Raide-Jokeri

339-DF · Keskiviikko klo 23:58

Melamies sanoi:
Tämän hetkinen tilanne pk-seudulla on, että pikaratikan erottaa tavallisesta ratikasta pidempi pysäkkiväli. Kenkäkauppiaat kiittävät.

No, rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä linja 15 sentään on merkittävästi nopeampi kuin keskustan linjat. Mutta ne keskustan linjat ovat sitten taas kansainvälisesti katsoen hirvittävän hitaita.

Ymmärrän hyvin sen, että jokeri on haluttu brändätä joksikin muuksi kuin kantakaupungin hidas-hidasratikaksi. Niin olisin itsekin tehnyt. Mutta sopivan brändinimen löytäminen ei ole helppoa, ja pikaratikka on sille luontevin nimi. Siitä vaan seuraa ikävästi se, että ihmiset kuvittelevat linjan 15 olevan jotenkin nopea ja pettyvät, kun brändi ei lunasta lupaustaan. Ihan jo ekana päivänä kuuntelin teekkareita, jotka totesivat, ettei tämä kovin pika ole. No, eihän se ole, kun tiedämme Kympin kokemattomuuden nopeusrajoitusten asettamisessa, operaattorin 1800-luvulta asti periytyvät varovaisuusperiaatteet, jotka eroavat olennaisesti keskieurooppalaisista ja periytyvät edelleen kantakaupungista linjalle 15 ja kaupan päälle vielä tilaajan aikataulusuunnittelun, josta puuttuu rohkeus ja kokeilunhalu.

Maken 51 minuuttia ei kuulosta minusta realistiselta, mutta hyvä luotettavuus olisi mahdollista säilyttää sellaisella noin 57 minuutin sivuajalla ilman mitään inframuutoksia.

Mikähän siellä Viikin suoralla on mahtanut mennä pieleen? 70-paikkoja on muuallakin, mutta huojuntaongelma esiintyy vastaavalla tasolla vain Viikissä. Täytyy yrittää selvitellä. Ja samalla toivoa, että tilaajaosapuoli olisi tästäkin asiasta kerännyt sillä tavoin kokemusta ja osaamista, että vastaavat ongelmat kyetään välttämään rakenteilla olevissa hankkeissa.

Knightrider · Torstai klo 00:38

Jolittn sanoi:
Tästä päästäänkin siihen, mikä nykyaikaisessa raitiotiessä on hienoa. Sama kulkuneuvo voi kulkea kävelyalueella tai omalla metromaisella radallaan tai missä tahansa ympäristössä näiden kahden ääripään välissä.

Näin voisi hyvinkin olla ja monessa keski-Euroopan maassa näin onkin. Linjassa 15 ei ole mitään metromaista, vaan se vastaa tasoltaan toimivaa keskusta-alueen ratikkaa.

Rattivaunu sanoi:
Tässä ketjussa esiintyy viimeisten tuntien aikana kirjoituissa viesteissä virheellistä tietoa Raide-Jokerin suurimmista sallituista nopeuksista reitin eri kohdissa. Suurin sallittu nopeus on edelleen 70 km/h a) Varikkotien ja metroradan väliin sijoittuvalla sepelirataosuudella b) Viikinmäen ja Veräjämäen välisellä osuudella c) Pirkkolassa hautausmaan liittymän ja Hämeenlinnanväylän välisellä suoralla osuudella ja d) Räisälänsillan ja Maarin välisellä osuudella lukuun ottamatta Lahdenpohjan pysäkkiä ja Maarin pysäkin läheisyydessä sijaitsevaa mutkaista ratalinjaa. Nämä pätevät, ja niiden mukaan mennään. Joissakin kohdissa, kuten Lahdenpohjan pysäkin ja Räisälänsillan välisellä lyhyellä osuudella nopeus jää käytännössä usein vain 60:een tai reiluun 60 km:iin tunnissa. Sama koskee Pirkkolantien nopeata jaksoa.

Onpas lyhyitä pätkiä, mutta hyvä että on jotain. Miksei esimerkiksi osuuksille Roihupelto-Viikin suora, Viikin Prisman ympyrä-Viikinmäki, Teininpuisto-Maunula ja Tali-Vermo-Perkkaa saatu 70 km/h nopeutta? Tilaa olisi ollut rakentaa rata muusta liikenteestä erillisenä ja osuuksilla ei ole jyrkkiä mutkia.

Makke93 sanoi:
Joka pysäkillä sai edelleen laskea neljään tai viiteen pysähtymisestä ovien aukeamiseen. Sama ongelma on jokerivaunuissa linjalla 13 myös. Nuo kun saisi pois, niin se olisi 2,5 minuuttia pois linjasivusta.

Mistä ihmeestä tuo johtuu? Tuossahan heitetään aikaa ja rahaa kaivoon yhden vaunun vuosiliikennöintikustannuksen verran.

339-DF sanoi:
No, rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä linja 15 sentään on merkittävästi nopeampi kuin keskustan linjat. Mutta ne keskustan linjat ovat sitten taas kansainvälisesti katsoen hirvittävän hitaita.

Olisi varsin merkillistä, jos asia olisi toisin päin. 15 rakennettiin suurimmaksi osaksi väljään ympäristöön, johon olisi voinut tehdä aidon metromaisen pikaraitiotien.

339-DF sanoi:
Ymmärrän hyvin sen, että jokeri on haluttu brändätä joksikin muuksi kuin kantakaupungin hidas-hidasratikaksi. Niin olisin itsekin tehnyt. Mutta sopivan brändinimen löytäminen ei ole helppoa, ja pikaratikka on sille luontevin nimi. Siitä vaan seuraa ikävästi se, että ihmiset kuvittelevat linjan 15 olevan jotenkin nopea ja pettyvät, kun brändi ei lunasta lupaustaan.

Olen käynyt markkinoinnista vain yhden kurssin, mutta siitäkin muistuu mieleen tärkein pääsääntö: lupaa mieluummin liian vähän, kuin liikaa. Jos brändi lupaa enemmän kuin mitä tarjoaa, on asiakas pettynyt.

Voisi hyvin olla, että vastaanotto olisi ollut positiivisempi, mikäli oltaisiin vain Tampereen tyyliin puhuttu ratikasta. Samalla termi "pikaratikka" sementoi ajatusta, että kantakaupungin ratikat ovat ikuisesti hidasratikoita, joiden kohdalla ollaan jo luovutettu.

339-DF · Torstai klo 02:55

Knightrider sanoi:
Olen käynyt markkinoinnista vain yhden kurssin, mutta siitäkin muistuu mieleen tärkein pääsääntö: lupaa mieluummin liian vähän, kuin liikaa. Jos brändi lupaa enemmän kuin mitä tarjoaa, on asiakas pettynyt.

Voisi hyvin olla, että vastaanotto olisi ollut positiivisempi, mikäli oltaisiin vain Tampereen tyyliin puhuttu ratikasta. Samalla termi "pikaratikka" sementoi ajatusta, että kantakaupungin ratikat ovat ikuisesti hidasratikoita, joiden kohdalla ollaan jo luovutettu.

Onhan se vähän näinkin, mutta kun ei keskustan ratikoitakaan hidasratikoiksi brändätä, niin jotenkin nuo on hyvä erottaa.

Pikaraitiotie lienee paras termi, joka jokerille on voitu löytää. Suomessa ei oikein muita ole, vaikka aina välillä näkee esimerkiksi toimittajien yrityksiä kääntää "light rail" suomeksi. Siitä tulee useimmiten jotain aivan hassua, kuten kevytraide, kevytraitiotie (joka kuulostaa nykyistä ratikkaa heppoisemmalta) tai joskus kevytmetro, jossa on jo vähän enemmän ideaa. Espanjaksi puhutaankin kevytmetrosta (metro ligero), kun tarkoitetaan nykyaikaista raitiotietä.

Saksan Stadtbahn voisi kääntyä kaupunkiradaksi, mutta se sana on meillä varattu rautateiden paikallisliikenteelle, tai sen "omille" raiteille. Norjalaiset käänsivät Stadbahnin itselleen bybaneksi (by on siis norjaksi kaupunki, ei kylä), tanskalaiset sen sijaan puhuvat letbanesta amerikkalaisen esimerkin mukaan. Ruotsissa on snabbspårväg, ja ehkä meidänkin pikaraitiotiemme on tullut sieltä. Hollannissa on sneltram. Saksassa on olemassa sana Schnellstraßenbahn, esimerkiksi vuonna 1917 julkaistun ammattikirjan nimenä, mutta se ei ole yleisesti käytössä. Jokeria koskeva saksankielinen Wikipedia-artikkeli näyttää tätä sanaa käyttävän ja voi hyvin olla ainakin osin suomalaisen kirjoittama.

Saksalaisella kielialueella pikaraitiotiestatuksen saa, jos tällaista ilmaisua voi käyttää, kun keskinopeus ylittää 25 km/h. Siihen on jokerilla vielä jonkin verran matkaa, muttei kovin paljon. Siihenhän yllettäisiin ihan vaan aikataulusuunnittelua terävöittämällä.

Itse en kutsu jokeria pikaratikaksi, kun en koe sitä pikana. Kaverit, jotka sillä matkustavat ja jotka eivät ole mitenkään erityisen joukkoliikenneorientoituneita, eivät myöskään tuota sanaa käytä. En ole koskaan kysynyt, miksi. Mutta spontaanissa kielenkäytössä viistoistikko on heillä spora, ratikka tai jokeri. Linjanumeroakaan en ole tainnut kuulla, vaan kyllä se on enemmän "Tuun Lepuskiin sporalla ja jatkan siitä...". Toisaalta eivät he puhu runkobusseistakaan, vaan lähinnä oranssista dösästä tai ilmaisesta dösästä tai ihan vaan linjanumerosta.

Makke93 · Torstai klo 14:17

339-DF sanoi:
Maken 51 minuuttia ei kuulosta minusta realistiselta, mutta hyvä luotettavuus olisi mahdollista säilyttää sellaisella noin 57 minuutin sivuajalla ilman mitään inframuutoksia.

Ei ollut tarkoituskan vihjata, että sellainen riittäisi yleisesti linjasivun pituudeksi, vaan kun jopa sellainen on hajonnan alapäässä, niin matka-ajasta löytyy vielä leikattavaa, ainakin nuo oviajat.

339-DF · Torstai klo 14:29

Joo, ne ovet on raivostuttavan hitaita. Myös ihan tavallisen matkustajan mielestä. Kun vaunu pysähtyy, eivätkä ovet lähde avautumaan, niin siellä ryhdytään painelemaan nappeja, kun matkustajat ajattelee, ettei se aiokaan aueta.

8.6 · Perjantai klo 07:43

Knightrider sanoi:
Raitiovaunu ei voi myöskään kulkea 30-40 km/h asuinalueilla yhtään muita kovempaa, jos rata kulkee ajokaistalla tai kadun keskellä kuten ollaan "pikaratikalle" tehty. En tiedä, voisiko tätä kumota kaistakohtaisilla nopeusrajoituksilla jotka olisivat rv-kaistalla 10-20 km/h enemmän?

Raitiotien korkeammat nopeusrajoitukset ovat yleisiä ulkomailla, ja onhan Hermannin rantatiellä muuten neljänkympin nopeusrajoitus mutta raitiotiellä parhaimmillaan 50 km/h eli tämä onnistuu Suomessakin ja toivottavasti yleistyy. Sekaliikennekaistalla erillinen nopeusrajoitus ei tietenkään onnistuisi, mutta niitä on suhteellisen vähän.

ArtiZi · Perjantai klo 08:54

Muutama oma kommenttini tässä käytyyn vilkkaaseen keskusteluun:

Radan ja nopeusrajoitusten osalta, niin nyt kun tuennat ja aiemmat hionnat on saatu tehtyä, myös Viikin suoralla osalta, niin rata itsessään on (jälleen) tavoitteiden mukaisessa kunnossa. Rata tuettiin rakentamisvaiheessa suunniteltuun tasoon, mutta ratapohja sekä tukikerros ovat eläneet ensimmäisten vuosien aikana. Tämä oli tiedossa ja nyt tehty jälkituenta suunnitelmien mukainen jälkivastuuajan toimenpide. Allianssin jälkivastuuaika on tässä viisi vuotta ja sen puitteissa myöhemminkin ilmeneviin haasteisiin on vielä mahdollista palata ja ratkaista (korjata) ne tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tässä mielessä allianssi on merkittävästi parempi hankintamuoto kuin muut urakkamuodot.

Huojumisen ja kulkuongelmien ratkominen jatkuu nyt vaunun telin ja pyörien osalta. Radalla työvaununa toimiva vanha nivelvaunu kun toimii paremmin kuin moni uusista vaunuista. Samanlainen ero on havaittavissa eri vaunujen välillä myös linjalla 13. Asiaa on toki jo tutkittu, mutta ratkaisua ei vielä ole löytynyt.

Radan nopeusrajoitukset eri rataosuuksille on laadittu siten, että rata ja ympäristö on turvallinen eri kulkumuotojen käyttäjille. Toisaalta rata on sovitettu maan pinnalle kaupunkiympäristöön, jossa mm. radan estevaikutus on pitänyt huomioida. Nopeusrajoitusten nostaminen 50->70 km/h lisää radan ympäristön erotteluun liittyviä haasteita merkittävästi, mutta parantaa liikennöintinopeutta vain marginaalisesti.

Ja tästä tullaankin siihen, että PR15:lla, jolla on muuten HSL-alueen kaikkien liikennemuotojen tyytyväisimmät matkustajat, tärkeintä edelleen on täsmällisyyden ja luotettavuuden ylläpitäminen. Linjalla tehdään paljon vaihdollisia matkoja ja keskimääräisen matkan pituus on vain murto-osa koko linjan pituudesta, jolloin täsmälliset (suunnitellut) vaihdot ovat matkustajan kokemuksen kannalta merkittävämpiä kuin se, että osa matkustajista joutuu joskus joutuu minuutin kaksi odottamaan paikallaan olevassa vaunussa.

Yhteisenä tavoitteena on edelleen liikennöintinopeuden ja linjasivun lyhentäminen ja siten (ainakin) yhden vuoron vähentäminen normaalista kierrosta. Toistaiseksi vaunuja on ollut käytettävissä enemmän kuin tarpeeksi, jolloin tästä ei ole tullut painetta tältä suunnalta. Kuljettajakustannuksissakaan ei nykyisellä vuorosuunnittelulla saada suoraan säästöjä vain jättämällä yksi vuoro ajamatta, mutta toki jatkossa nämä pystytään paremmin huomioimaan työvuorosuunnittelussa.

Heille, joille matka-aika Keilaniemi-Itäkeskus on PR15:lla liian pitkä, suosittelen ottamaan metron; se on paljon nopeampi!

Rattivaunu · Perjantai klo 14:21

KLOY 607 opetusajossa Vermossa klo 14.20, menossa Helsinkiä kohti.

Matkalainen · Perjantai klo 14:49

ArtiZi sanoi:
osa matkustajista joutuu joskus joutuu minuutin kaksi odottamaan paikallaan olevassa vaunussa.

Onko olemassa tietoa, kuinka suuri osa matkustajista joutuu odottelemaan ja kuinka kauan?

henkilö · Perjantai klo 14:56

Matkalainen sanoi:
Onko olemassa tietoa, kuinka suuri osa matkustajista joutuu odottelemaan ja kuinka kauan?

Aika moni ja varmaan aika kauan