Raide-Jokeri

Mun mielestä Leppävaarasta etelään on tarjolla vain huonoja ja vähemmän huonoja vaihtoehtoja.

Paras vaihtoehto on se, minkä varrelle saa kaavoitettua eniten kerrosneliöitä. Käytännössähän Säterin jälkeen ei ole kuin pientaloa ennen Tapiolaa tai Otaniemeä, on linjaus mikä hyvänsä.

Itse vetäisin kehän vartta Otaniemeen. Kaavoituspotentiaali on ylivoimaisesti suurin, opiskelijoista saa paljon käyttäjiä, linjaus on halvin ja kynnys toteutukseen (sekä raiteiden että tarvittavien kerrosneliöiden) ylivoimaisesti matalin. Alustavan yleissuunnitelman linjauksessa ei mielestäni ole järkeä, jos Tapiola ei ole pakko.
 
En ole kiskoliikennetekniikan asiantuntija, mutta väistämättä tulee mieleen, että olisi luontevaa ensiksi lyödä raideleveys lukkoon ja sen jälkeen vasta lähteä tarkempaan suunnitteluun.

Itse asiassa raideleveyttä ei tarvita mihinkään ennen varsinaista rakennussuunnittelua. Hankesuunnitelma voidaan aivan hyvin tehdä ja hyväksyä ilman raideleveysasiaa. Tilantarpeeseen ja kustannuksiin se ei vaikuta, eikä siis siten mihinkään sellaiseen asiaan, mistä hankepäätöksessä on kyse.

Vaununleveys, joka ei oikeastaan riipu raideleveydestä, olisi hyvä päättää ennen hankesuunnitelman tekemistä, muttei sekään ole välttämätöntä. Käytännössä silloin varaudutaan 2,65 m leveisiin vaunuihin (korkein sallittu) ja jos päädytäänkin pienempään, ei sen tarvitse vaikuttaa mihinkään muuhun kuin pysäkkikorokkeisiin, jotka levenevät marginaalisesti. Oikeastaan tämänkin voi ratkaista vasta katusuunnitelma- ja rakennussuunnitteluvaiheessa.
 
Paras vaihtoehto on se, minkä varrelle saa kaavoitettua eniten kerrosneliöitä. Käytännössähän Säterin jälkeen ei ole kuin pientaloa ennen Tapiolaa tai Otaniemeä, on linjaus mikä hyvänsä.

Itse vetäisin kehän vartta Otaniemeen. Kaavoituspotentiaali on ylivoimaisesti suurin, opiskelijoista saa paljon käyttäjiä, linjaus on halvin ja kynnys toteutukseen (sekä raiteiden että tarvittavien kerrosneliöiden) ylivoimaisesti matalin. Alustavan yleissuunnitelman linjauksessa ei mielestäni ole järkeä, jos Tapiola ei ole pakko.

Olen samaa mieltä, että Otaniemessä on hirveästi potentiaalia, ja raideyhteys olisi hyvä saada sinne. Samaan aikaan täytyy muistaa, että Länsimetron myötä Tapiolasta on tulossa alueen joukkoliikennehubi. Olisi erikoista, jos raiteet väistäisivät hubin. Myös Tapiolan suuret kehittämishankkeet ovat lähdössä liikkeelle, ja asumisen ja liiketilojen määrä kasvaa paljon. Jos Espoo haluaisi kerrankin edistää sellaista kasvua, jossa tietyt aluekeskukset kehittyvät oikeiksi kaupunkialueiksi, eikä pelkästään antaa kaupungin levitä entisestään, niin tässä on hyvä esimerkki. Espoo ei voi uskottavasti jättää Tapiolaa väliin.

Summa summarum, molemmat on saatava. Mielellään niin, että raiteet haarautuvat Pohjois-Tapiolan ABC:n nurkilla kahteen suuntaan.
 
Vieläkö ne ovat jumissa raideleveyden kanssa? Taitaa olla jostain muusta kysymys.
Raideleveys metri, vaunun leveys 2.65 metriä ja nopeus 80 km/h on Euroopassa aivan tavanomaista.
Nopeushan on kiinni pelkästään radan rakennuksen tasosta, vaunujen leveys raidevälistä. Raideleveydellä ei ole mitään vaikutusta asiaan!

Kysymyshän on tässä vain siitä, että Raide-Jokeria ei haluta koskaan rakentaa.
Katsokaas "lapsoset", asia on ollut niin monen päättäjän kansioissa, ettei kukaan yksittäinen päättäjä pääse tokaisemaan, että minä sain tuon aikaan.
Tuosta seuraa se, että Raide-Jokeri ei toteudu!
 
Raideleveydellä ei ole mitään vaikutusta asiaan!

Kysymyshän on tässä vain siitä, että Raide-Jokeria ei haluta koskaan rakentaa.

Näinhän se on. On hyvin helppo verrata jokeria samaan aikaan käynnissä olevaan ja kokoluokaltaan ja laatutasoltaan vastaavaan Tampereen ratikkahankkeeseen. Vertailu tekee Helsingin ja Espoon touhuilusta aika lailla naurettavan näköistä noin ulkopuolisen silmin katsottuna.
 
Vielä ei sentään liene kukaan ehtinyt ehdottaa, että rakennettaisiinkin raide-Jokerin sijaan köysirata.
 
Vielä ei sentään liene kukaan ehtinyt ehdottaa, että rakennettaisiinkin raide-Jokerin sijaan köysirata.
Mitä sitä köysirataa rakentamaan, tehdään samantien monorail, on ainakin 100% eristetty ympäristöstä.
 
Mitä sitä köysirataa rakentamaan, tehdään samantien monorail, on ainakin 100% eristetty ympäristöstä.

No, Seppo Vepsäläinen on tainnut ainakin nettikommentin tasolla kirjoittanut toisen metrolinjan jatkamisesta Pasilasta Viikkiin ja sieltä Itäkeskukseen, kun lentokentän suunta on nyt hoitumassa ilman metroa ja nykyinen metro uhkaa ruuhkaantua.
 
Summa summarum, molemmat on saatava. Mielellään niin, että raiteet haarautuvat Pohjois-Tapiolan ABC:n nurkilla kahteen suuntaan.

Niinpä, miksi ei käyttää hyväksi sitä, että tekeillä on raitiotie eikä metro? Eli haaroittaminen ei todellakaan ole mikään kustannuskysymys. Tietysti sitten pitäisi miettiä eteenpäin, että kuinka homma menisi fiksusti, sillä järjestely, jossa joka toinen vuoro menee Tapiolaan ja joka toinen Otaniemeen, ei ole välttämättä paras mahdollinen. Ehkäpä rataa voisikin haaroittaa myös Leppävaarassa, joko pohjoiseen tai länteen ja vaikka Otaniemen linja ei kääntyisi lainkaan Helsinkiin. Tai vaihtoehtoisesti ajateltaisiin, että toteutetaan myös 0-Jokeri, joka tulisi Pasilasta Tapiolaan, jolloin nykyinen Jokeri voisi mennä Otaniemeen ja tehdään fiksu vaihtopysäkki linjojen välille.
 
Väitän, että tämä liittyy aiheeseen:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/260118-mestarintunnelin-ruuhkat-ihmetyttavat-poliitikkoja

Länsiväylä sanoi:
Mestarintunnelin ruuhkat ihmetyttävät poliitikkoja

Kehä I:n liikennemäärän huomattava lisääntyminen ja alttius onnettomuuksien aiheuttamille häiriöille ovat syynä liikenteen ruuhkautumiseen Mestarintunnelissa Leppävaarassa.

Kurt Bymanin (ps/sit) ja 11 muun valtuutetun jättämässä valtuustokysymyksessä epäillään ruuhkien johtuvan suunnittelu- ja rakennusvirheistä.

Valtuustokysymykseen annetussa vastauksessa muistutetaan, että liikennemäärät Kehä ykkösellä ovat kasvaneet vuodessa yli kuudella prosentilla.

Tällä hetkellä väylällä liikkuu arkivuorokauden aikana yli 81 000 ajoneuvoa.

Tienpitäjän ja pelastusviranomaisen yhteistyössä on päätetty, että liikenteen ruuhkautuessa autojonon ei sallita seisovan tunnelissa turvallisuussyistä, minkä vuoksi tunneliin pääsyä säädellään liikennevaloilla.

Tieviranomaisten mielestä ruuhkautuminen ei sinänsä johdu tunnelista vaan kauempana Kehä I:llä Helsingin puolella olevasta kaistamäärän vähenemiskohdasta tai Kehän kapasiteetin ylittymisestä yleensä.

Olemmeko mahdollisesti kuulleet tämmöisen jutun ennenkin? Hakamäentien valmistuttua ainakin, en muista onko tässä välissä joku muukin noussut otsikoihin.

Pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli viime vuonna luokkaa 1,5 %. Kehän liikennemäärät ovat tuon jutun mukaan 6 % vuosikasvuvauhdissa, tunnelin valmistumisen jälkeen. Tunneli maksoi luemma 120 miljoonaa. Kehän ruuhkat varmaan saatais kukaties ehkä hoidettua pois, jos siihen laitettais rahaa vielä Raide-Jokerin hinnan verran.
 
Pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli viime vuonna luokkaa 1,5 %. Kehän liikennemäärät ovat tuon jutun mukaan 6 % vuosikasvuvauhdissa, tunnelin valmistumisen jälkeen. Tunneli maksoi luemma 120 miljoonaa. Kehän ruuhkat varmaan saatais kukaties ehkä hoidettua pois, jos siihen laitettais rahaa vielä Raide-Jokerin hinnan verran.

Poikittaisliikenteen ruuhkien poistaminen tiekapasiteettia lisäämällä on kyllä kallista ja koko ajan kallistuu. Poikittaisliikenteen reiteistä osa on vaihtoehtoisia, joten liikenne siirtyy aina sinne missä on enemmän tilaa. Viime aikoina Kehä I:n kapasiteetti on kasvanut Mestarintunnelin ja Turunväylän liittymän ansiosta, joten liikenteen kasvu suuntautunut Kehä I:lle. Vaikuttaa toki myös että länteen rakennetaan enemmän kuin muualle, joten sekin lisää poikittaisliikennettä.

Mitä kustannuksiin tulee, ravistettuna hihasta jos autoilun poikittaisliikenteen kapasiteettia halutaan lisää Turunväylän ja Hämeenlinnan väylän välille vähän laajemmin kuin Kehä I:llä halutaan nyt lisää 10 %, kapasiteettilisäykselle tulee hintaa 200-500 miljoonaa ja lisäkapasiteetin marginaalikustannus on koko ajan nousussa.

Tuon välin autoruuhkien keventämiseen on tällä hetkellä pari isompaa mahdollista hanketta. Turunväylän ja Hakamäentien yhdistävä tunneli ja saman alueen liittymäratkaisut, jotka lisäävät Turunväylän ja Hämeenlinnanväylän välistä poikittaisliikenteen kapasiteettia ehkä 15% ja Kehä II, jonka vaikutus olisi myös ehkä 15-20 % (nykytasosta).

Kehä I:llä toki varmaan rakennetaan seuraavaksi uusia kaistoja Mestarintunnelin ja Vihdintien välille, mutta se ei lisää Kehä I:n kapasiteettia kuin muutaman prosentin, vaan enemmänkin siirtää ruuhkaa pois Mestarintunnelista.

Kun autoväylien parantaminen on koko ajan kalliimpaa, autoliikenteen väyläinvestointien ja joukkoliikenteen väyläinvestointien suhdetta on syytä jatkossa tarkastella laajemmin.

Toki lähivuosina on valmistumassa poikittaisjoukkoliikenteen suur-investointi eli Länsimetro, joka tuo todella merkittävän parannuksen poikittaisjoukkoliikenteeseen yhdistäessään lännen suurimmat työpaikka-alueet muuhun nopeaan raideliikenneverkkoon. Pisara vielä parantaisi lisää keskustan kautta kulkevia yhteyksiä helpommalla vaihtoja.

Raide-Jokeri on hyvä hanke siinä, että se täydentää hyvin nopean raideliikenteen verkkoa luomalla "keski-nopean" yhteyden eri säteittäisyhteyksien välille, on ikävää, ettei Raide-Jokeri näytä nyt olevan myötätuulessa.
 
Viimeksi muokattu:
Pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli viime vuonna luokkaa 1,5 %. Kehän liikennemäärät ovat tuon jutun mukaan 6 % vuosikasvuvauhdissa, tunnelin valmistumisen jälkeen. Tunneli maksoi luemma 120 miljoonaa. Kehän ruuhkat varmaan saatais kukaties ehkä hoidettua pois, jos siihen laitettais rahaa vielä Raide-Jokerin hinnan verran.
Ei sekään riitä. Aina tapahtuu kuten Mestarintunnelinkin kanssa: kun yksi kohta ”parannetaan”, ongelma siirtyy lähimpään seuraavaan kohtaan, jota ei ole ”parannettu”.

Espoolainen Kirsi Louhelainen kertoo blogissaan, miten Raidejokerin Espoon osuus maksaa vain kahden tienristeyksen verran. Mestarintunneli maksoi enemmän. Eikä se ole ollenkaan ainoa ruuhkautuva Kehä 1:n kohta, vaan autot matelevat ruuhka-aikaan tien koko pituudella. Siitä huolimatta, että Espoossa on jo rakennettu kokonaan uudestaan Turuntien liittymä ja kaikki sen ja Mestarintunnelin välillä.

Seuraava 150-miljoonan liittymä voisi olla Kalevantien/Tekniikantien risteys. Jolloin nyt Kehä 1:n risteyksessä seisovat autot siirtyvät seisomaan mm. Pohjantielle. Johon voisi tietenkin rakentaa 100 miljoonalla eritasoliittymän, joka siirtää jonotuksen Koivuviidantielle. No ei mitään, siihenkin vain taas 100 miljoonaa välttämättömään eritasoristeykseen, joista ei koskaan tehdä YVA-arviointeja ja verrata köysiratoja tai autolauttoja.

Raidejokerin kapasiteetti 75-metrisin junin vastaa 10+10-kaistaista Kehä 1:tä. Leveimmillään Kehä 1 näyttää Leppävaarassa olevan 5+5 kaistaa. Joten kyllä 10+10-kaistaisellekin tielle varmaan hyvin tilaa löytyy. Eri juttu vaan on, miten sellainen tie toimii, kun pitää päästä siirtymään 35 metriä sivusuunnassa päästäkseen pois ja pysköimään autonsa. Jo nyt on Leppävaaran ja Turuntien väli melkoinen ongelmahässäkkä, jonka todellinen kapasiteetti ei ole 5+5 kaistaa. Vaan käytännössä siinä on 1,25 km pitkä liittymä ramppeineen.

Ja kun Kehä 1:llä on ongelmia ja Länsiväylällä tai Helsingin keskustaan johtavassa junaliikenteessä ei ole ongelmia, Espoo puuhastelee miljardia metron jatkamiseen Kivenlahteen ja ”On Sovittu” haluaa panna toisen miljardin junatunneliin kantakaupungissa. Kai näitä kumpaakin sitten voi perustella uskottavasti samalla tavalla kuin aikanaan automaattimetroa: Pääradan junaliikenteen matkustajat siirtyvät käyttämään Itä-Helsingissä olevaa metroa, koska metro automatisoidaan. Surkeinta on, että jopa johtavat virkamiehetkin uskoivat moiseen hölynpölyyn. Olen kuullut, että – jälleen kerran – tunnelihankkeet vievät rahat kaikelta muulta. Paitsi autoilulta.

Antero
 
Raide-Jokeri on hyvä hanke siinä, että se täydentää hyvin nopean raideliikenteen verkkoa luomalla "keski-nopean" yhteyden eri poikittaisyhteyksien välille, on ikävää, ettei Raide-Jokeri näytä nyt olevan myötätuulessa.

Varmaan säteittäisiä yhteyksiä tarkoitit?

Olisiko kehä I ruuhkia helpottamaan lisäksi kysyntää kehä I pitkin kulkevalle nopealle bussilinjalle, joka kulkisi esim. Pukinmäen asemalta Keilaniemeen tarjoten pääradan, Tuusulanväylän ja Hämeenlinnan suunnalta tuleville nopean yhteyden Länsi-Espoon työpaikkakeskittymille?
 
Varmaan säteittäisiä yhteyksiä tarkoitit?

Joo. Tuohon tuli kirjoitusvirhe.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:11 ----------

Olisiko kehä I ruuhkia helpottamaan lisäksi kysyntää kehä I pitkin kulkevalle nopealle bussilinjalle, joka kulkisi esim. Pukinmäen asemalta Keilaniemeen tarjoten pääradan, Tuusulanväylän ja Hämeenlinnan suunnalta tuleville nopean yhteyden Länsi-Espoon työpaikkakeskittymille?

Bussi 552 sopisi minusta tuohon tarpeeseen myös hyvin. Se on jo nykyään varsin sujuva ja nykyistä bussi-Jokeria merkittävästi nopeampi yhteys Keilaniemeen ja Otaniemeen. 552:n ongelmakohta on kuitenkin Ramsaynrannan ja Huopalahdentien risteyksen ympärillä, jossa bussiliikenne tarvitsisi toimivat etuudet.

552 ajaessa olen vähän ihmettellyt, mikä ihmeen logiikka 52:n mutkittelevassa ja hitaassa reitissä on ja palveleeko se todella joukkoliikenteen käyttäjiä optimaalisesti. Minusta 552 sopisi hyvin tiheästi liikennöidyksi runkolinjaksi. Jos 552:n vielä pidentäisi Westendinasemalle ja Tapiolaan osan Jokerin vuoroista voisi ajaa Leppävaaraan tai Leppävaarasta.

Kannattaa huomioida, että Länsimetro valmistuttuaan imaisee pääradan suunnan poikittaisliikenteen Keilaniemeen, Otaniemeen ja Tapiolaan ja keskustan vaihtoyhteyden nopeus-vuoroväli-luotettavuusprofiilin kanssa on kovin vaikea kilpailla kun on kyse vaihdollisista yhteyksistä eikä asuta ja työskennellä saman suoran bussilinjan varrella.

Paljon nykyistä suurempi osa Martinlaakson radan suunnan liikenteestä Keilaniemeen, Otaniemeen ja Tapiolaan käyttänee myös länsimetroa sen valmistuttua.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös