Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Tämä oli se mitä hain. Oliko tämä oletus (että viikonloppuna on puolet arjesta) vai oletko tutkiskellut? Itselläni ei ole suoralta kädeltä minkään valtakunnan aavistusta matkustajamääriin viikonloppuna vs. arkisin. Oletettavasti lauantai ja sunnuntaikin eroavat merkittävästi, koska monilla linjoilla voi olla tuplasti tiheämmät aikataulut lauantaisin
Tämä oli se mitä hain. Oliko tämä oletus (että viikonloppuna on puolet arjesta) vai oletko tutkiskellut? Itselläni ei ole suoralta kädeltä minkään valtakunnan aavistusta matkustajamääriin viikonloppuna vs. arkisin. Oletettavasti lauantai ja sunnuntaikin eroavat merkittävästi, koska monilla linjoilla voi olla tuplasti tiheämmät aikataulut lauantaisin
Tämä oli se mitä hain. Oliko tämä oletus (että viikonloppuna on puolet arjesta) vai oletko tutkiskellut? Itselläni ei ole suoralta kädeltä minkään valtakunnan aavistusta matkustajamääriin viikonloppuna vs. arkisin. Oletettavasti lauantai ja sunnuntaikin eroavat merkittävästi, koska monilla linjoilla voi olla tuplasti tiheämmät aikataulut lauantaisin
Kansainvälinen nyrkkisääntö on, että lauantaisin on puolet arjesta ja sunnuntaisin puolet lauantaista. Mutta se on tosi karkea sääntö eikä sovi esim. Helsingin ratikoihin, joita käytetään lauantaisin "liikaa" niiden palveluluonteesta johtuen (tai siis käytettiin vielä 2010-luvulla, en tiedä, mikä tilanne siellä nykyisin on, kun matkustajamäärät ovat romahtaneet). Poikittaisessa työmatkaliikenteessä voisi kuvitella, että tuo nyrkkisääntö kuitenkin pätisi aika hyvin.
Itse en ainakaan tuommoiseen karkeaan sääntöön usko (ilman tilastoja) koronan jälkeisessä maailmassa. Olen itse ainakin varsinainen tilasto poikkeama, koska oma joukkoliikenteen käyttöni osuu pääosin viikonloppuihin aina. En usko, että olen ainoa tämmöinen.
Koronaa ennen oli varmasti varsin tasaiset liikennemäärät. Nykyisin jo arkipäivien välinen erokin on huomattava. Metroakin on alettu siksi ajamaan eri tiheyksin eri arkipäivinä
Olen niitä yrittänyt etsiä mutta ei taida olla..... ja arvioitahan ne on, ei kait busseissa ollut laskureita jokaisessa.....
Asiasta toiseen, mikä on tilanne Itiksen päässä, korjaataanko joskus siirtyminen päättäriltä asemalle vai onko se tuollainen hamaan tappiin asti? Se on jotenkin järjetön tällä hetkellä kun puuttuu ainakin yksi suojatie ja jengi hyppii bussien keskellä, kukaan ei kierrä nykyisten suojateiden mukaan.....
Itse en ainakaan tuommoiseen karkeaan sääntöön usko (ilman tilastoja) koronan jälkeisessä maailmassa. Olen itse ainakin varsinainen tilasto poikkeama, koska oma joukkoliikenteen käyttöni osuu pääosin viikonloppuihin aina. En usko, että olen ainoa tämmöinen.
Koronaa ennen oli varmasti varsin tasaiset liikennemäärät. Nykyisin jo arkipäivien välinen erokin on huomattava. Metroakin on alettu siksi ajamaan eri tiheyksin eri arkipäivinä
Lauantai 50% arkipäivästä ja pyhä/sunnuntai 25% arkipäivästä viittaa minusta myös yhteiskuntaan, jossa kaupat eivät ole auki sunnuntaisin. Ilman tilastoja en noin isoon eroon lauantain ja sunnuntain välillä usko Helsingin seudulla nyt 2020-luvulla. Joskus vuosikymmeniä sitten sunnuntait olivat kyllä hyvin hiljaisia, mutta etteivät enää yhtä hiljaisia.
Toki omasta joukkoliikenteen käytöstä suurin osa on keskustaratikoita ja junia. Siinä ei oikein ole saanut ajatusta miten esikaupunkien bussilinjat kuormittuvat. Mutta itsellä on sellainen kutina, että erot keskustaratkoiden ja lähijunien kuormituksessa eri viikonpäivinä ovat pienentyneet merkittävästi, vaikka toki viikonloppuna on vähemmän kulkijoita kuin arkena.
Tässä alkaa tuntua, että tuota asiaa saisi oikeasti selvittää. HSL:llä varmasti on tilastoja asiasta, mutta niitä ei sitten taida olla tavoitettavissa.
Viime vuonna on tehty ensimmäinen koronan jälkeinen liikkumistutkimus. HSL:n sivuilla lukee: "Liikkumistutkimuksen 2023 tulosraportti julkaistaan HSL:n internet-sivuilla vuoden 2024 aikana."
Itse en ainakaan tuommoiseen karkeaan sääntöön usko (ilman tilastoja) koronan jälkeisessä maailmassa. Olen itse ainakin varsinainen tilasto poikkeama, koska oma joukkoliikenteen käyttöni osuu pääosin viikonloppuihin aina. En usko, että olen ainoa tämmöinen.
Koronaa ennen oli varmasti varsin tasaiset liikennemäärät. Nykyisin jo arkipäivien välinen erokin on huomattava. Metroakin on alettu siksi ajamaan eri tiheyksin eri arkipäivinä
Ei pidäkään uskoa. Mä tulin tietoiseksi tuosta nyrkkisäännöstä parikymmentä vuotta sitten, eikä se silloinkaan varmaan ihan tuore ollut. Maailma muuttuu.
Sen verran voisin sääntöä silti puolustaa, että se on ajateltu lähiön ja keskustan väliseen liikenteeseen, jossa väki kuljetetaan aamulla lähiöstä pois ja tuodaan sinne sitten iltapäivällä tai alkuillasta takaisin ja jonkin verran on sitten muuta asiointi- ja huvittelumatkustusta. Voihan olla, että vaikkapa bussilinja 77 noudattaa tuota ihan hyvin. Höselillä varmaan olisi tilastoakin asiasta. Linjan 15 osalta olisi oikeasti mielenkiintoista nähdä enemmän dataa – ruuhkahuiput, päiväliikenne, iltaliikenne, viikonloput.
Petteri viittasi Helsingin keskustan ratikoihin. Ne eivät ole luonteensa takia tuota nyrkkisääntöä koskaan noudattaneet, kuten jo aiemmin totesin. 2010-luvun lopulle asti Helsingin ratikkajärjestelmä oli nimenomaan kantakaupungin jakelujärjestelmä. Kyllä nelosella matkustettiin Munkkiniemestä keskustaan, mutta sillä matkustettiin myös ruuhkasuuntaa vastaan keskustasta Munkkiniemeen aikana, jolloin Munkkiniemessä vielä oli useita suuria työpaikkoja. Nythän ne on pitkälti lähiöistetty asunnoiksi. Lisäksi nelosella tehtiin valtavan paljon lyhyitä matkoja pitkin linjaa. Muistelen, että matkan keskipituus oli 2 km. Kolmosen ratikalla taisi olla vielä lyhyempi. Ratikkajärjestelmässä oli kyllä ruuhkapiikit, mutta matkustajia oli päivä- ja iltaliikenteessä "liikaa" ja etenkin lauantait olivat todella vilkkaita. Sen saattoi todeta aikatauluistakin silloin kun aikataulut vielä laadittiin sillä periaattella, että vuoroväli oli tiheämpi niinä aikoina kun matkustajia oli enemmän.
Sellaista teoriaa tai nyrkkisääntöä ei taida olla olemassakaan, joka pätisi nykyiseen, näivettynyttä keskustaa palvelevaan ratikkajärjestelmään. Romahtaneet matkustajamäärät, kohtuuttomiksi kasvaneet vuorovälit, poskettomat hinnat, vuokraskuutit ja se, ettei kukaan oikein tiedä, minne mikäkin linja tällä viikolla edes kulkee, ovat tehneet siitä pikemminkin epäjärjestelmän.
Asiasta toiseen, mikä on tilanne Itiksen päässä, korjaataanko joskus siirtyminen päättäriltä asemalle vai onko se tuollainen hamaan tappiin asti? Se on jotenkin järjetön tällä hetkellä kun puuttuu ainakin yksi suojatie ja jengi hyppii bussien keskellä, kukaan ei kierrä nykyisten suojateiden mukaan.....
Se tilanne on oikea oppikirjaesimerkki siitä, miten vähän joukkoliikenteen käyttäjää ihan oikeasti arvostetaan. Toisin sanoen ketään ei kiinnosta se, että sieltä pitää taivaltaa pitkä matka, eikä kukaan aio tehdä asialle mitään.
En muista enää, mikä rakennusliike sen metroaseman tontin itselleen varasi, mutta fiksusti tekivät, kun varasivat, niin eipähän päässyt kukaan kilpailija sinne huseeraamaan. Sitten vaan ilmoittivat loppujen lopuksi, että ei me nyt oikeasti viitsitä sinne mitään tehdä, sori siitä. Varmaan kaupunki oli jonkun nimellisen seuraamusmaksun asettanut, jonka rakennusliike iloisesti maksoi osana kokonaisratkaisua. Nykyinen taloustilanne, alueen demografia ja sosioekonimia eivät millään tavalla tee tuosta tontista houkuttelevaa sen paremmin toimisto- kuin uudisasuinrakentamisen kannalta. Rakennusliike sen kyllä tietää, ja ehkäpä kaupungin virkamiehetkin, mutta he eivät sitä ääneen halua tai saa myöntää.
Tuossa olisi tietysti pitänyt varautua siihen, että rakennusliike lyö hanskat tiskiin, sillä se ei ole mitenkään ennenkuulumatonta. Ja kun kelvottomat virkamiehet vähemmän yllättyneesti eivät osanneet varautua, niin ainakin heidän olisi pitänyt samana päivänä ilmoituksen saatuaan kaivaa esille vanhat piirustukset ja katsoa, mitkä niistä nyt pannaan toteutukseen ja seuraavana päivänä kysyä allianssilta, että teettekös tämän lisätyönä vai tehdäänkö me se erillisurakkana. Sinne metropömpelin viereen on piirretty kiskoja useaan otteeseen, ja aikaa olisi aivan hyvin ollut vetää ne kiskot sinne niin, että ratikkapysäkki olisi ollut metrosisäänkäynnin edustalla liikenteen alkaessa.
Kun tästä oli aiemmin puhe, varmaan tässä samassa ketjussa, niin totesin, että bussien parkkeeraaminen voidaan siirtää Puhoksen parkkipaikalle, ja joku pahoitti siitä kovasti mielensä. Se nyt kuitenkin on ihan kansainvälinen käytäntö, että se parkkeeraus tehdään jossain syrjempänä ja sitten ajetaan terminaalin kautta ottamaan ja jättämään matkustajat. Näin bussimatkustajien palvelu ei siis heikkenisi, vaikka ratikka veisikin perille asti.
Mutta lyhyt ja kyynisrealistinen vastaus kysymykseesi: Tilanne on se mikä on, eikä sille aiota tehdä yhtään mitään.
Tontti jäänee pitkäksi aikaa rakentamatta. Ainoa tapa saada sinne lähivuosina jotakin olisi, että kaupunki myöntäisi demografian ja sosioekonomian tuomat rajoitteet ja rakentaisi sen itse. Sinne voisi siirtää keskustasta pari kaupungin virastoa alempiin kerroksiin ja niiden päälle tehdä Hekan asuntoja ylempiin. Pakkosiirretyt virkamiehet tuskin hihkuisivat onnesta.
.En muista enää, mikä rakennusliike sen metroaseman tontin itselleen varasi, mutta fiksusti tekivät, kun varasivat, niin eipähän päässyt kukaan kilpailija sinne huseeraamaan. Sitten vaan ilmoittivat loppujen lopuksi, että ei me nyt oikeasti viitsitä sinne mitään tehdä, sori sisiitää.
YIT:hän se oli. Siitä jokerin koeajoissa hieman kyseisen firman kavereille naljailtiin. Muistaakseni heikon rakennuspuolen suhdanteen takia tuokin osastoitiin jotenkin infra ja talonrakennus erikseen, en tarkkaan muista.
Kyseisellä yrityksellähän, kuten kaikilla rakennusalalla, menee nyt heikosti. Taitaa olla paljon lomautuksia. Ja ne, jotka ovat ratikkahankkeisiin päässeet kiinni, ovat tällä hetkellä siellä hyvässä asemassa suhteessa muihin. Siellä ovi käy ja kaikki kynnellekykenevät jättävät uppoavaa laivaa.
Joo tiedän kyllä miksi siitä puuttuu raiteet ja talot mutta olisi edes joku selkeä reitti olisi kun se iso massa sieltä välillä juoksee metroon. En usko että uutta päättäri tulee ennen kuin ollaan jo 2030-luvun puolessa välissä.
Ei pidäkään uskoa. Mä tulin tietoiseksi tuosta nyrkkisäännöstä parikymmentä vuotta sitten, eikä se silloinkaan varmaan ihan tuore ollut. Maailma muuttuu.
Sen verran voisin sääntöä silti puolustaa, että se on ajateltu lähiön ja keskustan väliseen liikenteeseen, jossa väki kuljetetaan aamulla lähiöstä pois ja tuodaan sinne sitten iltapäivällä tai alkuillasta takaisin ja jonkin verran on sitten muuta asiointi- ja huvittelumatkustusta. Voihan olla, että vaikkapa bussilinja 77 noudattaa tuota ihan hyvin. Höselillä varmaan olisi tilastoakin asiasta. Linjan 15 osalta olisi oikeasti mielenkiintoista nähdä enemmän dataa – ruuhkahuiput, päiväliikenne, iltaliikenne, viikonloput.
Petteri viittasi Helsingin keskustan ratikoihin. Ne eivät ole luonteensa takia tuota nyrkkisääntöä koskaan noudattaneet, kuten jo aiemmin totesin. 2010-luvun lopulle asti Helsingin ratikkajärjestelmä oli nimenomaan kantakaupungin jakelujärjestelmä. Kyllä nelosella matkustettiin Munkkiniemestä keskustaan, mutta sillä matkustettiin myös ruuhkasuuntaa vastaan keskustasta Munkkiniemeen aikana, jolloin Munkkiniemessä vielä oli useita suuria työpaikkoja. Nythän ne on pitkälti lähiöistetty asunnoiksi. Lisäksi nelosella tehtiin valtavan paljon lyhyitä matkoja pitkin linjaa. Muistelen, että matkan keskipituus oli 2 km. Kolmosen ratikalla taisi olla vielä lyhyempi. Ratikkajärjestelmässä oli kyllä ruuhkapiikit, mutta matkustajia oli päivä- ja iltaliikenteessä "liikaa" ja etenkin lauantait olivat todella vilkkaita. Sen saattoi todeta aikatauluistakin silloin kun aikataulut vielä laadittiin sillä periaattella, että vuoroväli oli tiheämpi niinä aikoina kun matkustajia oli enemmän.
Sellaista teoriaa tai nyrkkisääntöä ei taida olla olemassakaan, joka pätisi nykyiseen, näivettynyttä keskustaa palvelevaan ratikkajärjestelmään. Romahtaneet matkustajamäärät, kohtuuttomiksi kasvaneet vuorovälit, poskettomat hinnat, vuokraskuutit ja se, ettei kukaan oikein tiedä, minne mikäkin linja tällä viikolla edes kulkee, ovat tehneet siitä pikemminkin epäjärjestelmän.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Se tilanne on oikea oppikirjaesimerkki siitä, miten vähän joukkoliikenteen käyttäjää ihan oikeasti arvostetaan. Toisin sanoen ketään ei kiinnosta se, että sieltä pitää taivaltaa pitkä matka, eikä kukaan aio tehdä asialle mitään.
En muista enää, mikä rakennusliike sen metroaseman tontin itselleen varasi, mutta fiksusti tekivät, kun varasivat, niin eipähän päässyt kukaan kilpailija sinne huseeraamaan. Sitten vaan ilmoittivat loppujen lopuksi, että ei me nyt oikeasti viitsitä sinne mitään tehdä, sori siitä. Varmaan kaupunki oli jonkun nimellisen seuraamusmaksun asettanut, jonka rakennusliike iloisesti maksoi osana kokonaisratkaisua. Nykyinen taloustilanne, alueen demografia ja sosioekonimia eivät millään tavalla tee tuosta tontista houkuttelevaa sen paremmin toimisto- kuin uudisasuinrakentamisen kannalta. Rakennusliike sen kyllä tietää, ja ehkäpä kaupungin virkamiehetkin, mutta he eivät sitä ääneen halua tai saa myöntää.
Tuossa olisi tietysti pitänyt varautua siihen, että rakennusliike lyö hanskat tiskiin, sillä se ei ole mitenkään ennenkuulumatonta. Ja kun kelvottomat virkamiehet vähemmän yllättyneesti eivät osanneet varautua, niin ainakin heidän olisi pitänyt samana päivänä ilmoituksen saatuaan kaivaa esille vanhat piirustukset ja katsoa, mitkä niistä nyt pannaan toteutukseen ja seuraavana päivänä kysyä allianssilta, että teettekös tämän lisätyönä vai tehdäänkö me se erillisurakkana. Sinne metropömpelin viereen on piirretty kiskoja useaan otteeseen, ja aikaa olisi aivan hyvin ollut vetää ne kiskot sinne niin, että ratikkapysäkki olisi ollut metrosisäänkäynnin edustalla liikenteen alkaessa.
Kun tästä oli aiemmin puhe, varmaan tässä samassa ketjussa, niin totesin, että bussien parkkeeraaminen voidaan siirtää Puhoksen parkkipaikalle, ja joku pahoitti siitä kovasti mielensä. Se nyt kuitenkin on ihan kansainvälinen käytäntö, että se parkkeeraus tehdään jossain syrjempänä ja sitten ajetaan terminaalin kautta ottamaan ja jättämään matkustajat. Näin bussimatkustajien palvelu ei siis heikkenisi, vaikka ratikka veisikin perille asti.
Mutta lyhyt ja kyynisrealistinen vastaus kysymykseesi: Tilanne on se mikä on, eikä sille aiota tehdä yhtään mitään.
Tontti jäänee pitkäksi aikaa rakentamatta. Ainoa tapa saada sinne lähivuosina jotakin olisi, että kaupunki myöntäisi demografian ja sosioekonomian tuomat rajoitteet ja rakentaisi sen itse. Sinne voisi siirtää keskustasta pari kaupungin virastoa alempiin kerroksiin ja niiden päälle tehdä Hekan asuntoja ylempiin. Pakkosiirretyt virkamiehet tuskin hihkuisivat onnesta.
Itiksen päättäri on tarkoitus tehdä lähivuosina alkuperäisen suunnitelman mukaiseen paikkaan samalla kun metroasema ja bussiterminaalin kansi peruskorjataan.
Asiaa mutkistaa vähän se, että alueella on uusi asemakaava joka on tehty aiemman kehityshankkeen mukaiseksi.
Nykyisen suojatieratkaisun osalta käsittääkseni sitäkin on jo tänä kesänä tarkoitus vielä parantaa.
Itiksen päättäri on tarkoitus tehdä lähivuosina alkuperäisen suunnitelman mukaiseen paikkaan samalla kun metroasema ja bussiterminaalin kansi peruskorjataan.
Tuo aiheuttanee ratikkakatkon itäiseen päähän. Joskin varikon sijainti on tässä suhteessa hyvä, kun voidaan vaunut kääntää varikolla Espoosta tullessa remontin ajan.
Itiksen päättäri on tarkoitus tehdä lähivuosina alkuperäisen suunnitelman mukaiseen paikkaan samalla kun metroasema ja bussiterminaalin kansi peruskorjataan.
Tuo aiheuttanee ratikkakatkon itäiseen päähän. Joskin varikon sijainti on tässä suhteessa hyvä, kun voidaan vaunut kääntää varikolla Espoosta tullessa remontin ajan.
Jotenkin kuvittelisi, että kun kyseessä on vain kiskojen jatko, niin katkon ei tarvitsisi olla kuin muutaman tunnin mittainen, kun viimeiset yhdyselementit nostetaan ja hitsataan paikoilleen. Niin se onnistui takavuosikymmeninäkin.
Jotenkin kuvittelisi, että kun kyseessä on vain kiskojen jatko, niin katkon ei tarvitsisi olla kuin muutaman tunnin mittainen, kun viimeiset yhdyselementit nostetaan ja hitsataan paikoilleen. Niin se onnistui takavuosikymmeninäkin.
Risteysalue kuitenkin nykyisen päättärin vieressä pitäisi kaivaa auki, rakentaa liikennevalot ja ajolangat myös. Ei tuo pitkä katko ole, mutta ei tuo nyt mikään hirveän pienikään ole. Ilmaisimet ja raidevirtapiirit ja muut pitäisi myös asentaa kiskoille/kiskojen alle. Olettaen, että valmiina ei ole juuri kuin toimimaton vaihdealue.
Tämä sivusto käyttää evästeitä sisällön personoimiseksi, käyttökokemuksesi räätälöimiseksi sekä pitämään sinut kirjautuneena sisään mikäli rekisteröidyt.
Jatkamalla tämän sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
