Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Kyllä sitä Oota myös käytettiin.
Raidekerroin
- Viestiketjun aloittaja janihyvarinen
- Aloituspäivämäärä
Kyllä sitä Oota myös käytettiin.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Aika jännä sitten, että liikennehullussa maassa ei olla tietoisia oman joukkoliikennejärjestelmän erityispiirteistä tuon enempää. Varsinkin kun vertaa jatkuvaan paatokseen Tampereellakin, kuinka kuulemma rollikat pitää meinaan saara takas 35 vuoden johtimettoman ajan jälkeen, eikä mitään turhaa ja kaľľista ratikkahaihattelua.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Mistä sitten johtuukin, selityksen puutteesta huolimatta raitioliikenne on taas ylittänyt käyttäjäennusteet.
Teneriffan ratikkalinja 1 on ollut nyt käytössä 4 vuotta (avauspäivä 1.7.2007). Päivittäiseksi matkustajamääräksi ennustettiin 25.000. Kohta avaamisen jälkeen matkamäärä oli 44.000 ja nyt mennään 55.000:ssa. Tiedon pongasin Strassenbahn Magazinen numerosta 8/2011.
Onko tämä nyt sitten raidekerroin vai mikä, mutta ratikalla matkustetaan kumminkin yli 2 kertaa enemmän kuin ”pitäisi”.
Antero
Teneriffan ratikkalinja 1 on ollut nyt käytössä 4 vuotta (avauspäivä 1.7.2007). Päivittäiseksi matkustajamääräksi ennustettiin 25.000. Kohta avaamisen jälkeen matkamäärä oli 44.000 ja nyt mennään 55.000:ssa. Tiedon pongasin Strassenbahn Magazinen numerosta 8/2011.
Onko tämä nyt sitten raidekerroin vai mikä, mutta ratikalla matkustetaan kumminkin yli 2 kertaa enemmän kuin ”pitäisi”.
Antero
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,500
Ainakin kyseinen linja on vahvasti brändätty ja kulkee 5 minuutin välein, kun taas bussilinjat kulkevat yleisesti 60 min välein (muutamia 30/120 min välein kulkevia poikkeuksia lukuunottamatta) - toisaalta johtuuko vuoroväli matkustajamääristä vai enemminkin toisinpäin?
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Pointti on siinä, että ennen liikenteen alkamista arvioitiin 25.000 matkustajaa päivässä, nyt ollaan yli 2-kertaisessa määrässä. En tunne yksityiskohtia, mutta jos on tarjonta mitoitettu ennustetun mukaan, niin silloin on jouduttu ennakoituun nähden yli tuplaantuneen kysynnän vuoksi varmasti lisäämään myös tarjontaa.
Antero
Mitenkäs ihmeessä sana "Oberleitung" voidaan kuulla sanaksi "Trollinger"? Jokin tässä nyt mun mielestäni vähän viittaisi siihen, että on käytetty sanaa "trolley bus" puhuttaessa englanniksi, jolloin turisti-infoilijan tekninen sanasto ei ole riittänyt, tai sitten olet konstruoinut saksan kieleen oman sanan "Trollibus", jota taas ei ole ainakaan yleisessä kielenkäytössä olemassa.
Asia lienee tavalla tai toisella selvinnyt, kun jompikumpi on ottanut käyttöön ilmaisun "Oberleitungsbus" tai "O-Bus".
Berliinin lähellä Eberswaldessa treffeillä käydessäni paikallinen kyllä osasi erikseen mainita heillä olevan hauskempia busseja kuin muilla.
Samaten pietarilainen entinen avopuolisoni hymyili aina leveästi ajatellessaan trollikoita. Jotain trollikoiden havaitsemisesta voi testata sitenkin, että asettaa molemmat kätensä nyrkkeihin päälakensa päälle, peukalonhangat toisiaan sekä päälakeen koskien, avaa etusormensa ja sitten liikuttelee molempia etusormiaan samassa tahdissa vasemmalle ja oikealle. Olen tätä Pietarissa oppimaani pantomiimia kokeillut muutaman trolllikkakaupungin ja muutaman trollikattoman kaupungin ihmisille. Trollikkakaupunkilaiset hoksaavat asian heti, muut - itseni mukaanlukien - eivät ilman selitystä lainkaan. Otantani on pieni - vaikka toisaalta kansainvälinen - mutta korrelaatio on tähän mennessä ollut sataprosenttinen.
Väittäisinpä, että ajolankojen näkyvyys tuo reitin paremmin esille ja siten tekee siitä helpommin lähestyttävän. Ja ne sarvet ON söpöt!
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Hesarissa pohditaan, miksi ratikka on niin paljon kivempi kuin bussi. HS 25.9.2016: http://www.hs.fi/sunnuntai/a1474604376652
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 6,014
Painetussa lehdessä tuo juttu on ehkä nettiversiotakin näyttävämpi - artikkeli hallitsee kahta aukeamaa, niistä ensimmäistä kokonaan. Joku voi nähdä kirjoituksen toimivan aika lailla Tampereen ratikkasuunnitelmien myönteisenä kannanottona ja kannustimena lähteä toteuttamaan sitä. HS:n kannalta Tamperetta lähempänäkin on merkittäviä hankkeita, mutta niistä tärkeät päätökset on jo tehty.
Itse näen Artic-vaunujen onnistumisen keskeisenä elementtinä kehitysprosessissa, jossa Helsingin raitiotiet ovat heräämässä uuteen vahvaan kauteen useiden kymmenien vuosien jälkeen. Omat myönteiset Artic-kokemukseni ovat toki matkustajaosastolta, näillä vaunuilla meneminen on kerta toisensa jälkeen julhava kokemus. Vastaavaa ylvästä, sivistynyttä menoa en ole noin puolenvuosisadan joukkoliikenneharrastukseni aikana kokenut missään päin maailmaa millään muulla liikennevälineellä. Jos vielä infra saataisiin tätä kalustoa vastaavalle korkealuokkaiselle tasolle, niin raitiovaunu hakkaisi aidosti kaikki mahdolliset bussit niin matkustusmukavuudessa kuin muussakin viihtyisyydessään murskaluvuin. Jo nykyinfrallakin Artic on mitä tahansa bussia selvästi mukavampi väline.
Korkealuokkaisia raitioteitä ihailevana en voi toivoa muuta kuin että muutkin metropolialueet kuin pääkaupunkiseutu tarttuisivat tilaisuuteen ja lähtisivät rinta rottingilla kehittämään perinteisiä "maalaiskeskuksiaan" aidoiksi eurooppalaisiksi metropolikeskuksisi valitsemalla joukkoliikennejärjestelmänsä ytimeksi modernin raitiotien modernilla, ylväällä, sivistyneesti kulkevalla kalustolla. Elinkelpoisilla kaupunkiseuduilla muodostuu kysyntää muullekin joukkoliikenteelle, joka sekin joutuu uudistumaan raitioteiden ohella selvitäkseen kilpailussa matkustajista ja ylipäänsä pysyäkseen hengissä.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,988
Mun mielestäni artikkeli oli aika höttöä, se puffasi lähinnnä kantakaupungin hipstereiden elämäntapaa, ei noteerannut että niistä lähiöistä joista pääsee metrolla tai lähijunalla liikkumaan, ollaan keskimäärin yhtä tyytyväisiä.
Fakta on että lähijunilla, metrolla ja raitiovaunuilla tehdään HSL-alueella suurin piirtein yhtä paljon matkoja (55-60 miljoonaa matkaa/v), bussilla taas yhtä paljon kuin noila kolmella muulla yhteensä (180 M/v), v 2015 toteutuman mukaan. Koska kukin raideliikennemuoto kattaa vain siivun koko pk-seudusta, ja koska kyseiset raideliikennejärjestelmät ovat toisiinsa nähden helkkarin huonosti integroituja toisiinsa, lokeroituu kukin pk-seudun asukas joko raitiovaunu-, juna-, metro- tai bussi-ihmiseksi asuinpaikan mukaan.
t.Rainer
Fakta on että lähijunilla, metrolla ja raitiovaunuilla tehdään HSL-alueella suurin piirtein yhtä paljon matkoja (55-60 miljoonaa matkaa/v), bussilla taas yhtä paljon kuin noila kolmella muulla yhteensä (180 M/v), v 2015 toteutuman mukaan. Koska kukin raideliikennemuoto kattaa vain siivun koko pk-seudusta, ja koska kyseiset raideliikennejärjestelmät ovat toisiinsa nähden helkkarin huonosti integroituja toisiinsa, lokeroituu kukin pk-seudun asukas joko raitiovaunu-, juna-, metro- tai bussi-ihmiseksi asuinpaikan mukaan.
t.Rainer
^ Kyllä, ymmärsit jutun aivan oikein: raitiovaunun käyttö on pk-seudulla nimenomaan merkittävässä määrin enemmän elämäntapavalinta kuin bussin/metron/junan käyttö, joka taas on enemmän taloudellinen valinta. Käyttäjämäärillä ei ole siltä kantilta mitään väliä ja raitiovaunun hohto perustuu osin siihen, että se on kaupunkilaisen elämäntavan valinneen kaupunkilainen liikkumistapavalinta. Ei halpojen neliöiden perässä lähiön valinneen edullinen liikkumistapa, kuten ovat metro, bussi ja juna.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Ilman muuta juttu oli siinä mielessä höttöä, että artikkelin tarkoitus ei missään nimessä ollut jotenkin tieteellisesti perustella, miksi raitiovaunu on suositumpi kuin bussi. Ei edes faktoilla perustella, vaikka asiantuntijaakin oli haastateltu. Minusta juttu oli human interest -tyyppinen havaitusta ilmiöstä kertova. Kerrottiin nimenomaan stadilaisten mielikuvista ja siitä, miten ne mielikuvat johtavat sitten juuri raitiovaunun käyttöön. Emmehän me ihmiset käytännössä kovin rationaalisia ole, ja rakkaus raitiovaunuihin onkin juuri tunnepitoinen asia. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että tunne johtaa tekoihin, mikä sitten näkyy ulospäin niin, että raitiovaunua käytetään enemmän kuin bussia.
Jutussa vertailtiin nimenomaan näitä kahta, joten on kai ihan luonnollista, että siitä puuttuivat niin metro, lähijunat kuin kaikki muutkin kulkuneuvot.
Artic on aivan ehdottomasti kaikkein hiljaisin matalalattiaraitiovaunu, jonka olen nähnyt (kuullut) ja jolla olen matkustanut. Se on asia, jota minusta kannattaisi rummuttaa enemmänkin, kun vaunua markkinoidaan maailmalle. Sen pitäisi olla mainio myyntivaltti. Jos ja kun hiljaisuuden pystyy osoittamaan melumittauksilla, se on myös asia jonka hankkiva kaupunki voi määritellä tarjouspyynnössään. Hiljaisuuden lisäksi istuimet podesterien päällä ovat ehdoton plussa.
Helsinki on nyt päättänyt hankkia aikamoisen määrän Articeja sekä pitkinä että lyhyinä. Vähän yllättyisin, jos Tampere päätyisi johonkin muuhun kuin Articiin. Oslossa puolestaan kuusi valmistajaa on selvinnyt varsinaiseen tarjouskilpailuun asti, ja yksi näistä on Skoda. En ole koskaan käynyt Oslossa – ehkä nyt saan hyvän syyn vierailla kaupungissa!
Se vaan harmittaa, että liikenneolosuhteet ovat mitä ovat. Mieti, miltä tuntuisi suhahtaa Articilla joskus nopeusrajoitusten mukaan. Viittäkymppiä Manskulla ja vain pysäkeillä pysähdellen – se vasta kokemus olisi!
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tietenkin ratikkajutusta puuttuivat muut kulkuneuvot. Mutta johtuisikohan se siitä, että niihin ei liity sitä tunnemaailmaa, joka liittyy raitiovaunuihin, vähän joka puolella.
J-lu kirjoitti viestissän siitä, miten busseilla, metrolla ja junilla on erilainen merkitys käyttäjilleen. Minusta se on tärkeä huomio. Ratikkaa ei ole Hesassa pakko käyttää, muita on. Ei kukaan muuta lähiöön sen vuoksi, että siellä saa käyttää bussia, metroa tai junaa. Vaan sen vuoksi, ettei ole varaa asua keskustassa tai kerrostaloasuminen ei kelpaa. Lähiön valintaan voi vaikuttaa ja vaikuttaakin, minkälaiset liikenneolot siellä ovat. Mutta tuskinpa niitä mietitään siten, että haluaa istua jossain välineessä, vaan siten, miten helposti pääsee esim. Helsinkiin. Sitten vain todetaan, mikä on väline, jota on pakko käyttää.
Näitä asioita on jonkin verran tutkittu. Helsinkiläisen tutkimuksen tulos oli, että bussi on huonompi auto kuin oma auto. Metro ja juna ovat parempia. Tai ainakin eri asia kuin oma auto. Mutta niiden käytettävyyttä rajoittaa saavutettavuus.
Ratikalla on sekä mielikuva paremmasta kuin oma auto että saavutettavuus. Tosin on pakko todeta, että monen uuden ratikkajärejstelmän ongelma on heikompi saavutettavuus kuin vanhoilla. Tämä on seurausta optimoinnista palvelukyvyn kanssa. Nopeus on kiinni pysäkkivälistä, ja pysäkkivälin harventaminen heikentää saavutettavuutta. Toinen ongelma on kustannus, jonka vuoksi tehdään harvoja rataverkkoja. Kadut ja metrot saavat maksaa mitä hyvänsä, ratikka ei.
Antero
Mielestäni Articin matkustusmukavuus on vanhoja nivelvaunuja huonompi. Syynä on, että Articin jalkatilat ovat todella pienet vaunun ollessa melko tyhjä, kun jalat osuvat edessä olevaan telikoteloon tai muovipleksiin. Kun nivelvaussa edessä olevalle paikalle istuu joku, ero tasoittuu., joten täydessä vaunussa matkustusmukavuudessa ei ole juuri eroa. Lisäksi Articin äänimaailma on jonkin verran nivelvaunuja huonompi. Varioon verrattuna Artic on toki parempi Varion pitäessä ärsyttävää meteliä varsinkin ristikoiden kohdalla. Articin mukavuutta parantaisi myös, jos sisänäytöttöjen suurta pinta-alaa alettaisiin hyödyntää. Näytöissä mahtuisi hyvin lukemaan samaan aikaan esim. "9 Länsiterminaali 9 Västra terminal" nykyisen käytännön sijaan. Jatkuvasti vaihtuva teksti häiritsee jonkin verran.
Bussien matkustusmukavuudessa valitetaan yleensä tärinästä, mutta itseäni se ei häiritse. Bussien matkustusmukavuus on kuitenkin paljon ratikoita huonompi, ja huononee jatkuvasti uusien bussien myötä. Esimerkiksi äänimaailma on hyvä esim. Transdevin bussissa 310, joku varmaan tietää, mikä sen malli on. Nykyisissä busseissa moottori pitää huonoa ääntä, ja jatkuva ovien lukittuminen ja lukituksen aukeaminen pysäkeiden lisäksi myös liikennevaloissa ärsyttää. Myöskin hienot paineilmaovet on korvattu liukuovilla.
Bussien matkustusmukavuudessa valitetaan yleensä tärinästä, mutta itseäni se ei häiritse. Bussien matkustusmukavuus on kuitenkin paljon ratikoita huonompi, ja huononee jatkuvasti uusien bussien myötä. Esimerkiksi äänimaailma on hyvä esim. Transdevin bussissa 310, joku varmaan tietää, mikä sen malli on. Nykyisissä busseissa moottori pitää huonoa ääntä, ja jatkuva ovien lukittuminen ja lukituksen aukeaminen pysäkeiden lisäksi myös liikennevaloissa ärsyttää. Myöskin hienot paineilmaovet on korvattu liukuovilla.
- Liittynyt
- 31 Joulukuu 2008
- Viestit
- 474
Articeissa yksi suuri miinus on penkkien sijoittaminen "korokkeelle". Käytävä jää kuin pieneksi kujaksi, jossa on myös varioita vaikeampi väistää toista.
Kapea käytävä on käytännössä matalalattiaisen ja kapean raitiovaunun ominaisuus. Vanhoissa nivelratikoissa on enemmän käytävätilaa kun penkitys on 1+2 ja korkealattiaisessa kalustossa pyörille on hyvin tilaa lattiatason alapuolella.