Raide-Jokeri

Meidän materiaaleissa kuvauksesi kaltainen pitää paikkaansa nimenomaan vaihde-opastimissa (ja liikenneympyröissä etenä, mutta tarkkaile liikennettä). Mutta tunnelin, päättäreiden sekä kaukalon opastimissa kolmiolla näyttäisi olevan eri merkitys. Pitää kysyä tarkemmin fiksummilta. Kolmion näyttäminen eli "aja varoen" olisi sinällään fiksua, kun em. alueille ei pitäisi tulla ajon sallivaa opastetta, jos siellä on jo vaunu muuta kuin lokin antaman käskyn vuoksi esim. bukseeria varten.

En muista että päättäreillä edes olisi kolmiota näyttäviä opastimia.

Päättärit toimivat seuraavasti: eka vaunu ohjataan tulosuunnastaan vasemmalle raiteelle. Jos kyseisellä raiteella on vaunu niin seuraava vaunu ohjataan suoralle raiteelle. Jos kyseisellä raiteella on vaunu niin 3. vaunu odottaa S:llä.

Tunneleissa muistelisin käytettävän kolmiota, jos tunnelijärjestelmässä on vika jonka takia ei voida varmistaa turvallista tunnelissa ajoa (esim. Hahmontunnistus ei toimi).
 
Tuon tähän valo-ohjausjuttuun yhden lisäesimerkin. Linkin kuvan vaunu loittonee kuvaajasta. Kuvassa näkyykin valo-opastin, joka näyttää opasteena kolmiota silloin, kun ajo sallitaan. Muut vaihtoehdot ovat poikkiviiva ("keltainen") ja S ("punainen"). Tuossa kolmio on ehkä varoittamassa betoniaseman tasoristeyksestä, jota voidaan pitää jossei vaarallisena niin kuitenkin riskialttiina. Tasoristeyksen jälkeen mennään rataosalle, jossa on Varikkotien kuuluisa kaukalo. Siellä on omat opastimensa, joista oli jo viittauksia edellä.
 
Tuon tähän valo-ohjausjuttuun yhden lisäesimerkin. Linkin kuvan vaunu loittonee kuvaajasta. Kuvassa näkyykin valo-opastin, joka näyttää opasteena kolmiota silloin, kun ajo sallitaan. Muut vaihtoehdot ovat poikkiviiva ("keltainen") ja S ("punainen"). Tuossa kolmio on ehkä varoittamassa betoniaseman tasoristeyksestä, jota voidaan pitää jossei vaarallisena niin kuitenkin riskialttiina. Tasoristeyksen jälkeen mennään rataosalle, jossa on Varikkotien kuuluisa kaukalo. Siellä on omat opastimensa, joista oli jo viittauksia edellä.

Kyseessä on raitiovaunun info-opastin ja liikennevalo-ohjauksen tyyppi on osittainen ohjaus jolloin ei ajolupaa (nuolta) saada lain mukaan näyttää (koska kaikkia ryhmiä, tässä jalankulkua, ei ole valo-ohjattu). Info-opastimen tehtävä kertoa kuljettajalle, että ohjatuille ryhmille palaa punainen.

Vertailuna kantakaupungissa osittaisessa ohjauksessa ei raitiovaunulle näytetä mitään valoa.
 
Kyseessä on raitiovaunun info-opastin ja liikennevalo-ohjauksen tyyppi on osittainen ohjaus jolloin ei ajolupaa (nuolta) saada lain mukaan näyttää (koska kaikkia ryhmiä, tässä jalankulkua, ei ole valo-ohjattu). Info-opastimen tehtävä kertoa kuljettajalle, että ohjatuille ryhmille palaa punainen.

Vertailuna kantakaupungissa osittaisessa ohjauksessa ei raitiovaunulle näytetä mitään valoa.
Kiitos asiantuntevasta tarkennuksesta.
 
Tuon tähän valo-ohjausjuttuun yhden lisäesimerkin. Linkin kuvan vaunu loittonee kuvaajasta. Kuvassa näkyykin valo-opastin, joka näyttää opasteena kolmiota silloin, kun ajo sallitaan. Muut vaihtoehdot ovat poikkiviiva ("keltainen") ja S ("punainen"). Tuossa kolmio on ehkä varoittamassa betoniaseman tasoristeyksestä, jota voidaan pitää jossei vaarallisena niin kuitenkin riskialttiina. Tasoristeyksen jälkeen mennään rataosalle, jossa on Varikkotien kuuluisa kaukalo. Siellä on omat opastimensa, joista oli jo viittauksia edellä.

Juu, tämä on niin looginen valo, että mäkin ymmärrän tämän ja itse asiassa pidän tästä logiikasta kovasti. Eli kun autoja (ja jalankulkijoita/pyöräilijöitä) ei pysäytetä vars. liikennevaloilla, vaan sellaisilla kaksiaukkoisilla (joita keskustassa vastaavat ns. jokerivalot eli ne kolmion muotoiset palokuntavalot), niin siinä tapauksessa ratikka ei saa nuolta eli lupaa posottaa suoraan läpi, vaan S:n ja –:n kaveriksi tulee tuo kärkikolmio, joka merkitsee, että nyt voit ajaa, mutta ole silti vähän varovainen. Pidän myös kärkikolmion valinnasta symboliksi tuohon, koska sehän merkitsee yleisestikin liikenteessä, että tule vaan, mutta ole varovainen.

Eli tämän, normaalin S, –, ↑:n (sekä näiden yläpallolla • höystettyjen versioiden) kanssa mulla ei ole mitään "ongelmaa".

Sekavaksi alkaa mennä vasta sitten, kun tulee näitä S, –, | -opastimia ja joitakin, jossa ilmeisesti viivan tilalla on kärkikolmio keskimmäisessä valossa. Ja joita tunnutaan käyttävän useammanlaisissa tilanteissa. Ja kuten näkyy, niin täälläkin on vähän ristiriitaista tietoa nyt siitä, mitä nuo lopulta meinaa. Ehkä pitää vaan odottaa, että liikenne arkipäiväistyy, niin nuo selviävät ajanmittaan sitten.

Miksi muuten se Varikkotien kaukalo halutaan valo-ohjata ikään kuin se olisi tunneli? Mitä sellaista erikoista siellä on, joka sen perustelee? Seinämätkö sen tekevät, vaikkei siellä kattoa olekaan?

Suoraan tuohon ei ole olemassa tietoa, mutta edelleen sanon, että vastaus on se 70-80 (ilman tunneli- ja vaihdeopastimia) :D

Joo, siihen lukuun 76 mä pääsin videon avulla, ja vaikka en kyllä nyt täysin luota siihen, että jokaisen valon sieltä oikein bongansin, eli voi heittää parilla suuntaan tai toiseen, niin tuolla välillä se kyllä varmasti on. Kiitos!
 
En muista että päättäreillä edes olisi kolmiota näyttäviä opastimia.

Päättärit toimivat seuraavasti: eka vaunu ohjataan tulosuunnastaan vasemmalle raiteelle. Jos kyseisellä raiteella on vaunu niin seuraava vaunu ohjataan suoralle raiteelle. Jos kyseisellä raiteella on vaunu niin 3. vaunu odottaa S:llä.

Tunneleissa muistelisin käytettävän kolmiota, jos tunnelijärjestelmässä on vika jonka takia ei voida varmistaa turvallista tunnelissa ajoa (esim. Hahmontunnistus ei toimi).

Koulutusmateriaalissa tuo päätepysäkkien sekä tunnelin kolmio kuitenkin näkyy, joten joko sinä tai koulutusmateriaali on väärässä. Kolmion pitäisi näkyä näissä vain silloin, kun varatulle alueelle on annettu liikenteenohjauksen puolesta lupa edetä esim. hinausta varten. Itse valitettavasti joudun uskomaan koulutusmateriaalia tässä tapauksessa enemmän kuin sinun väittämääsi, kunnes toisin on todistettu.
 
Vaikuttaisi minusta siltä, että opastin S, ▽, | (taikka S, ▽, \) on käytössä kahdessa aivan eri merkityksessä, mikä ei kyllä yhtään selkeytä tätä hommaa.

Eli tunneleissa (ja jostain syystä Varikkotien kaukalossa, tätä syytä en ihan ymmärrä) on käytössä tällainen opastin (joskin ainakin Zigen linkkaamalla videolla se oli Huopalahden tunnelissa kokonaan pimeänä), jolloin S varmaankin kieltää ajamasta eteenpäin, | antaa luvan ajella normaalisti suunniteltua ajonopeutta ja ▽ puolestaan on LOKin manuaalisesti sinne asettama ja merkitsee periaatteessa vähän samaa kuin S, –, ▽ -valoissakin eli ajele vaan mutta mene varoen.

Ja sitten on vaihteiden kohdalla vaihdeopastimet, joissa S kieltää ajamasta vaihteeseen, ▽ antaa luvan ajaa myötävaihteeseen 10 km/h nopeudella, koska vaihde pitää ajaa auki ja | taikka \ kertoo vaihteen asennon ja antaa luvan ajaa normaalisti suunniteltua ajonopeutta, joskin nopeusrajoitus on 15 km/h, jos vaihdetaan toiselle raiteelle.

Näinköhän tämä nyt menisi?

Vai onko meillä siis olemassa erikseen sekä S, –, | että S, ▽, | ?
 
Juu, tämä on niin looginen valo, että mäkin ymmärrän tämän ja itse asiassa pidän tästä logiikasta kovasti. Eli kun autoja (ja jalankulkijoita/pyöräilijöitä) ei pysäytetä vars. liikennevaloilla, vaan sellaisilla kaksiaukkoisilla (joita keskustassa vastaavat ns. jokerivalot eli ne kolmion muotoiset palokuntavalot), niin siinä tapauksessa ratikka ei saa nuolta eli lupaa posottaa suoraan läpi, vaan S:n ja –:n kaveriksi tulee tuo kärkikolmio, joka merkitsee, että nyt voit ajaa, mutta ole silti vähän varovainen. Pidän myös kärkikolmion valinnasta symboliksi tuohon, koska sehän merkitsee yleisestikin liikenteessä, että tule vaan, mutta ole varovainen.
Tosin jäsen anttiti kertoi, että esimerkkikuvan tapauksessa nuoli on korvattu kärkikolmiota muistuttavalla kuviolla siitä syystä, että paikalla oleva jalankulkijoiden ylityspaikka on kokonaan ilman valo-ohjausta. Jalankulkijaa ei siis pysäytetä tuohon liikennevaloilla eikä hänelle anneta ylityslupaakaan valo-ohjauksella. Betoniaseman ajoneuvoliikenne pysäytetään raitiovaunuvalolla, Jokerin tapauksessa kaksilamppuisella raitiovaunuvalolla, kun raitiovaunu on lähestymässä paikkaa ja ohittaa sen.

Tuosta kärkikolmion muotoisesta opastekuviosta voi olla monta mieltä. Opasteen tarkoitus itsessään on asiaankuuluva ja välttämätönkin. Mutta kolmion asento opasteessa on toisaalta hieman kyseenalainen. Liikennemerkki B5 tarkoittaa nimenomaan väistämisvelvollisuutta risteyksessä kolmion takaa tulevalle, ja nyt näissä Jokerin tapauksissa on juuri päinvastainen tilanne eli muu liikenne väistää nimenomaan ratikkaa. Varoittava merkki voisi pikemminkin olla samassa asennossa kuin varoittavat liikennemerkitkin, kuten vaikkapa tämä eli Muu vaara. Voi olla, että kolmion asennolle on jokin historiallinen syy, sehän on voitu kopioida sellaisenaan jostain ulkomaisesta esimerkistä.
Miksi muuten se Varikkotien kaukalo halutaan valo-ohjata ikään kuin se olisi tunneli? Mitä sellaista erikoista siellä on, joka sen perustelee? Seinämätkö sen tekevät, vaikkei siellä kattoa olekaan?
Kaukalossa näkyvyys kuljettajan paikalta radalle eteen päin ei ulotu kovinkaan pitkälle. Se taas johtuu S-mutkasta juuri kaukalon kohdalla. Valo-ohjauksen ideaa voisi ehkä verrata rautatieliikenteen suojastukseen.

Raitiolinjan 15 varrelle tulee siis huomattavan monenlaisia opastintolppia "majakoineen". Perinteisiä liikennevaloja, raitiovaunuopastimia (nyk. joukkoliikenneopastimia), edellisten muunnoksia pystypalkkeineen tai kolmioineen ja vaihdeopastimia. Kuriositeetin vuoksi laitan jälleen yhden kuvan Keilaniemestä. Kolmilamppuisina niiden äkkiseltään voisi luulla olevan joukkoliikenneopastimia (S, poikkiviiva, nuoli). Nuo ovat kuitenkin vaihdeopastimia, vaihteet sijaitsevat vaan kuvan näkymäalueen ulkopuolella pitkän kaarteen takana. Ja opasteetkin ovat pikkupallo, S ja vaihteen asentoa kuvaava viiva. Ilmeisesti opastimella pystytään antamaan poikkipalkinkin muotoista kuviota (ehkä vikatilanteita ajatellen?). Samanlainen tolppapari on Itäkeskuksessakin. Ja nämä ovat tietenkin lähtösuuntaan, joissakin puheenvuoroissa ovat olleet esillä päättärien tulotolpat. Tulotolpilla opasteina ovat minun käsittääkseni (ylhäältä alas) seis, kärkikolmio ja vaihteen asentoa kuvaava palkki.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta kärkikolmion muotoisesta opastekuviosta voi olla monta mieltä. Opasteen tarkoitus itsessään on asiaankuuluva ja välttämätönkin. Mutta kolmion asento opasteessa on toisaalta hieman kyseenalainen. Liikennemerkki B5 tarkoittaa nimenomaan väistämisvelvollisuutta risteyksessä kolmion takaa tulevalle, ja nyt näissä Jokerin tapauksissa on juuri päinvastainen tilanne eli muu liikenne väistää nimenomaan ratikkaa. Varoittava merkki voisi pikemminkin olla samassa asennossa kuin varoittavat liikennemerkitkin, kuten vaikkapa tämä eli Muu vaara. Voi olla, että kolmion asennolle on jokin historiallinen syy, sehän on voitu kopioida sellaisenaan jostain ulkomaisesta esimerkistä.

Tämä on kyllä ihan totta. Ehkä △ muistuttaisi liikaa nuolta sitten.
 
Kyseessä on raitiovaunun info-opastin ja liikennevalo-ohjauksen tyyppi on osittainen ohjaus jolloin ei ajolupaa (nuolta) saada lain mukaan näyttää (koska kaikkia ryhmiä, tässä jalankulkua, ei ole valo-ohjattu). Info-opastimen tehtävä kertoa kuljettajalle, että ohjatuille ryhmille palaa punainen.

Vertailuna kantakaupungissa osittaisessa ohjauksessa ei raitiovaunulle näytetä mitään valoa.
Sehän on ulkomailla normaalia, että jalankulkijoille on valo-ohjaamaton ylityspaikka, mutta raitioliikenteelle nuoli-, pystyviiva- tms. opaste, mitä nyt kyseisessä kaupungissa muutenkin käytetään ajon sallivana opasteena. Suomen lainsäädäntö ei vaikuta olevan tässä ajan tasalla. Tuskin tuo ainakaan turvallisuutta parantaa, kun jotkut luulevat kolmion tarkoittavan, että raitiovaunun tulee väistää jalankulkijoita, kun täällä ei ole muutenkaan suojatiettömiin ylityspaikkoihin totuttu.
 
...kun jotkut luulevat kolmion tarkoittavan, että raitiovaunun tulee väistää jalankulkijoita, kun täällä ei ole muutenkaan suojatiettömiin ylityspaikkoihin totuttu.

En usko ihan tällaiseen riskiin kuitenkaan. Lähtökohtaisesti muu tienkäyttäjä ei näe tuota ratikan kolmio-opastetta samaan aikaan, kun on ylittämässä kiskot eikä siis tiedä, mikä / miltä näyttävä valo ratikalle palaa.
 
Raitiolinjan 15 varrelle tulee siis huomattavan monenlaisia opastintolppia "majakoineen". Perinteisiä liikennevaloja, raitiovaunuopastimia (nyk. joukkoliikenneopastimia), edellisten muunnoksia pystypalkkeineen tai kolmioineen ja vaihdeopastimia. Kuriositeetin vuoksi laitan jälleen yhden kuvan Keilaniemestä. Kolmilamppuisina niiden äkkiseltään voisi luulla olevan joukkoliikenneopastimia (S, poikkiviiva, nuoli). Nuo ovat kuitenkin vaihdeopastimia, vaihteet sijaitsevat vaan kuvan näkymäalueen ulkopuolella pitkän kaarteen takana. Ja opasteetkin ovat pikkupallo, S ja vaihteen asentoa kuvaava viiva. Ilmeisesti opastimella pystytään antamaan poikkipalkinkin muotoista kuviota (ehkä vikatilanteita ajatellen?). Samanlainen tolppapari on Itäkeskuksessakin. Ja nämä ovat tietenkin lähtösuuntaan, joissakin puheenvuoroissa ovat olleet esillä päättärien tulotolpat. Tulotolpilla opasteina ovat minun käsittääkseni (ylhäältä alas) seis, kärkikolmio ja vaihteen asentoa kuvaava palkki.

Tähän voisin vielä jatkaa, tuossa kuvassa Keilaniemestä näkyy S:n päällä pallo opastin, joka päätepysäkeillä tarkoittaa, että vuoro on tulossa/jonossa. Tuo pallo palaa pitkään esimerkiksi tilanteessa jossa vaihteessa on tehty reitti ensin toiselle vaunulle ja sen kulkua odotetaan ennen S:llä reittiä pyytävää vaunua.

Sehän on ulkomailla normaalia, että jalankulkijoille on valo-ohjaamaton ylityspaikka, mutta raitioliikenteelle nuoli-, pystyviiva- tms. opaste, mitä nyt kyseisessä kaupungissa muutenkin käytetään ajon sallivana opasteena. Suomen lainsäädäntö ei vaikuta olevan tässä ajan tasalla. Tuskin tuo ainakaan turvallisuutta parantaa, kun jotkut luulevat kolmion tarkoittavan, että raitiovaunun tulee väistää jalankulkijoita, kun täällä ei ole muutenkaan suojatiettömiin ylityspaikkoihin totuttu.

Joskus pitääkin väistää, jos on suojatie kuten esim Oulunkylässä Norrtälljentien etelä pään ympyrässä, vaikka ratikan opastin näyttää "aja varoen". Muutenkin noita suojateitä on jätetty liikenneympyröiden ympäristöön erityisesti kun ratikka menee sekaliikenteessä (kun ei sitä voi ottaa ratikalta pois jos samassa kohdassa kulkeville kumipyörille olisi suojatie)

En yllättyisi vaikka tuo kolmiaukkoisten ratikkavalojen "kärkikolmio" olisi esim Saksasta otettu. Raitiovaunujen liikennemerkkijärjestelmä on lähes kopio täkäläisestä
 
Lähtökohtaisesti muu tienkäyttäjä ei näe tuota ratikan kolmio-opastetta samaan aikaan, kun on ylittämässä kiskot eikä siis tiedä, mikä / miltä näyttävä valo ratikalle palaa.
Joissakin paikoissa saattaa sittenkin nähdä, vaikka en pidä tätäkään todellisena ongelmana. Tämän kuvan tilanteessa jalankulkijat ratikkapysäkin itäpäässä tai sen luona olevalla suojatie-ylityspaikka-suojatie -ketjulla, samoin osa kuvankin autojen kuljettajista, näkevät tuon kolmio-opasteen jos vain katsovat jostain syystä ratikan tolppaa sopivaan aikaan. Autoille toki palaa samaan aikaan punainen valo, jota autonkuljettajat toivottavasti katsovat aktiivisemmin ja myös noudattavat sitä. Mutta ratikan tolppa on pienen välimatkan päässä pysäkistä ja kahden valo-ohjaamattoman suojatien väliin jäävästä raitiotien ylityspaikasta (sekin valo-ohjaamaton), että ihan varmasti useakin jalankulkija pystyy näkemään tuon kolmion, jos vain katsoo oikeaan paikkaan. Mutta arvelisin, että ratikan valoista kiinnostuneita kadun tai sen osien ylittäjiä on niin vähän, ettei tällä ole mainittavaa merkitystä.
 
Tämä Rattivaunun Pohjois-Haagan kuvan perspektiivi on mainio, se saa jotenkin vaunun näyttämään suht lyhyeltä, eivätkä pysäkitkään näytä mitenkään valtavilta. Olisi helppoa kuvitella 1950-luvun telivaunu tuonne 1950-luvun lähiöön. Ja jonkin HKL:n suunnitelman mukaan tuolla olisi hyvin voinut raitiotie ollakin silloin 1950-luvulla. Mikä puolestaan sai miettimään, miten hassulta ja keskeneräiseltä tuo valkoinen keula/perä näyttää.

Kun foorumilla on taitavia photoshoppaajia, niin haluaisiko joku tarttua haasteeseen? Miltä tämä vaunu näyttäisi, jos väritysmalli olisi periaatteessa tuo Höselin kaavio, jossa keskiosa on yhdenvärinen ja päädyt toisenvärisiä, mutta väriyhdistelmä olisikin kelta-vihreä, eli keskellä kaupunkiratikan vihreä ja päädyt sitten joko Articin keltaisia tai nivelvaunun kermankeltaisia? Olisi kiva nähdä!

IMG_4091.jpg
 
Takaisin
Ylös