Raide-Jokeri

Tietenkin 2,65 leveän vaunun leveämmällä käytävällä on helpompi liikkua kantamuksin. Tai sitten käytävä voidaan pitää kapeana ja jättää istuinten väliin vähän rakoa. Mutta olen myös kuullut käyttäjäkommentteja siitä, että parasta ovat Nr-vaunujen yksittäispenkit, joihin on helppo mennä eikä joudu istumaan toisen ihmisen vieressä.

Käytävien on syytä olla leveitä myös lastenvaunuja ajatellen. Usein varsinaiset lastenvaunupaikat täyttyvät hyvin nopeasti ja siksi kapeampia vaunua työnnetään ainakin junissa ja metrossa käytäville. Kapeassa vaunussa sitä mahdollisuutta ei ole, ja lastenvaunujen kanssa liikkeellä oleville voi tulla pitkä odotus. Jos Jokerin vaunu on 2-suntainen, niin penkeillä istutaan aina vastakkain 4 istuimen ryhmissä ja niistä pääsee helpommin pois ikkunapaikaltakin kuin bussi-tyyppisissä penkeisä.

t. Rainer
 
Tarkoitin noilla korjaamo- ym tiloilla lähinnä sitä, että jos halutaan, että jokerin vaunulla on mahdollista päästä nykyisiin korjaamotiloihin (jotka muuten jäävät maanalaisen varikonkin toteutuessa nykyiseen paikkaan Vallilaan maan päälle), niin silloin ei voida ajatella 2,65 m leveää vaunua. Se nimittäin edellyttäisi, että jokerin ja Vallilan varikon välisellä yhdysradalla pysäkkikorokkeet jäisivät liian kauaksi keskustavaunujen ovista. (Itse hallitiloissa leveämpi vaunu tuskin aiheuttaisi mitään ylitsepääsemättömiä muutostarpeita.)

Sitten on tietysti sekin mahdollisuus, joka on kyllä minusta ihan realistinen muttei ole tullut virallisesti esille, että pidetään metrin raideleveys mutta hankitaan 2,65 m leveitä vaunuja. Silloin vaunujen kaikki toimenpiteet tulee tehdä jokerin omalla varikolla eikä jokerin vaunuja lainkaan ajeta keskustaverkolle. Sen sijaan keskustaverkolta voidaan ajaa kapeilla vaunuilla jokerille, kunhan vaunut varustetaan astinlaudoin. Se on teknisesti mahdollista, joskaan en tiedä, vaikeuttaako lumi ja sohjo astinlautojen toimivuutta, kun lattia on muutenkin jo matalalla ja astinlauta tulee vielä sen alle. Sen pitää olla automaattisesti liikkuva eikä se saa olla niin herkkä, että kiskojen viereen aurattu tai muuten pakkautunut lumi saattaa astinlaudan epäkuntoon.

2,65 m leveiden vaunujen hankkiminen metriselle Jokerille vaikuttaa huomattavasti järkevämmältä kuin se, että verkostojen välittömän yhteensopimisen vuoksi hankittaisiin nykyisen hidasratikan kaltaista liian kapeaa kalustoa, tai että valittaisiin eri raideleveys. Päämääränä tulee luonnollisesti olla se, että tulevaisuudessa verkosto on yhtenäinen ja samalla kalustolla voidaan ajaa jokapuolella seudun ratikkaväylillä.

Yhteensovittaminen voidaan hyvin toteuttaa vuosikymmenten ajanjaksolla, ei sillä ole mikään tulipalokiire. Alkuvaiheessa voitaisiin toteuttaa yhteys Jokerilta Vallilan korjausvarikolle niin, että sillä pätkällä voitaisiin ajaa leveillä vaunuilla. Samalla tarpeellinen määrä vanhoja hidasratikoita varustettaisiin automaattisesti liikkuvilla astinlaudoilla, jotta ne voisivat liikennöidä kyseisellä yhteysvälillä. Sitämukaa kun ratikkaverkko hiljalleen muuttuisi leveälle kalustolle sopivaksi, niin leveiden vaunujen määrä kasvaisi ja astinlautaversioiden määrä puolestaan vähenisi.
 
Kysymys on siitä, että viitsiikö esim Martinlaaksossa asuva ja Otaniemessä töissä käyvä insinööri kulkea joukkoliikenteellä, esim ensin junalla Huopalahteen ja sitten Jokerilla Otaniemeen? Jotta viitsisi, on yhteyden oltava kohtuullisen nopea autoon verrattuna, ei saa olla esim puolet hitaampi. Tai onko Jokerista hyötyä jos haluaa päästä Jätkäsaaresta Leppävaaran tai Laajasalosta Oulunkylään, vai onko kätevämpää ja nopeampaa mennä keskustan kautta?

Martinlaakson radalta Länsimetron varrelle lienee täysin luonnollisesti järkevintä kulkea keskustan kautta. Jätkäsaaresta Leppävaaraan ja Laajasalosta Oulunkylään tulee jatkossa pääsemään raideliikenteellä yhdellä vaihdolla myöskin keskustan kautta.

Ei ole realistista olettaa, että Jokeri olisi niin paljon nopeampi, että sillä kompensoitaisiin ylimääräisen vaihdon aikasakko. Jokerilla tehtävien matkojen toiset päät eivät siis yleensä ole raskaan raideliikenteen asemien välittömässä läheisyydessä. Tästä seuraa, että pysäkkien poistaminen johtaisi juurikin Jokerin kilpailuedun poistumiseen.
 
Mutta pyöräkoteloiden kohdalla käytäväleveys ei kasva, jos raideleveys ei kasva.

Mutta onko Varioissakaan käytävä tuolla kohdalla nyt maksimileveä, vai tuleeko penkki vähän pyöräkotelon yli?

jos halutaan, että jokerin vaunulla on mahdollista päästä nykyisiin korjaamotiloihin (jotka muuten jäävät maanalaisen varikonkin toteutuessa nykyiseen paikkaan Vallilaan maan päälle), niin silloin ei voida ajatella 2,65 m leveää vaunua. Se nimittäin edellyttäisi, että jokerin ja Vallilan varikon välisellä yhdysradalla pysäkkikorokkeet jäisivät liian kauaksi keskustavaunujen ovista.

Tämä on totta, mutta ongelmapysäkkejä on vain kaksi: Paavalin kirkko ja Sturenkatu. Periaatteessa voisi ajatella, että näille pysäkeille rakennettaisiin ohitusraiteet autokaistojen puolelta. Ja kuten itsekin sanoit, autokuljetuskin on mahdollista.
 
Kaupunkibussi on niin hidas että polkupyöräkin on matka-ajassa kilpailukykyinen sen kanssa aina 10 km etäisyyksiin asti. Raitiovaunu taas on niin hidas että kävellenkin kuljet 1-2 km pituisia matkoja nopeammin jos pysäkit eivät ole ihan lähtöpaikan ja määränpään kohdalla.

Taidat olla pitkäjalkainen ja kova fillaroimaan :)

Minulle lyhyenpuoleisena 10 km/h on jo hölkkävauhtia, jota olen tunnin lenkillä joskus kokeillut. Ratikan keskinopeushan on tätä suurempi. Ydinkeskustassa ratikka on tietysti hitaampi, mutta siellä jalankulkijakin kärsii liikennevaloista ja keskustan sisäiset lyhyet matkat on hyväkin kävellä.

Pyörällä pääsen Leppävaarasta tänne Toiselle linjalle (12,5 km) parhaimmillaan reilua 20 km/h vauhtia lähes suoraa baanaa, jolla on 2-3 liikennevalot reittivalinnasta riippuen. En ole suuri urheilija, mutta väittäisin polkeneeni aika kovaa niillä kerroilla, kun nopeus on ylittänyt tuon 20 km/h. Jos liikennevaloja olisi lisää, keskinopeus putoaisi jyrkästi.
 
Raide-Jokerilla mennään myös metsään, jos tavoitteena ei olekaan bussi-Jokerin korvaaminen. Kapasiteetti ja sen laatu on se tavoite, ei se, että päästään leikkimään henkilöautoa vielä naurettavamman kokoisella kalustolla.
 
Taidat olla pitkäjalkainen ja kova fillaroimaan :)
Nuorena poikana ajoin pyörällä Tuomarilan ja Kauniaisten asemien välillä yhtä nopeasti kuin juna. Nyt en enää pysty. Junat ovat joko nopeampia tai minä hitaampi.

Joka tapauksessa tarkoitin sitä että jos lähtö- ja määränpään välillä on 10 km enintään suorinta reittiä, sen siis polkee n puolessa tunnissa. Jos yhtä pitkän matkan kulkee bussilla, niin bussi ei ole nopeampi koska se ei kulje suorinta reittiä vaan kiemurtelee, ja matka-aikaan on huomioitava myös kävelymatkat pysäkille ja odotusajan. Esim minulla oli kerran työmatka Konalasta Valllilaan. Se oli n 10 km ja pyörällä kesti 30 min. Bussilla 51 joka oli ainoa vaihdoton yhteys kesti yli 40 min. Vaihtamalla joko bussista junaan Pitskussa ja uudestaan bussiin Pasilassa tai bussien välillä Haagassa pääsi n puolessa tunnissa. Kaikkein nopein tapa oli mennä pyörällä Konalasta Kannelmäkeen ja sieltä junalla. Autollakaan matka onnistui harvoin alle 30 min.

t. Rainer
 
Minusta tässä menee puurot ja vellit sekaisin kun pohditaan sitä, onko polkupyörä tai kävely nopeampaa kuin joku joukoliikenne. Suurin osa ihmisistä on patalaiskoja, joten heille ei ole mikään vaihtoehto pyöräillä tai juosta kilpaa ratikan tai bussin kanssa.

Polkupyörällä pystynee pitämään helposti 15–18 km/h keskinopeutta, ja se on tietenkin ovelta ovelle. Se on sama kuin raitioliikenteen keskinopeus Hesassa – pysäkiltä pysäkille. Tai metron keskinopeus, kun lasketaan vertailukelpoisesti liityntä ja vaihto mukaan. Mutta pyöräily on kivaa, kun on sopivan viileä ja sateeton päivä. Vaan Suomessa on enemmän sellaisia päiviä, jolloin kaikkein mieluiten mennään sadetta pitävään peltilaatikkoon matkustamaan. Friikit ovat erikseen, sillä liikennejärjestelmä on tehtävä enemmistön eikä liikuntaintoilijoiden mukaan.

Jokerin olemuksen ymmärtäminen on ilmeisesti liian vaikeata kaupungissa, jota on rakennettu vuosikymmenet seudun keskustaan suuntautuvaan joukkoliikenteeseen. Kaikki muut matkatarpeet hoidetaankin sitten autolla, kuten tilastot osoittavat. Mutta sillä logiikalla, että Jokerin pysäkkiväliä pitäisi harventaa jotta sille saadaan suurempi keskinopeus, pitäisi varmaankin purkaa pois Kehä 1. Sillä kovin harva ajaa sitä päästä päähän, joten tien tätyy olla siis tarpeeton. Kehä 1:llä ja Jokerilla on kuitenkin yksi sama ominaisuus: kummatkin ovat tupaten täynnä.

Jokeri on joukkoliikennelinja, joka on olemassa ”lyhyitä” eli linjan pituutta lyhyempiä lomittuvia matkoja varten. Kuten kehätiet ovat autoille. Kehäteiden palvelukyky ei parane vähentämällä niistä liittymiä, vaan paineet ovat toisinpäin. Sama koskee Jokeria.

Maailman pisin ratikkalinja taitaa olla noin 250 km. Kukaan (paitsi harrastaja) ei matkusta sitä päästä päähän, joten helsinkiläisen opin mukaan se on turha. Mutta käyttäjiä on riittänyt niin, että linjaa on vuodesta toiseen pidennetty. Jokerissa ei ole mitään vikaa, pitää vain oppia ymmärtämään joukkoliikenteen olemus nykyaikaisessa hajakeskittyneessä kaupunkirakenteessa.

Antero
 
Otetaan vielä yksi ilmeinen idea liittyen Jokerin nopeuttamiseen esiin, vanhat kunnon Lehtiisaaren kiskot. (Soininvaaran kommentti, "olisi kiva nähdä vaihteen vuoksi kuusisaarelaisia banderollien kanssa", hymyilyttää vieläkin.) Nimbyilyn uhallakin, tuosta olisi monenlaista hyötyä:
- Oulunkylä - Otaniemi - Tapiola väli pitäisi olla nopeampi kuin Oulunkylä - Leppävaara - Tapiola. Se on matkana hieman lyhyempi, ja ennenkaikkea sillä olisi luultavasti vain 7 - 8 pysäkkiä ainakin minun kaupunkituntemuksen perusteella (3 -4 kappaletta Huopalahdentiellä ja Munkkiniemessä, yksi Kuusi- ja Lehtisaaressa, pari Otaniemessä).
- Tuo lisäys ratkaisi sen tasapaino-ongelman, Jokeri voisi tehdä kiepin Espoon kautta jolloin vuoroväli Oulunkylästä itään olisi tupla. Toisaalta useissa kohdin Espoota olisi aikalailla sama kumpaan suuntaan lähtisi. Eli tämä lisäys ei välttämättä edes lisäisi kovin paljon vaunutarvetta.
- Saataisiin saman tien Otaniemeen kiskot, esim. sitä Tiederatikkaakin varten.
- Saataisiin Munkkivuoreen kiskot nelosta varten.
- Saataisiin yhteys ratikkaverkkoon.
 
- Oulunkylä - Otaniemi - Tapiola väli pitäisi olla nopeampi kuin Oulunkylä - Leppävaara - Tapiola. Se on matkana hieman lyhyempi, ja ennenkaikkea sillä olisi luultavasti vain 7 - 8 pysäkkiä ainakin minun kaupunkituntemuksen perusteella (3 -4 kappaletta Huopalahdentiellä ja Munkkiniemessä, yksi Kuusi- ja Lehtisaaressa, pari Otaniemessä).

Puhutko nyt varmasti Oulunkylästä vai Etelä-Haagasta? Vai miten ajattelit viedä ratikan Oulunkylästä Huopalahdentielle, kun siitä et puhunut sanaakaan?
 
Äsh, niin tietenkin, eli siis Huopalahden asemalta Munkkiniemen ja edelleen Otaniemeen.

Tässä on vain se ongelma, että Tapiolan ja Kuusisaaren suunnat ovat Otaniemen vähiten käytetyimmät. Valitettavasti minulla ei ole asiasta tietoa, mutta veikkaisin, että ensimmäisenä on keskusta, toisena Leppävaara, kolmantena Tapiola ja viimeisenä Kuusisaari. Toisaalta tuo linjaus ei varsinaisesti palvelisi Kuusisaaren suuntaakaan, koska sielläkin Meilahti ja Pasila ovat tärkeämpiä kohteita. Eli on vaikea nähdä, että Etelä-Haagan ja Tapiolan välille tulisi merkittävää käyttöä. Mutta voisihan asiaa aina kokeilla muuttamalla 52A seutulinjaksi. Sillä voisi periaatteessa jopa korvata 512A:n.
 
Tässä on vain se ongelma, että Tapiolan ja Kuusisaaren suunnat ovat Otaniemen vähiten käytetyimmät. Valitettavasti minulla ei ole asiasta tietoa, mutta veikkaisin, että ensimmäisenä on keskusta, toisena Leppävaara, kolmantena Tapiola ja viimeisenä Kuusisaari. Toisaalta tuo linjaus ei varsinaisesti palvelisi Kuusisaaren suuntaakaan, koska sielläkin Meilahti ja Pasila ovat tärkeämpiä kohteita. Eli on vaikea nähdä, että Etelä-Haagan ja Tapiolan välille tulisi merkittävää käyttöä. Mutta voisihan asiaa aina kokeilla muuttamalla 52A seutulinjaksi. Sillä voisi periaatteessa jopa korvata 512A:n.

Ei pelkästään Haaga-Tapiolaa varten sitä Lehtisaaren kautta menevää raitiotietä rakennettaisi, vaan siksi että se mahdollistaisi monia muita matkustuskombinaatioita Helsingin keskustan pohjoipuoise raitiovaunulla kuin pelkkä Jokeri Leppävaaran kautta. Voisihan sitä pitkin kulkea Tapiola-Meilahti-Pasila ratikka kanssa.

t. Rainer
 
Ei pelkästään Haaga-Tapiolaa varten sitä Lehtisaaren kautta menevää raitiotietä rakennettaisi, vaan siksi että se mahdollistaisi monia muita matkustuskombinaatioita Helsingin keskustan pohjoipuoise raitiovaunulla kuin pelkkä Jokeri Leppävaaran kautta.

Eipä merkittävästi mitään muita kuin juuri Haaga-Munkkiniemi-Tapiola, koska nykyinen Jokeri jo palvelee niitä kaikkia muita.

Voisihan sitä pitkin kulkea Tapiola-Meilahti-Pasila ratikka kanssa.

Voi toki, mutta kuinka monelle raitiovaunulle oikein luulet sillä suunnalla riittävän kysyntää? Minä väitän, että korkeintaan yhdelle, ja eniten käyttöä olisi sille, joka kulkee Tapiolasta Meilahteen ja Pasilaan.
 
Jokerin olemuksen ymmärtäminen on ilmeisesti liian vaikeata kaupungissa, jota on rakennettu vuosikymmenet seudun keskustaan suuntautuvaan joukkoliikenteeseen. Kaikki muut matkatarpeet hoidetaankin sitten autolla, kuten tilastot osoittavat. Mutta sillä logiikalla, että Jokerin pysäkkiväliä pitäisi harventaa jotta sille saadaan suurempi keskinopeus, pitäisi varmaankin purkaa pois Kehä 1. Sillä kovin harva ajaa sitä päästä päähän, joten tien tätyy olla siis tarpeeton. Kehä 1:llä ja Jokerilla on kuitenkin yksi sama ominaisuus: kummatkin ovat tupaten täynnä.
Tässä tuleekin mieleen sellainenkin mahdollisuus, enkä ehdota sitä pelkästään vitsailumielessä:
Raide-jokeri rakennetaan nykyisten suunnitelmien mukaan ehdotetuilla pysäkeillä. Lisäksi bussi-jokeri säilytetään rinnan, mutta vähemmällä pysäkkimäärällä, mahdolisesti lyhentäen sitä siellä jossa päällekkäisyydestä ei ole mitään yhyötyä, esim Oulunkylä-Itäkeskus. Molempien vuoroväli voisi raide-jokerilal olal vaikak 7 min ja bussilla 10-15 min. Bussi-jokerilla pääsisivät nopeasti ne joilla on kiire, ja raide-jokerilla ne jotka arvostavat mukavuutta ja sitä että selviää lyhyemmillä kävelymatkoilla.

Jokeri on joukkoliikennelinja, joka on olemassa ”lyhyitä” eli linjan pituutta lyhyempiä lomittuvia matkoja varten. Kuten kehätiet ovat autoille. Kehäteiden palvelukyky ei parane vähentämällä niistä liittymiä, vaan paineet ovat toisinpäin. Sama koskee Jokeria.
Kehäteiden välityskyky (siis ei palvelukyky) nimenomaan paranisi vähentäällä liittymiä. Mutta toinen maailmalla käytetty keino on määrätä se maksulliseksi tieksi. Mutta se edellyttää että on olemassa tehokas joukkoliikennekin sen rinnalla.

Maailman pisin ratikkalinja taitaa olla noin 250 km. Kukaan (paitsi harrastaja) ei matkusta sitä päästä päähän, joten helsinkiläisen opin mukaan se on turha. Mutta käyttäjiä on riittänyt niin, että linjaa on vuodesta toiseen pidennetty. Jokerissa ei ole mitään vikaa, pitää vain oppia ymmärtämään joukkoliikenteen olemus nykyaikaisessa hajakeskittyneessä kaupunkirakenteessa.
Missä se muuten on? Puolassa? Saksassa? Onko sillä tai onko joskus ollut myös tavarakuljetusta tai muuta funktiota kuin henkilöiden paikallinen kuljettaminen raitiovaunuilla?

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös