Raide-Jokeri

Raide-jokeri on nyt selvästi suunniteltu liityntätyyppiseksi ratikkalinjaksi. vaikka minä kyllä odotin enemmän nopeaa runkolinjaa, jota ei siis jokerista tule. Kannattaa kuitenkin huomata, että keski-euroopassa suuri osa uusista ratikoista on liityntäbussien korvaajia.

Ja Pisaran rakentamalla saa suuren osan pidemmistä reiteistä toimimaan nopeasti lähijunien ja metron keskustavaihdoilla.

Joko suunnitelmat Oulunkylän, Maunulan ja Haagan muuttamisesta liityntäliikenteeseen ovat olemassa?
 
Raide-jokeri on nyt selvästi suunniteltu liityntätyyppiseksi ratikkalinjaksi. vaikka minä kyllä odotin enemmän nopeaa runkolinjaa, jota ei siis jokerista tule. Kannattaa kuitenkin huomata, että keski-euroopassa suuri osa uusista ratikoista on liityntäbussien korvaajia.

Nin kauan kun Jokeri-suunnitelmia on ollut olemassa, siitä on haluttu samanlaista kehämaista raitiotietä kuten Tvärbanan on Tukholmassa.

Tvärbananin ja Jokerin eroja ovat kuitenkin mm se että Tvärbananilla ei ollut mitään edeltävää kaupungin kiertävää bussilinjaa (vai oliko)? Tvärbanan oli siis riskihanke, se olisi voinut mennä metsään kanssa, mutta onneksi ei mennyt. Tvärbananin varrelle rakennettiin myös uusia kaupunginosia samaan aikaan kuin itse rataa. Tvärbanan on myös kalliimmalla rakennettu koska se mm ylittää vesistöjä ja toisaalta on enemmän metromainen, vaikka ei kuitenkaan niin nopea kuin metro. Se taas johtuu siitä että huippunopes on vaatimattomat 50 km/h, ja olen ymmärtänyt että teknisiä esteitä sen nostamiselle ei ole, vaan lähinnä byrokraattisia. Toisalta kun ei ole ollut mitään bussi-Tvärbanania johon verrata, niin SL ei ole raaskinut tehdä asialle mitään. (Forumin tukholmalaiskirjoittajat saavat vapaasti korjata jos kirjoitan puppua)

Jokeri kulkee siis tasamaalla, ja siinä toteutuksessa jota sitä esitetään se olisi hitaampi kuin bussi-Jokeri. Se taas johtuu osittain eri reitistä, mutta nopeampi se ei ole juuri mistään kohtaan.

Helsingissä pitäisi miettiä mitä Jokerilta todella halutaan. Bussi-Jokerikin on hyvä, mutta sen kapasiteetti heikkenee, mutta ei ei han lähiaikoina. Raide-Jokeri toisi vain sen eron useimmille nykyisen bussi-Jokerin matkustajille, että se on raitiovaunu, siis kulkee tasaisemin ja hiljaisemmin, mutta ei välttämättä yhtään tilavampi sisältä, ellei vaunut ole huomattavasti nykyisiä Helsingin ratikoita leveämpiä.

Raide-Jokeria pitäisi tietenkin ajatella osana isompaa kokonaisuutta, ja niin varmaan ajatellaankin, mutta kokonaiskuva on jäänyt vähän hämäräksi, mihin sitä tarvitaan. Ymmärrän esim paljon paremmin mihin Laajasalon raitiotietä tai Kehärataa tai länsimetroa tarvitaan. on myös mahdollista että jos asuisin Viikissä tai Leppävaaran Säterissä, ymmärtäisin paljon paremmin mihin raide-Jokeria tarvitaan.

Jos kuitenkin on niin että Jokeri palvelee enemmän paikallisia kuin seudullisia tarpeita, pitäisikö sittenkin miettiä jos se toteutettaisiin palasina ja rakennettaisiin samaan aikaan yhteys nykyiseen raitiotieverkkoon niin että saadaan toteutettua Jokerin raiteiden avulla sekä säteittäisiä että poikittaisia yhteyksiä?

t. Rainer
 
Nopeudesta on hyötyä jo 10 km matkoilla. Kaupunkibussi on niin hidas että polkupyöräkin on matka-ajassa kilpailukykyinen sen kanssa aina 10 km etäisyyksiin asti. Raitiovaunu taas on niin hidas että kävellenkin kuljet 1-2 km pituisia matkoja nopeammin jos pysäkit eivät ole ihan lähtöpaikan ja määränpään kohdalla. Mutta metron ja lähijunan kanssa vain auto on kilpailukykyinen matka-ajassa.

Jos matka on sellainen, että autolla pääsee nopeiten, se kannattaa ajaa autolla. Autolla luontevasti menevä matka ei vain sovellu kovin hyvin joukkoliikenteellä ajettavaksi. Huonosti toimiva joukkoliikenne on kallista ja hidasta, eikä sitä kannata tuottaa kuin minimimäärä, ellei ollenkaan.

Joukkoliikenne on kannattavaa kun se on luonteva vaihtoehto liikkua. Käytännössä riittävän tiiviissä ympäristössä, joka tukehtuisi autoihin jos kaikki sillä liikkuisivat. Joukkoliikenne ei ole sen nopeampaa, mutta etäisyydet ovat pienempiä, kuin mitä autokaupungissa voisi olla. Ennen kaikkea halvempaa ja kokonaismatka-ajaltaan kilpailukykyistä.

En usko, että kukaan voi tosissaan kiistää tätä liukuvaa suhdetta: kaupungin parantaminen joukkoliikenteen eduksi heikentää henkilöautoliikennettä ja myös toisin päin. Optimoinnin kannalta olisi tärkeää, että "harmaa kenttä", jossa sekä henkilöauton että joukkoliikenteen käyttö on epäkäytännöllistä (ts. alue, joka ruuhkautuu esim. Kehä I:n vyöhyke) minimoitaisiin, ja korostetaan alueita, joissa henkilöautoa on sujuva käyttää ja alueita, joissa joukkoliikennettä on sujuva käyttää. Tämä tarkoittaa ääritapauksessa esimerkiksi tiiviin kaupungin palvelemista viiden minuutin vuorovälillä samalla kun periferiaa ei palvella kuin tilausliikenteellä ja kaukoliikenteen sivutuotteena. Tai sitten joukkoliikenteen palveleman alueen tiivistämistä taloudelliseksi.
 
mutta ei välttämättä yhtään tilavampi sisältä, ellei vaunut ole huomattavasti nykyisiä Helsingin ratikoita leveämpiä.

Kyllähän Jokerille tulee varmasti 2,65-metrisiä vaunuja, eli 35-45 senttiä leveämpiä vaunuja. Se on jo lähes yhden penkin leveyden verran.

Raide-Jokeria pitäisi tietenkin ajatella osana isompaa kokonaisuutta, ja niin varmaan ajatellaankin, mutta kokonaiskuva on jäänyt vähän hämäräksi, mihin sitä tarvitaan.

Eikö nykyinen bussi-Jokerin syöksynousussa oleva suosio riitä osoittamaan, että sitä tarvitaan? Mitä muita perusteita vielä tarvitaan?
 
Jos kuitenkin on niin että Jokeri palvelee enemmän paikallisia kuin seudullisia tarpeita, pitäisikö sittenkin miettiä jos se toteutettaisiin palasina ja rakennettaisiin samaan aikaan yhteys nykyiseen raitiotieverkkoon niin että saadaan toteutettua Jokerin raiteiden avulla sekä säteittäisiä että poikittaisia yhteyksiä?

Ongelma on se, että nämä paikalliset tarpeet menevät kaikki iloisesti päällekkäin. Pätkäisisi Jokerin siis mistä tahansa kohdasta, hyvin suuren matkustajamäärän matka katkeaisi. Leppävaara lienee ainoa edes ajateltavissa oleva vaihtokohta, mutta kyllä Leppävaaran pysäkinkin ohittaa bussin kyydissä suuri määrä matkustajia aina.
 
Kyllähän Jokerille tulee varmasti 2,65-metrisiä vaunuja, eli 35-45 senttiä leveämpiä vaunuja.

Ei välttämättä. Kyllä sinne on mietitty vakavissaan myös 2,4 m leveitä vaunuja. Lopullinen päätös riippuu tietysti siitä, minkä verran halutaan käyttää yhteisiä huolto-, korjaus- ja maalaamotiloja katuratikoiden kanssa.
 
Ei välttämättä. Kyllä sinne on mietitty vakavissaan myös 2,4 m leveitä vaunuja. Lopullinen päätös riippuu tietysti siitä, minkä verran halutaan käyttää yhteisiä huolto-, korjaus- ja maalaamotiloja katuratikoiden kanssa.

Jos varikkotila on ainoa leveyden ratkaiseva tekijä, ei päätös liene kovin vaikea, jos Vallilan ja Koskelan varikot joka tapauksessa korvataan uudella luolalla (missä se sitten lopulta onkaan). Ei liene kovin tyhmää varautua sitä rakentaessa joka tapauksessa 2,65-metrisiin vaunuihin.
 
Pienemmässä kaupungissa kyllä, mutta suurkaupungeissa tarvitaan rinnalle myös nopeita yhteyksiä jotka pysähtyvät harvemmin.
Juuri tästä olen kirjoittanut Mennäänkö metrolla -kirjassani mainitessani toisen tason joukkoliikenneyhteydet. Eli kyllin laajoilla kaupunkiseuduilla tulee pitkien matkojen vuoksi tarve rinnakkaisiin nopeisiin yhteyksiin.

Nopeudesta on hyötyä jo 10 km matkoilla.
Valitettavasti ei. Hyötyä alkaa olla vasta kun kokonaismatka on pidempi kuin 15–20 km. Näin on myös Helsingin seudulla, jossa bussiliikenteen käytännön etuna ovat vielä moottoriteiden ”bussimetrot”. Vaihtoon ja parin kilometrin liityntämatkaan menee enemmän aikaa kuin 10 km:n metro- tai junamatkalla voittaa.

Kaupunkibussi on niin hidas että polkupyöräkin on matka-ajassa kilpailukykyinen sen kanssa aina 10 km etäisyyksiin asti. Raitiovaunu taas on niin hidas että kävellenkin kuljet 1-2 km pituisia matkoja nopeammin jos pysäkit eivät ole ihan lähtöpaikan ja määränpään kohdalla. Mutta metron ja lähijunan kanssa vain auto on kilpailukykyinen matka-ajassa.
Tämä on minusta ahdasmielistä ajattelua, jossa yleistät Helsingin seudun keskitason joukkoliikenteen eri liikennemuotojen tyyppiesimerkeiksi. Ja unohdat sen, etteivät ihmisten asunnot ja työpaikat ole metro- ja juna-asemilla.

Käytännössä nimenomaan metron palvelualueella auto on ylivoimaisen nopea vaihtoehto joukkoliikenteelle johtuen liityntään kuluvasta ajasta ja siitä, että autolla ajetaan motaria metroradan rinnalla mutta tarvitsematta pysähtyä asemilla. Raitioliikennealueella autolla ei tee mitään, koska keskustassa autosta eroon pääsemiseen menee enemmän aikaa kuin muutaman kilometrin automatkaan. Myös bussi – erityisesti Espoosta Helsinkiin – on hyvinkin kilpailukykyinen, jos matka suuntautuu lähelle länsibussien reittiä.

Raide-Jokerin kohdalla kannattaisi analysoida enemmän mistä mihin matkustajat kulkevat ja sen jälkeen päättää pysäkkien paikoista ym. Niin varmaan aiotaan tehdäkin, mutta näkyykö se toteutuksessa on sitten eri asa.
Raidejokerin kohdalla on erinomaisen hyvin tiedossa, miten sillä matkustetaan, kun kerran voidaan seurata miten Bussijokeria nyt käytetään.

Antero
 
Ei liene kovin tyhmää varautua sitä rakentaessa joka tapauksessa 2,65-metrisiin vaunuihin.
Radan suunnittelussa on lähdetty 2,65 m vaununleveydestä. Mutta se ei tarkoita, että olisi päätetty hankkia noin leveitä vaunuja.

2,65 m leveys on toki väljempi kuin 2,4 m, mutta 15 cm:n ero ei tuo lisää istumatilaa eikä pajon seisomatilaakaan. 2,65 m leveätä vaunua ei voi kalustaa 2+3 istuimelle, vaan 2+2 kuten 2,4 m leveäkin vaunu. Käytäväleveydet ovat 50 tai 65 cm. Kovin paljon enempää ei 65 sentin käytävällä ihmisiä ole, mutta liikkuminen käytävällä on väljempää.

Antero
 
Radan suunnittelussa on lähdetty 2,65 m vaununleveydestä. Mutta se ei tarkoita, että olisi päätetty hankkia noin leveitä vaunuja.

Tuossa tarkoitin rakentamisella vain uuden Vallilan/Koskelan varikon rakentamista.

Mutta jos ei ole mitään pakottavaa syytä hankkia 2,4-metrisiä vaunuja, tuskin niitä kannattaa hankkia. Vaikea uskoa, että ne olisivat ainakaan halvempia. Siis jos ainoa pakottava syy olisi varikkotilan yhteiskäyttö, syy ei liene kovin pakottava.
 
Mutta jos ei ole mitään pakottavaa syytä hankkia 2,4-metrisiä vaunuja, tuskin niitä kannattaa hankkia.
Tässä olen samaa mieltä. Raitiovaunuilla paljon myös ulkomailla matkustaneena on helppo havaita, että 2,65 m leveä vaunu tarjoaa jo huomattavasti paremman matkustusmukavuuden kuin alle 2,5-metrinen. Toisin kuin Antero antaa ymmärtää, leveään vaunuun 2+2 -penkitys voidaan sijoittaa väljemmin, jolloin istumamukavuus paranee ratkaisevasti. Käytäväkin levenee samalla jo sen verran, että seisojien selkäreput, laukut yms. varusteet eivät kosketa joka hetki käytävän puoleisella istuimella istuvan kasvoja.
 
Muualla kuin pyöräkoteloiden kohdalla tuo 15 cm tietysti tuo lisää käytäväleveyttä ja antaa myös mahdollisuuden sijoittaa istuimet väljemmin kuin Variotramissa. Sehän on todella ahdas, mutta sepä onkin vain 2,3 m leveä. 10 cm on jo yllättävän paljon lisätilaa. Mutta pyöräkoteloiden kohdalla käytäväleveys ei kasva, jos raideleveys ei kasva.

Tarkoitin noilla korjaamo- ym tiloilla lähinnä sitä, että jos halutaan, että jokerin vaunulla on mahdollista päästä nykyisiin korjaamotiloihin (jotka muuten jäävät maanalaisen varikonkin toteutuessa nykyiseen paikkaan Vallilaan maan päälle), niin silloin ei voida ajatella 2,65 m leveää vaunua. Se nimittäin edellyttäisi, että jokerin ja Vallilan varikon välisellä yhdysradalla pysäkkikorokkeet jäisivät liian kauaksi keskustavaunujen ovista. (Itse hallitiloissa leveämpi vaunu tuskin aiheuttaisi mitään ylitsepääsemättömiä muutostarpeita.)

Näkisin kaksi realistista vaihtoehtoa jokerin vaunuille: joko otetaan metrin raideleveys ja 2,4 m leveät vaunut, tai jos halutaan leveämmät vaunut, niin saman tien sitten myös 1435 raideleveys. Itse taivun ensimmäisen kannalle, sillä saavutettavat järjestelmäedut (tai ainakin niiden mahdollisuus) houkuttelevat.

En kuitenkaan lähtisi heti ensi vaiheessa tekemään ratayhteyttä jokerilta muualle. Tämä siksi, etteivät nykyisen ratikkaliikenteen satavuotiset rasitteet kohdistuisi myös jokerille. Perushuollot jokerin vaunuille tullaan mitä ilmeisimmin joka tapauksessa tekemään jokerin omalla varikolla, ja korjauksiin ja maalauksiin ei pitäisi olla järjestelmän alkuvaiheessa tarvetta, kalustohan on upouutta. Kolarikorjaukset ovat asia erikseen, mutta kevyisiin sellaisiin voidaan varautua jokerin varikolla. Jos todella suuria kolarikorjauksia tarvitaan, niin po. vaunu saadaan vaikka maantiekuljetuksella korjaamolle.

Kunhan jokeri sitten on saatu perustettua ja sen konsepti on vakiinnuttanut asemansa niin sitten on aika viedä pohjoiset katuraitiotiet jokerille asti. Sillä tavoin saadaan myös lisää matkustajia jokerille, kun jatkoyhteydet etelään paranevat sitä kautta oleellisesti.

Sitten on tietysti sekin mahdollisuus, joka on kyllä minusta ihan realistinen muttei ole tullut virallisesti esille, että pidetään metrin raideleveys mutta hankitaan 2,65 m leveitä vaunuja. Silloin vaunujen kaikki toimenpiteet tulee tehdä jokerin omalla varikolla eikä jokerin vaunuja lainkaan ajeta keskustaverkolle. Sen sijaan keskustaverkolta voidaan ajaa kapeilla vaunuilla jokerille, kunhan vaunut varustetaan astinlaudoin. Se on teknisesti mahdollista, joskaan en tiedä, vaikeuttaako lumi ja sohjo astinlautojen toimivuutta, kun lattia on muutenkin jo matalalla ja astinlauta tulee vielä sen alle. Sen pitää olla automaattisesti liikkuva eikä se saa olla niin herkkä, että kiskojen viereen aurattu tai muuten pakkautunut lumi saattaa astinlaudan epäkuntoon.
 
Raitiovaunuilla paljon myös ulkomailla matkustaneena on helppo havaita, että 2,65 m leveä vaunu tarjoaa jo huomattavasti paremman matkustusmukavuuden kuin alle 2,5-metrinen. Toisin kuin Antero antaa ymmärtää, leveään vaunuun 2+2 -penkitys voidaan sijoittaa väljemmin, jolloin istumamukavuus paranee ratkaisevasti. Käytäväkin levenee samalla jo sen verran, että seisojien selkäreput, laukut yms. varusteet eivät kosketa joka hetki käytävän puoleisella istuimella istuvan kasvoja.
Taisin käyttää väärää sanaa, sillä tarkoitin vaunun matkustajamäärää. 2+2 penkitys on yhtä monta istumapaikkaa 2,65 ja 2,4 m leveissä vaunuissa. Käytävällekin mahtuu yhtä paljon seisojia, oli sen leveys 0,5 tai 0,65 m, koska seisojat ovat peräkkäin ja niitä on käytännössä istuinjaolla, koska sen mukaan vaunussa on mahdollisuus pitää kiinni tangosta tai selkänojan kahvasta.

Tietenkin 2,65 leveän vaunun leveämmällä käytävällä on helpompi liikkua kantamuksin. Tai sitten käytävä voidaan pitää kapeana ja jättää istuinten väliin vähän rakoa. Mutta olen myös kuullut käyttäjäkommentteja siitä, että parasta ovat Nr-vaunujen yksittäispenkit, joihin on helppo mennä eikä joudu istumaan toisen ihmisen vieressä.

Voisihan vaunut sisutaa metron tapaan 2,5 henkilön sohvilla, jolloin on tilaa pitää kasseja penkillä vieressä tai todellinen 10 sentin hajurako viereiseen. Missään muussa seudun liikennemuodossa ei kuitenkaan moinen tilan tuhlaus ole sallittua. Tai mahdollista, koska ei hyväksytä tarjota ylikapasiteettia kuten metrossa.

Antero
 
Valitettavasti ei. Hyötyä alkaa olla vasta kun kokonaismatka on pidempi kuin 15–20 km. Näin on myös Helsingin seudulla, jossa bussiliikenteen käytännön etuna ovat vielä moottoriteiden ”bussimetrot”. Vaihtoon ja parin kilometrin liityntämatkaan menee enemmän aikaa kuin 10 km:n metro- tai junamatkalla voittaa.
Helsingissä on "bussimetro" eli moottoritie lähes keskustaan asti vain yhdellä suunnalla. Jos Itäväylä lasketaan mukaan niin kahdella. Kaikilla muilla ilmansuunnilla moottoritie päättyy 4-5 km päähän keskustasta josta bussi köröttelee polkupyörävauhtia keskustaan. Moottoritiebussi on nopea käytänössä vain keskustaan asti matkustaville. Muille tulee pitkiä kävelymatkoja moottoriteiden liittymistä varsinaiseen määränpäähän.

Vaikka Helsingissä on moottoritietyypppisiä kehäteitäkin niin busseja niillä ei kulje erityisen tiheään. Matkstaminen niillä vuoroilla vaatii tarkempaa suunnittelua.

Raidejokerin kohdalla on erinomaisen hyvin tiedossa, miten sillä matkustetaan, kun kerran voidaan seurata miten Bussijokeria nyt käytetään.
Jos raide-Jokeria halutaan edistää ja että se saataisiin mahdollisimman nopeasti rakenteille, niin ei kannata suunnitella sitä sellaiseksi että sillä kuljetaan max 5 km matkoja. Siihen tarkoitukseen toimii bussi myös riittävän hyvin.

Kysymys on siitä, että viitsiikö esim Martinlaaksossa asuva ja Otaniemessä töissä käyvä insinööri kulkea joukkoliikenteellä, esim ensin junalla Huopalahteen ja sitten Jokerilla Otaniemeen? Jotta viitsisi, on yhteyden oltava kohtuullisen nopea autoon verrattuna, ei saa olla esim puolet hitaampi. Tai onko Jokerista hyötyä jos haluaa päästä Jätkäsaaresta Leppävaaran tai Laajasalosta Oulunkylään, vai onko kätevämpää ja nopeampaa mennä keskustan kautta?

Jokerin rakentamista voisi edistää myös sillä että jos Helsinkiin päätetään rakentaa tietulleja eli ottaa käyttöön ruhkamaksuja, voisi Jokeri olla käytössä jo siinä vaiheessa kun ne otetaan. Autoilijathan ovat vastustaneet tietulleja nimenomaan siksi että vaihtoehtoisia riittävän nopeita ja sännöllisesti kulkevia joukkoliikenneyhteyksiä ei ole. Autoilijat eivät ole vissiin löytäneet bussi-Jokeria tai sitten he ovat sitä mieltä ettei se ole riittävän nopea tai mukava tai ei kumpaakaan. Mielestäni tietulit ja nopean poikittaisliikenneyhteyden aikaansaamine kulkevat käsi kädessä. Tietulleja ei tarvitisisi kerätä montakaan vuotta että jokeri saataisiin rahoitetuksi, ja tulleilla voisi verkkoa laajentaa, kuten myös metroverkkoa jos on aihetta.

t. Rainer
 
Sitten on tietysti sekin mahdollisuus, joka on kyllä minusta ihan realistinen muttei ole tullut virallisesti esille, että pidetään metrin raideleveys mutta hankitaan 2,65 m leveitä vaunuja. Silloin vaunujen kaikki toimenpiteet tulee tehdä jokerin omalla varikolla eikä jokerin vaunuja lainkaan ajeta keskustaverkolle. Sen sijaan keskustaverkolta voidaan ajaa kapeilla vaunuilla jokerille, kunhan vaunut varustetaan astinlaudoin. Se on teknisesti mahdollista, joskaan en tiedä, vaikeuttaako lumi ja sohjo astinlautojen toimivuutta, kun lattia on muutenkin jo matalalla ja astinlauta tulee vielä sen alle. Sen pitää olla automaattisesti liikkuva eikä se saa olla niin herkkä, että kiskojen viereen aurattu tai muuten pakkautunut lumi saattaa astinlaudan epäkuntoon.
Minä kannatan omaa varikkoa Jokerille, tai sitten Koskelaa. Kuvittelisin että astinlautaviritys ei ole ylivoimainen juttu. Osatiinhan niitä tehdä jo 1900-luvun alkupuolella.

On sellainenkin mahdollisuus että Jokerissa on esim 1435 tai 1524 mm raideleveys mutta keskikaupungin vaunuja varten laitetaan kolmas kisko. Silloin astinlautojakaan ei tarvitse. mutta ehkä menee liian hankalaksi, ja ehkä kustannuksiltaan liian kallis ratkaisu hyötyyn nähden. Sensijaan jos Helsinkiin rakennetaan joskus se 2. metrolinja etelästä pohjoiseen, niin siihen tunneliin voisi laittaa kolmas kisko kapeita ratikoita varten erikseen, kuten Stuttgartissa.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös