Raide-Jokeri

Kuten kirjoitin, niin Kaupunkiliikenteellä harkinnassa on oman sekä metroon että ratikkaan sopivan tukemiskoneen hankinta. Laite ei ole halpa ja toisaalta toistaiseksi ollaan saatu kohtuullisen helposti tilattua tukeminen palveluna, joten mitenkään varmaa ei sen hankkiminen ole.
Ei kai nyt sentään mitään yhdistettyä kapea- ja leveäraiteista 1000 mm ja 1521,5 mm raideleveyden tukemiskonetta ole hankkeessa! Eihän sellaista liene olemassakaan missään. Liian paljon liikkuvia, muuttuvia osia. Tuollainen laite ei todellakaan olisi halpa. Kumpikin ratajärjestelmä tarvitsee omat työkoneensa, se on päivänselvää.
 
Ei kai nyt sentään mitään yhdistettyä kapea- ja leveäraiteista 1000 mm ja 1521,5 mm raideleveyden tukemiskonetta ole hankkeessa! Eihän sellaista liene olemassakaan missään. Liian paljon liikkuvia, muuttuvia osia. Tuollainen laite ei todellakaan olisi halpa. Kumpikin ratajärjestelmä tarvitsee omat työkoneensa, se on päivänselvää.
Useammalla valmistajalla (mm. Plasser&Theurer) on laitteita, joissa voi vaihtaa telin halutulle raideleveydelle. Itse asiassa nämä Raide-Jokerillakin käyneet koneet ovat sellaia, että ne operoivat normaalisti normaaliraideleveydellä, mutta varustetaan metrisellä telillä kun tuodaan tänne.

Samat koneet operoivat muuten myös Tampereen raitiotiellä. Meille Helsinkiin hankittava olisi sitten tietysti 1522 ja 1000 mm teleillä - jos siis päädyttäisiin hankkimaan oma.
 
Kuten kirjoitin, niin Kaupunkiliikenteellä harkinnassa on oman sekä metroon että ratikkaan sopivan tukemiskoneen hankinta. Laite ei ole halpa ja toisaalta toistaiseksi ollaan saatu kohtuullisen helposti tilattua tukeminen palveluna, joten mitenkään varmaa ei sen hankkiminen ole.
Hommatkaas vaan. Ei pidä tuijottaa liikaa exceleitä, vaan miettiä myös joustavuutta ja arvostaa matkustajia ja välttää heille aiheutettuja poikkeustilanteita. Oma laitteisto tuo luotettavuutta, kun työ on helppoa jakaa tasaisesti ja tehdä tarvittaessa, lyhyelläkin varoitusajalla. Ei tarvitse alentaa nopeusrajoituksia vaikkapa epäonnisen talven jäljiltä vaan kääriä hihat ja lähteä yötöihin. Näitä arvoja ei helposti saa sinne exceliin väännettyä eikä niistä oikein saa yleisöltä kiitostakaan, kun ei se yleisö tiedä, mitä radalla öisin tehdään. Se tietää vain, mitä tehdään, jos katkot ovat pitkiä ja ikäviin aikoihin, kun pitää vuokrata ulkomailta kone ja ukot.

Ratametrejähän on tulossa vaikka millä mitalla, jos ottaa huomioon ihan vaan ne hankkeet, jotka on jo toteutettu tai rakenteilla, siihen päälle vielä Vantaa ja Vihdintie. Ei se toimettomaksi jäisi.

Tuo tukemiskone jota olette pohtineet, millaisiin suorituksiin se yltää? Saisiko sillä kilsan per tunti tehtyä?
 
Hommatkaas vaan. Ei pidä tuijottaa liikaa exceleitä, vaan miettiä myös joustavuutta ja arvostaa matkustajia ja välttää heille aiheutettuja poikkeustilanteita. Oma laitteisto tuo luotettavuutta, kun työ on helppoa jakaa tasaisesti ja tehdä tarvittaessa, lyhyelläkin varoitusajalla. Ei tarvitse alentaa nopeusrajoituksia vaikkapa epäonnisen talven jäljiltä vaan kääriä hihat ja lähteä yötöihin. Näitä arvoja ei helposti saa sinne exceliin väännettyä eikä niistä oikein saa yleisöltä kiitostakaan, kun ei se yleisö tiedä, mitä radalla öisin tehdään. Se tietää vain, mitä tehdään, jos katkot ovat pitkiä ja ikäviin aikoihin, kun pitää vuokrata ulkomailta kone ja ukot.

Ratametrejähän on tulossa vaikka millä mitalla, jos ottaa huomioon ihan vaan ne hankkeet, jotka on jo toteutettu tai rakenteilla, siihen päälle vielä Vantaa ja Vihdintie. Ei se toimettomaksi jäisi.

Tuo tukemiskone jota olette pohtineet, millaisiin suorituksiin se yltää? Saisiko sillä kilsan per tunti tehtyä?
En tiedä millaista konetta tuossa on tarkalleen ottaen pohdittu. Jotain voi arvioida tämän Raide Jokereilla käytetyn koneen nopeudesta, työnopeus on luokkaa 5 metriä minuutissa, ts. 300 metriä tunnissa.


Tuollaisia nopeampia varten pitäisi olla monikouraisia ja liukuvia tamppauslaitteistoja, jotka tietysti ovat kalliimpia ja monimutkaisempia ylläpitää.

Ylipäätään tällaisella laitteella pitäisi olla riittävä käyttöaste, jotta sen ylläpito, myös operoinnin osaamisen ylläpitäminen, ei tulisi suhteettoman kalliiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Miten ihmeessä se on mahdollista? Oletko seurannut, onko kuljettajien ajotavoissa valtavia eroja, ajaako osa kuljettajista edelleen merkittävästi alle rajoitusten? Autokoulussa kovasti korostettiin, että nopeusrajoitus ei ole miniminopeus ja siihen asti ei ole pakko kiihdyttää, mutta kyllä nykyaikaisessa raideliikenteessä idea on nimenomaan se, että sitä nopeutta ajetaan, joka osuudelle on määrätty.

Toinen, mitä pohdin, on pysäkkiajat. Kupeksitaanko pysäkeillä edelleen turhaan, vai onko toiminta mallia porukka ulos, sisään, ovet kiinni ja menoks?

Outoa myöskin, ettei ole saatu vieläkään pois tuota käytäntöä, että vaunu pysähtyy jokaisella pysäkillä, vaikka kukaan ei ole painanut nappia. Ruuhka-aikaan tuo ei juurikaan auta, mutta muuten parantaisi täsmällisyyttä, kun myöhästymiset olisi helppo ottaa kiinni.
 
En tiedä onko tässä mitään normaalista poikkeavaa, mutta olen huomannut eräissä vaunuissa kolkatusta jomman kumman puolen renkaasta. Etenkin silloin kolkatus kuuluu kun mennään mutkaan ja kolkattavan puolen rengas painautuu kiskoon kiinni. Saman äänen kuulee myös hyvin kun ratikka keikkuu puolelta toiselle. Voisiko renkaassa olla naarmuja tai kolhuja sillä ääni tulee aina samoin välein ja ulko puoleta kuulostaa aika kovalle?
 
Outoa myöskin, ettei ole saatu vieläkään pois tuota käytäntöä, että vaunu pysähtyy jokaisella pysäkillä, vaikka kukaan ei ole painanut nappia. Ruuhka-aikaan tuo ei juurikaan auta, mutta muuten parantaisi täsmällisyyttä, kun myöhästymiset olisi helppo ottaa kiinni.
Pakolliset pysähtymiset päinvastoin tulevat aikanaan myös keskustalinjoille. Ote Kaupunkiympäristön julkaisusta vuodelta 2017:

Kaikilla pysäkeillä pysähtyminen lisää liikenteen luotettavuutta vähentämällä ajoaikojen hajontaa. Lisäksi se vahvistaa raitioliikenteen imagoon kuuluvan perinteen, jonka mukaan raitiovaunulle ei ole tarpeen antaa pysähtymismerkkiä. HSL on päättänyt, että Raide-Jokerin pikaraitiovaunut pysähtyvät joka pysäkillä ja yhtenäisyyden vuoksi käytäntö tulisi laajentaa kaupunkiraitioteille, kun pikaraitiolinjat alkavat kulkea kantakaupungin rataverkossa. Käytäntö edellyttää kuitenkin hajonnan pienentämistä riittävästi, jotta myöhässä pysäkille saapuminen on poikkeuksellista. Mahdollinen välivaiheen käytäntö on, että etuajassa kulkevat vaunut pysähtyvät joka pysäkille ja myöhässä olevat voivat ohittaa ne pysähtymättä.
 
En tiedä onko tässä mitään normaalista poikkeavaa, mutta olen huomannut eräissä vaunuissa kolkatusta jomman kumman puolen renkaasta. Etenkin silloin kolkatus kuuluu kun mennään mutkaan ja kolkattavan puolen rengas painautuu kiskoon kiinni. Saman äänen kuulee myös hyvin kun ratikka keikkuu puolelta toiselle. Voisiko renkaassa olla naarmuja tai kolhuja sillä ääni tulee aina samoin välein ja ulko puoleta kuulostaa aika kovalle?
Kuulostaa siltä, että vaunussa on tasot, tai rautatiekielellä lovipyörä(t). Toisin sanoen joku tai jotkut pyörät ovat menneet hetkellisesti lukkoon esim. jarrutuksen yhteydessä, jolloin pyörän kulkukehä ei ole enää täysi ympyrä. Kun se poikkeava kohta osuu kiskoon, kuuluu ääni. Toivon mukaan kuljettajakin sen huomaa ja tekee siitä ilmoituksen, niin se sitten hiotaan pois. Vaarallista tuo ei ole, mutta jos tasot on pahat eikä niille tehdä mitään, niin ajan oloon se rasittaa teliä.
 
Järjestelmä varoittaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä lähestyvistä raitiovaunuista ääni- ja valomerkein. Se aktivoituu Viikintien, Koetilantien ja Viikinkaaren liikenneympyrässä raitiovaunujen lähestyessä.
Itse en ymmärrä mikä siinä vaarallista, aina pysähdyn ja katson kumpaankin suuntaan, etenkin jos autoilla on punaiset
 
Viimeksi muokattu:
Sain nyt matkustajamäärätietoja Höseliltä. Nämä eivät ole vielä ihan yhtä luotettavia kuin esim. kantakaupungin ratikassa, koska laskentalaitteita on vielä niin vähän, että otanta jää pieneksi ja satunnaisvaihtelu sotkee tuloksia. Syksyllä varmaan saadaan luotettavampia ja myös arkiviikonpäiväkohtaisia niin, että voi vertailla vaikkapa tiistaita ja perjantaita keskenään.

Oletan, että tässä on laskettu kaikki kuukauden arkipäivät yhteen ja jaettu arkipäivien lukumäärällä, eli ihan suora keskiarvo, mikä selittää tammi- ja helmikuun keskenään tasaisia mutta myöhempää kevättä olennaisesti pienempiä lukuja, eli kummassakin kuussa on noin ollut koululaisten lomia. Maaliskuussa ei ollut mitään poikkeavaa, pääsiäinen sijoittui huhtikuulle.

tammikuu 38 300
helmikuu 38 200
maaliskuu 42 900
huhtikuu 42 600

Vertailun vuoksi voisi todeta, että vuonna 1999 linjalla 4 oli arkinousuja 39 000.
 
Vertailun vuoksi olisi myös hyvä tietää 550:n matkustajamäärät vuonna 2019. Olisikohan niitä saatavissa?
 
Vertailun vuoksi olisi myös hyvä tietää 550:n matkustajamäärät vuonna 2019. Olisikohan niitä saatavissa?
Luokkaa 40 000 mutta en muista tarkemmin.

Edit: Täällä on mainittu tuo 40 000 ja samoin ennustettu linjalle 15 vuonna 2030 peräti 91 000 nousua arkivuorokaudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Hankesuunnitelman päivityksessä oli paras vuosi 2014, jolloin oli 11,5 Miljoonaa matkustajaa. Silloin ruvettiin puhumaan 40 000 matkustajasta arkipäivänä, mutta se jatkui, vaikka seuraavina vuosina matkustajamäärät vakiintuivat alle 11 miljoonan. 2016 oli vain 10 miljoonaa matkaa.

Viime vuonna oli jokerilla koko vuonna 12,7 miljoonaa nousua, vaikka alkuvuosi mentiin vielä harvemmalla vuorovälillä, mutta ilmeisesti matkustustottumukset ovat muuttuneet sen verran, että arkipäivinä ei tehdä yhtä suurta osuutta matkoista.

Tiheämmästä vuorovälistä huolimatta alkuvuonna matkustajamäärät eivät ole kasvaneet kuin 6%, mikä on linjassa koko seudun kaikkien nousujen kanssa. 550:n valtti perustui tosi lyhyihin vuoroväleihin ainakin teoriassa, eli en tiedä sitten vaikuttaako 6min vuoroväliin jäänti jotenkin ratkaisevasti. Sehän aiheuttaa vaihtelevat vaihtoajat muihin välineisiin verrattuna 5min vuoroväliin, kun muu runkolinjasto ja laajemminkin bussit perustuvat 10min vuoroväleihin.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös