Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Koululaiset sekä heidän vanhempansa ovat varmasti laiskistuneet. Lisäksi joukkoliikenne on yhä useammalle sekä vieras että tavoittamaton asia, kun soveltuvaa yhteyttä ei enää edes ole. Nykyisin ei kukaan edellytä lapsilta tai nuorilta niin pitkiä kävelymatkoja kuin kuvasit.R.Silfverberg sanoi:Ovatko koululaiset laiskistuneet? En tarkoittanut pelkästään ekaluokkalaisia, joita joskus on syytä viedä autolla, jos matka on pitkä ja koulukyytiä ei ole, vaan ylempien luokkien koululaisia.
Joukkoliikenne unohdettiin kaupunkisuunnittelussa kokonaan. Sen sijaan se tietysti käytännössä toteutettiin, eli busseja ajettiin, koska vaihtoehtoa ei ollut, koska kaikilla ei vielä 1960-70-luvulla ollut auton käyttömahdollisuutta. Kuvaamassasi tapauksessa joukkoliikenteen kannalta oikein toimiva kaavoitus olisi osoittanut bussiliikenteelle suorahkon kadun, jota pitkin se olisi päässyt juohevasti kaikkien palvelemiensa lähiöiden läpi.R.Silfverberg sanoi:Joukkoliikennettä ei siis unohdettu kokonaan, mutta toteutettiin kömpelösti kun piti säästää. Hyvin tavallista on että bussit kiertävät monen lähiön kautta, eli on kaikkea muuta kuin "express"-vuoro.
Edellä mainitsemistani katumuutoksista esimerkiksi Hepokullan Varkkavuorenkatu rakennettiin juuri siksi, että yhdellä bussilla voitiin palvella Hepokullan ja Nättinummen eri osalähiöiden muodostama lähiöketju. Tällä reitillä bussien suhteellinen palvelutaso ja käyttö ovat edelleen yksi Turun parhaista.
Suuri osa joukkoliikenteen ongelmista johtuu nimenomaan siitä, että joukkoliikenne on kaupunkisuunnittelussa sivuutettu. Ei ole juohevia reittejä, palveluita ja tehokkainta asumista ei ole keskitetty linjan varteen, on rakennettu erilaisia "pussinperiä", kaupungin alueellista laajuutta on keinotekoisesti kasvatettu varaamalla autoilulle ylimitoitettuja pysäköintialueita, liikennealueita ja jättimarket-alueita.