjanumeron ja määränpään (Nelonen Katajanokalle, Fyran till Skatudden)
  • Vaihtoyhteyksien kertominen
Eli lähempänä metroa kuin lähijunaa.
 
Takaisin
Ylös