Raide-Jokeri

Kuten kirjoitin, niin Kaupunkiliikenteellä harkinnassa on oman sekä metroon että ratikkaan sopivan tukemiskoneen hankinta. Laite ei ole halpa ja toisaalta toistaiseksi ollaan saatu kohtuullisen helposti tilattua tukeminen palveluna, joten mitenkään varmaa ei sen hankkiminen ole.
Ei kai nyt sentään mitään yhdistettyä kapea- ja leveäraiteista 1000 mm ja 1521,5 mm raideleveyden tukemiskonetta ole hankkeessa! Eihän sellaista liene olemassakaan missään. Liian paljon liikkuvia, muuttuvia osia. Tuollainen laite ei todellakaan olisi halpa. Kumpikin ratajärjestelmä tarvitsee omat työkoneensa, se on päivänselvää.
 
Ei kai nyt sentään mitään yhdistettyä kapea- ja leveäraiteista 1000 mm ja 1521,5 mm raideleveyden tukemiskonetta ole hankkeessa! Eihän sellaista liene olemassakaan missään. Liian paljon liikkuvia, muuttuvia osia. Tuollainen laite ei todellakaan olisi halpa. Kumpikin ratajärjestelmä tarvitsee omat työkoneensa, se on päivänselvää.
Useammalla valmistajalla (mm. Plasser&Theurer) on laitteita, joissa voi vaihtaa telin halutulle raideleveydelle. Itse asiassa nämä Raide-Jokerillakin käyneet koneet ovat sellaia, että ne operoivat normaalisti normaaliraideleveydellä, mutta varustetaan metrisellä telillä kun tuodaan tänne.

Samat koneet operoivat muuten myös Tampereen raitiotiellä. Meille Helsinkiin hankittava olisi sitten tietysti 1522 ja 1000 mm teleillä - jos siis päädyttäisiin hankkimaan oma.
 
Kuten kirjoitin, niin Kaupunkiliikenteellä harkinnassa on oman sekä metroon että ratikkaan sopivan tukemiskoneen hankinta. Laite ei ole halpa ja toisaalta toistaiseksi ollaan saatu kohtuullisen helposti tilattua tukeminen palveluna, joten mitenkään varmaa ei sen hankkiminen ole.
Hommatkaas vaan. Ei pidä tuijottaa liikaa exceleitä, vaan miettiä myös joustavuutta ja arvostaa matkustajia ja välttää heille aiheutettuja poikkeustilanteita. Oma laitteisto tuo luotettavuutta, kun työ on helppoa jakaa tasaisesti ja tehdä tarvittaessa, lyhyelläkin varoitusajalla. Ei tarvitse alentaa nopeusrajoituksia vaikkapa epäonnisen talven jäljiltä vaan kääriä hihat ja lähteä yötöihin. Näitä arvoja ei helposti saa sinne exceliin väännettyä eikä niistä oikein saa yleisöltä kiitostakaan, kun ei se yleisö tiedä, mitä radalla öisin tehdään. Se tietää vain, mitä tehdään, jos katkot ovat pitkiä ja ikäviin aikoihin, kun pitää vuokrata ulkomailta kone ja ukot.

Ratametrejähän on tulossa vaikka millä mitalla, jos ottaa huomioon ihan vaan ne hankkeet, jotka on jo toteutettu tai rakenteilla, siihen päälle vielä Vantaa ja Vihdintie. Ei se toimettomaksi jäisi.

Tuo tukemiskone jota olette pohtineet, millaisiin suorituksiin se yltää? Saisiko sillä kilsan per tunti tehtyä?
 
Hommatkaas vaan. Ei pidä tuijottaa liikaa exceleitä, vaan miettiä myös joustavuutta ja arvostaa matkustajia ja välttää heille aiheutettuja poikkeustilanteita. Oma laitteisto tuo luotettavuutta, kun työ on helppoa jakaa tasaisesti ja tehdä tarvittaessa, lyhyelläkin varoitusajalla. Ei tarvitse alentaa nopeusrajoituksia vaikkapa epäonnisen talven jäljiltä vaan kääriä hihat ja lähteä yötöihin. Näitä arvoja ei helposti saa sinne exceliin väännettyä eikä niistä oikein saa yleisöltä kiitostakaan, kun ei se yleisö tiedä, mitä radalla öisin tehdään. Se tietää vain, mitä tehdään, jos katkot ovat pitkiä ja ikäviin aikoihin, kun pitää vuokrata ulkomailta kone ja ukot.

Ratametrejähän on tulossa vaikka millä mitalla, jos ottaa huomioon ihan vaan ne hankkeet, jotka on jo toteutettu tai rakenteilla, siihen päälle vielä Vantaa ja Vihdintie. Ei se toimettomaksi jäisi.

Tuo tukemiskone jota olette pohtineet, millaisiin suorituksiin se yltää? Saisiko sillä kilsan per tunti tehtyä?
En tiedä millaista konetta tuossa on tarkalleen ottaen pohdittu. Jotain voi arvioida tämän Raide Jokereilla käytetyn koneen nopeudesta, työnopeus on luokkaa 5 metriä minuutissa, ts. 300 metriä tunnissa.


Tuollaisia nopeampia varten pitäisi olla monikouraisia ja liukuvia tamppauslaitteistoja, jotka tietysti ovat kalliimpia ja monimutkaisempia ylläpitää.

Ylipäätään tällaisella laitteella pitäisi olla riittävä käyttöaste, jotta sen ylläpito, myös operoinnin osaamisen ylläpitäminen, ei tulisi suhteettoman kalliiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Miten ihmeessä se on mahdollista? Oletko seurannut, onko kuljettajien ajotavoissa valtavia eroja, ajaako osa kuljettajista edelleen merkittävästi alle rajoitusten? Autokoulussa kovasti korostettiin, että nopeusrajoitus ei ole miniminopeus ja siihen asti ei ole pakko kiihdyttää, mutta kyllä nykyaikaisessa raideliikenteessä idea on nimenomaan se, että sitä nopeutta ajetaan, joka osuudelle on määrätty.

Toinen, mitä pohdin, on pysäkkiajat. Kupeksitaanko pysäkeillä edelleen turhaan, vai onko toiminta mallia porukka ulos, sisään, ovet kiinni ja menoks?

Outoa myöskin, ettei ole saatu vieläkään pois tuota käytäntöä, että vaunu pysähtyy jokaisella pysäkillä, vaikka kukaan ei ole painanut nappia. Ruuhka-aikaan tuo ei juurikaan auta, mutta muuten parantaisi täsmällisyyttä, kun myöhästymiset olisi helppo ottaa kiinni.
 
En tiedä onko tässä mitään normaalista poikkeavaa, mutta olen huomannut eräissä vaunuissa kolkatusta jomman kumman puolen renkaasta. Etenkin silloin kolkatus kuuluu kun mennään mutkaan ja kolkattavan puolen rengas painautuu kiskoon kiinni. Saman äänen kuulee myös hyvin kun ratikka keikkuu puolelta toiselle. Voisiko renkaassa olla naarmuja tai kolhuja sillä ääni tulee aina samoin välein ja ulko puoleta kuulostaa aika kovalle?
 
Takaisin
Ylös