Raide-Jokeri

Kiskoaurauskaluston lisäksi tarvittaisiin vielä päivystysjärjestelyt siltä varalta, että tulee raju lumipyry.

Tarvittaisiin? Mihinkäs se päivystysjärjestely on kadonnut? Tulee vaikea talvi, jos se on tietämättäni lakkautettu.

Minusta näiden tekosyiden keksiminen vaatisi nyt hiukan enemmän tietoa itse asiasta. Muuten tämä menee aivan puhtaaksi leikinlaskuksi.
 
Tarvittaisiin? Mihinkäs se päivystysjärjestely on kadonnut? Tulee vaikea talvi, jos se on tietämättäni lakkautettu.

Itse kyllä luin (koska haluan lukea toisten ihmisten viestit hyväntahtoisesti) sen niin, että tarvitaan päivystysjärjestelyt myös Jokerin osalle eli lisää kapasiteettia sille. Pitäähän sen kapasiteettia kuitenkin lisätä, jos linjapituus kasvaa 30 kilometriä.
 
Otetaas vielä esimerkki hieman lähempää: Göteborgin linja 2.

Ei tosin näytä olevan eurooppalainen pikaraitiotie: Pysähtyy ainakin yksissä liikennevaloissa ja hidastaa monissa, eikä rata ole suorallakaan kadulla viivasuoraa :)

---------- Viestit yhdistetty klo 22:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:02 ----------

Johonkin lumi pitää kiskoilta aurata ja nykyään tehokas auraus- ja kuljetuskalusto kulkee kumipyörillä.

Kuten täällä on useita kertoja mainittu, nykyisinkin HKL auraa itse raitiotiet ja käytettävä kalusto kulkee pääosin kiskoilla.
 
Ei tosin näytä olevan eurooppalainen pikaraitiotie: Pysähtyy ainakin yksissä liikennevaloissa ja hidastaa monissa, eikä rata ole suorallakaan kadulla viivasuoraa :)
Joo ei, tämä on sikäläistä hidasratikkaa. Onhan siinä tosiaan sekakaistojakin, hui kauhistus. Mutta kun nyt tuollekin tasolle ensin edes jossain päin Helsinkiä päästäisiin, niin olisin aika tyytyväinen.
 
Niin. Heitän lonkalta, että kiskopyörin varustettu auraustraktori maksaa 100 000 euroa enemmän kuin tavallinen (hintaero todennäköisesti huomattavasti vähemmän, mutta pistetään nyt varmuudeksi reilusti). 30 km linjalla se tarkoittaa, että kilometrikustannuksen pitää olla vain 3300 euroa halvempi, että säästö tuo yhden kiskopyörätraktorin hinnan takaisin. Jos niitä tarvitaan peräti kymmenen, riittää silti 33 000 euron säästö. Ja nyt siis puhutaan radasta, jonka kilometrikustannus on joka tapauksessa ainakin 1 000 000 euroa (siis pelkän radan, koska radanrakennuksen kustannuksesta tässä puhutaan). Ja nyt puhuin vain rakennuskustannuksesta, en radan muun huollon säästöistä vielä ollenkaan.
Tämä on hyvä esimerkki suhteellisuudentajun merkityksestä. Vaikka luvut ovat vähän mitä sattuu, niin niistä näkee, että näillä asioilla on yhdestä kahteen nollaan eroa. Eli ei ole kovin suurta järkeä nostaa radanrakentamisen hintaa esim. puolella miljoonalla per kilometri, jotta säästettäisiin 0,1 miljoonaa konehankinnoissa.

Sepeliradan tai avoradan osalta muuten voi todeta, että sitä on tässä maassa noin 6000 km., josta suuri osa paljon vaikeammissa talviolosuhteissa kuin Helsinki tai Jokeri. Jos sen talvikunnossapito olisi niin mahdotonta kun tässä on väitetty, niin minkähän vuoksi siitä ei ole tehty asfaltoitua urakiskorataa, jota aurataan TVH:n kuorma-autoilla. Ja miksi metrorataa ei ole tehty asfaltoiduksi, jos avorata kerran ei kestä talvea ja routaa.

Göteborgissa on selvitetty avo- ja päällystetyn sekakaistaradan kustannuksia. Sekä rakentaminen että ylläpito on roimasti kalliimpia päällystetyllä radalla. Siinä lienee syy siihen, miksi Göteborgissa on paljon avorataa. Ja sitä kannattaa olla lyhyitäkin pätkiä päällystettyjen osuuksien välissä. Se ei johdu lumenpoistosta, vaan siitä, että lyhyeltäkin pätkältä jäävät päällystetyn radan ylläpidon lisäkulut pois. Harjavaunu hoitelee sitten lumen joka tapauksessa.

Vielä voi todeta, että helsinkiläinen käytäntö, jossa raitiotierata tehdään 3,5 metriä leveiden kauhakuormaajien sekä kuorma-autojen ja bussien ajettavaksi, vie kaikkein eniten tilaa leveyssuunnassa. 2,4 metriä leveä raitiovaunu tarvitsee vain 2,4 metriä leveän uran, vaikka hanki olisi metrin korkuinen. Siinä on lumitilaa metri enemmän kuin 3,5 metrin leveydeltä aurattavalla ajonevuokaistalla.

Antero
 
Raideleveysasiassa on tilanne muuttunut – Espoossa on tehty henkilövaihdoksia, ja niiden myötä 1435 ei enää ole mukana yhtenä realistisena vaihtoehtona. Sen sijaan Louko alaisineen on asettunut kannattamaan Jokerille 1524-raideleveyttä. Ilmeisesti perustelu on lähinnä se, että "pikaraitiotie edellyttää suurta raideleveyttä". Espoo vaatii konsulttityötä tarkoituksenmukaisimman raideleveyden selvittämiseksi, sillä Helsinkihän on ottanut kantaa metrin puolesta. Konsultit tienaavat taas mukavasti rahaa.
 
Raideleveysasiassa on tilanne muuttunut – Espoossa on tehty henkilövaihdoksia, ja niiden myötä 1435 ei enää ole mukana yhtenä realistisena vaihtoehtona. Sen sijaan Louko alaisineen on asettunut kannattamaan Jokerille 1524-raideleveyttä. Ilmeisesti perustelu on lähinnä se, että "pikaraitiotie edellyttää suurta raideleveyttä". Espoo vaatii konsulttityötä tarkoituksenmukaisimman raideleveyden selvittämiseksi, sillä Helsinkihän on ottanut kantaa metrin puolesta. Konsultit tienaavat taas mukavasti rahaa.

1435mm olikin syytä hylätä. Suomessa kun ei ole sitä leveyttä käytössä ollenkaan. 1524mm ilmeisesti vaaditaan jotta pikaraitiotiellä olisi yhteys metroon, joka siis on nopea. 1000mm viittaisi ratikkaan, joka siis on hidas.
 
Liekö Loukolla taka-ajatuksena jopa jotain metrohaaveita Raide-Jokerin suhteen? Ei tuota muuten pysty käsittämään.
 
Viimeksi muokattu:
Liekö Loukolla taka-ajatuksena jopa jotain metrohaaveita Raide-Jokerin suhteen. Ei tuota muuten pysty käsittämään.

Ainakaan toistaiseksi en ole kuullut mitään varsinaisia syitä Espoosta sille, miksi Jokeri pitäisi tehdä 1524:nä. Joku jlf:ää lukeva toimittaja voisi tivata niitä Loukolta. Ehkä siinä haetaan analogiaa metroon, ehkä siinä halutaan vaan olla eri mieltä Helsingin kanssa, ehkä siinä on sellaista ammattitaidon puutetta, että kuvitellaan nopean ratikan tarvitsevan suurta raideleveyttä, ehkä haetaan yhteistä konseptia Turun ja Tampereen kanssa. Jos nyt saavat sen konsulttityön teetettyä, niin sittenpähän on kaikki perustelut listattuna.

Keksisikö joku vielä hyviä ideoita, miten saisimme hanketta edelleen viivytettyä ja mahdollisesti teetettyä uusia, kalliita konsulttitöitä? Yksi aihe voisi olla pelastustoimen olosuhteiden muuttuminen jokerireitin varrella. Konsultti voisi vuoden verran pohtia sitä, millaista rataa jokerille täytyy tehdä ja kuinka monta sekuntia paloauto viipyy, jos nelikaistainen autokatu muuttuu kaksikaistaiseksi, jonka keskellä on eri tavoin toteutettu ratikkakaista-alue.
 
Raideleveysasiassa one se hyvä juttu, että se ei kaiketikaan estä hankesuunnittelun alkamista, jos siis todella tahdottaisiin aloittaa. Heti, kun ovat saaneet päätettyä, minne kiskot vedetään...

Meinaan, vaunun ulottuma ja sata muuta asiaa ovat tärkeämpiä, ja suuri osa niistä päätetään joka tapauksessa vasta hankesuunnitelmassa. Eihän tuo eteäisyys vaikuta mihinkään, ennen kuin kiskoja aletaan fyysisesti laskea ja vaunuja tilata.
 
Raideleveysasiassa one se hyvä juttu, että se ei kaiketikaan estä hankesuunnittelun alkamista, jos siis todella tahdottaisiin aloittaa.

Niinpä.

Heti, kun ovat saaneet päätettyä, minne kiskot vedetään...

Ei sekään estä suunnittelun aloittamista – kysymysmerkithän ovat vasta Leppävaarasta etelään. Tässä olisi vuoden aikana ehtinyt saada jo valmiiksi hankesuunnitelman Leppävaarasta itään. Mutta eihän se etene, kun ei kukaan tee sille mitään. Kuulemma Jokerilla on nyt Helsingissä projektipäällikkökin, mutta ei sekään mitään tarkoita – kunhan ovat yhdelle ylityöllistetylle virkamiehelle määränneet yhden nakin lisää ja kirjoittaneet kauniita sanoja käyntikorttiin.

Näin meillä. Tampereella toisin. :(
 
Mun mielestä Leppävaarasta etelään on tarjolla vain huonoja ja vähemmän huonoja vaihtoehtoja. En tarkoita että itse olisin keksinyt jotain parempaa, vaan että tuossa rakenteessa ei nyt ehkä ole löydettävissä inhimillisin kustannuksin kovin optimaalista reittiä. Tästä näkökulmasta ymmärrän hyvin Espoon jarruttelun.
 
En ole kiskoliikennetekniikan asiantuntija, mutta väistämättä tulee mieleen, että olisi luontevaa ensiksi lyödä raideleveys lukkoon ja sen jälkeen vasta lähteä tarkempaan suunnitteluun.
 
En ole kiskoliikennetekniikan asiantuntija, mutta väistämättä tulee mieleen, että olisi luontevaa ensiksi lyödä raideleveys lukkoon ja sen jälkeen vasta lähteä tarkempaan suunnitteluun.

Ei siihen ole minusta mitään syytä, koska se rata on ominaisuuksiltaan täsmälleen samanlainen, tehtiinpä se 1000 mm raideleveydelle tai 1524 mm raideleveydelle. Kiskoja vain ovat toisessa vaihtoehdossa siirretty 26 senttiä. Kaarresäteiden mitoitus onnistuu ilman tuonkin huomioimista. Jos välttämättä halutaan, suunnitelmiin voidaan myös piirtää rata niin, että laiturit voidaan lopulta tehdä yhtä hyvin 2,4 m kuin 2,65 m leveydellekin. Kaluston leveys on kuitenkin raideleveydestä täysin irrallinen seikka.
 
Takaisin
Ylös