Raideliikenteeseen liittyvä lainsäädäntö Suomessa

EU ja/tai kansaiväline rautatiejärejestö UIC on laatinut normeja joita on enemmän tai vähemmän pakko noudattaa näissä asioissa.
UIC:n normeja ei ole pakko noudattaa - kuten ei OSShD:n normejakaan. Normien noudattaminen kuitenkin parantaa yhteensopivuutta, josta aina ei ole mitään hyötyä. EU:n direktiiveja on pakko noudattaa, mutta nehän onneksi määräilevät vain junapituuksia ja nopeuksia yhteensopivalla rataverkolla. Suomikin luistaa näistä direktiiveistä, sillä Pendolino on 40 metriä liian lyhyt suurnopeusjunaksi.

Varmasti tarvtaan jonkinlaista kulunvalvontaa. Tuskin Ranskassakaan annettaisiin 100km/h kulkevan maksavia matkustajia kuljettavan raitiotien toimia ilman minkäänlaista linjasuojausta pelkkiin tieliikennelakin pykälien nojalla.
Miksi ihmeessä tieliikennelakia noudatettaisiin (omalla penkereellään kulkevalla) raitiotiellä? Eihän sitä noudateta junaradallakaan!

Esikaupunkijunan, metron ja pikaraitiovaunun tekniset erot ovat usein aika pieniä. Ratkaisun nimellä ei ole merkitystä, vaan sillä minkälaisia joukkoliikenneratkaisuja tuotetaan.
Lyonin tapauksessa kyseessä on varmasti raitiotie. Kalustona on normaali Stadlerin Tango ja rata on nykyisen raitiotieradan jatke (ja ohitusraiteet nykyisen raitiotien pysäkeille). Olet kuitenkin oikeassa, että tekniset erot ovat monesti pieniä.
 
Miksi ihmeessä tieliikennelakia noudatettaisiin (omalla penkereellään kulkevalla) raitiotiellä? Eihän sitä noudateta junaradallakaan!

Kyllä tieliikennelaki on voimassa esim Koskelantien ja Paciuksenkadun omalla penkallaan kulkevilla raitiotie-osuuksilla. Jos radalla ei olisi pitkällä matkalla ainoatakaan tasoristeystä, niin vain silloin se olisi tieliikenne- tai rautatielainsäädännön ulkopuolella.

t. Rainer
 
Vs: Varion suurin nopeus

Yleinen tieliikennelaki kieltää korkeammat nopeudet kuin 60 km/h liikennevaloilla ohjatuilla kaduilla, ja raitiovaunujahan ohjataan nimenomaan liikennevaloilla.

Joko Kehä ykkösellä on runsaasti laittomia osuuksia tai sitten tuo raja on edelleen 70 km/h.

Sattumoisin sama 70 km/h on ymmärrykseni mukaan Saksassa näkemällä ajattevan raitioliikenteen rajoitus eli 80 km/h rajoituksella tarvitaan opastimet. Tästä syystä jotkin saksalaiset raitiotiet ovat tyytyneet 70 km/h huippunopeuteen, jos nopeamman ajon mahdollistavia osuuksia on vain vähän. Silloin ei maksa vaivaa investoida opastimiin ja niiden ylläpitoon.

Ranskan säännöistä en tiedä, mutta uusilla ranskalaisilla pikaraitioteillä käytetään kaksisuuntaisia vaunuja ja puolenvaihtopaikkoja. Olettaisin, että jo tästä syystä käytössä on vähintäänkin pakkopysäytyksen sisältävä linjasuojastus, jotta vaunut eivät voi ajaa nokkakolareita. Yleensäkin uusilla pikaraitioteillä käytetään kulunvalvontaa ja Jokerillekin sellainen luultavasti tulee.
 
Kyllä tieliikennelaki on voimassa esim Koskelantien --- omalla penkallaan kulkevilla raitiotie-osuuksilla. Jos radalla ei olisi pitkällä matkalla ainoatakaan tasoristeystä, niin vain silloin se olisi tieliikenne- tai rautatielainsäädännön ulkopuolella.

Kun en olle paikkakuntalaisia, niin kysynkin, että mikä raitsikkalinja kulkee Koskelantiellä?
 
Tieliikennelaki 25 §
Nopeusrajoitukset

[Liikenneministeriö] voi antaa määräyksiä yleisestä nopeusrajoituksesta koko maassa tai tietyssä osassa maata. Tiekohtaisista ja paikallisista nopeusrajoituksista päättää [liikenneministeriön] tarvittaessa antamien yleisten ohjeiden mukaisesti ja 51 §:n säännöksiä noudattaen se, jolle liikenteen ohjauslaitteen asettaminen kuuluu.


Eli liikenneministeriön antamat yleiset ohjeet määrittävät käytettävät nopeudet.

Tiehallinto on tehnyt taajamien nopeusrajoituksista seuraavanlaisen ohjeen:
http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2130017_00.pdf
 
Nopeus liikennevaloin ohjatulla kadulla

Yleinen tieliikennelaki kieltää korkeammat nopeudet kuin 60 km/h liikennevaloilla ohjatuilla kaduilla, ja raitiovaunujahan ohjataan nimenomaan liikennevaloilla.
Luin tieliikennelain, enkä sieltä löytänyt mitään tällaista. Kenties tähänkin on joku asetus eikä laki?

Jos radalla ei olisi pitkällä matkalla ainoatakaan tasoristeystä, niin vain silloin se olisi tieliikenne- tai rautatielainsäädännön ulkopuolella.
Mihin tämä tulkinta perustuu? Mikä on pitkä matka? Onko tuo pitkä matka määritelty jossakin laissa, asetuksessa, ukaasissa tai direktiivissä vai päättääkö tuomioistuin sen tapauskohtaisesti?

Suomen laki (ratalaki ja rautatielaki) ei juurikaan määräile sellaisia rautateitä, jotka eivät ole Suomen valtion omistamia, joten tältä osin Helsingin raitiotiet ovat lain ulkopuolella.
 
Kun en olle paikkakuntalaisia, niin kysynkin, että mikä raitsikkalinja kulkee Koskelantiellä?
Jos eräät suunnitelmat Käpylän linjan kehittämisestä toteutuvat joskus, voipi Koskelantiellekin joskus tulla raitiotiekiskot. Myös KOPRA-suunnitelmassa muistaakseni mentiin raitiovaunulla Koskelantien keskellä.

Todennäköisesti edellä Rainer tarkoitti Koskelan halleille johtavaa raitiotietä, joka menee tosiasiassa Kustaa Vaasan tien keskellä, omalla alueella pl. muutamat ryhmittymiskaistat. Kustaa Vaasan tien radalla saisi lainsäädännön puitteissa ajaa raitiotievaunuilla 60 km/h. Osalla kalustosta se alkaa olla hankalaa. Olisiko helpointa Manneilla ja Luddella? Tai Laihialaisilla (erityisesti #11:llä)?
 
Vs: Nopeus liikennevaloin ohjatulla kadulla

Luin tieliikennelain, enkä sieltä löytänyt mitään tällaista. Kenties tähänkin on joku asetus eikä laki?
Muistan kun edellisen kerran keskusteltiin näistä asioista, nähneeni laissa sellaisen kohdan. Se nopeusrajoitus siis on 60, tai Laten mukaan 70 kun tiellä on valo-ohjattuja risteyksiä. Ei missään niimessä 80.

Mihin tämä tulkinta perustuu? Mikä on pitkä matka? Onko tuo pitkä matka määritelty jossakin laissa, asetuksessa, ukaasissa tai direktiivissä vai päättääkö tuomioistuin sen tapauskohtaisesti?
Etäisyyttä ei ole toistaiseksi määritelty missään laissa. Tuomioistuin päättää jos sattuu vahinkoja, jollaisia luultavasti sattuu, jos lähdetään sille linjalle ettei mitään rautatiemaailman turvalaitteita ja muita varoituslaitoksia tarvita radalla jolla on tasoristeyksiä ja jolla ajetaan yli 60 km/h.

Suomen laki (ratalaki ja rautatielaki) ei juurikaan määräile sellaisia rautateitä, jotka eivät ole Suomen valtion omistamia, joten tältä osin Helsingin raitiotiet ovat lain ulkopuolella.

Kyllä se koskee yksityisratoja kanssa, mm Karhulan-Sunilan rt:tä ja eri satamien ja teollisuuslaitosten ratapihoja.

Raitiotie on todellakin kevytraidekulkuneuvo jota ei koske kaikki rautateiden määräykset, mutta se edellyttää että sitä on myös ajettava kevyellä kaasujalalla. Rautatiejunan ja raitiovaunun ero on vähän niinkuin auton ja mopoauton, jota saa ajaa kevyen liikenteen väylällä, kun taas autoa ei.

t. Rainer
 
Vs: Nopeus liikennevaloin ohjatulla kadulla

Luin tieliikennelain, enkä sieltä löytänyt mitään tällaista. Kenties tähänkin on joku asetus eikä laki?

Se liittyy liikenneministeriön päätökseen tieliikenteen liikennevaloista (552/1990) ja sen toiseen momenttiin, jossa sallitaan liikennevalojen käyttäminen vain teillä, joiden rajoitus on enintään 70 km/h.
 
Vs: Nopeus liikennevaloin ohjatulla kadulla

Kyllä se koskee yksityisratoja kanssa, mm Karhulan-Sunilan rt:tä ja eri satamien ja teollisuuslaitosten ratapihoja.
Kyllä koskee, mutta mielestäni varsin vähän verrattuna valtion rataverkkoon. Ratalaki lähinnä antaa määräyksiä rautatien rakentamiseen ja siihen liittyvään suunnitteluun. Nuo määräykset koskevat valtiota ja yksityisiä yhtiöitä. Rautatielaki koskee monin osin vain valtion rataverkkoa. Kumpikaan laki ei kuitenkaan määrää millekään kiskonpätkälle tehtäväksi opastimia eikä rajoita junien nopeutta. Siksi mielestäni Suomen laki ei kovin paljon määräile sellaisia rautateitä, jotka eivät ole valtion omistuksessa.

Rautatiejunan ja raitiovaunun ero on vähän niinkuin auton ja mopoauton, jota saa ajaa kevyen liikenteen väylällä, kun taas autoa ei.
Toivottavasti sinulla ei ole mopoa tai mopoautoa, kun et tunne liikennesääntöjäkään! Jos tiellä on liikennemerkki, jossa on sinisellä pohjalla valkoinen jalankulkija, pyöräilijä tai molemmat, ei sillä tiellä saa ajaa mopolla tai mopoautolla (ellei ajamista erikseen lisäkilvellä sallita). Näitä merkkejä ovat numerot 575, 682, 412, 422, 423, 424 ja 425. Merkkien kuvia voit katsella Tiehallinnon kotisivuilta.
 
Vs: Nopeus liikennevaloin ohjatulla kadulla

Se liittyy liikenneministeriön päätökseen tieliikenteen liikennevaloista (552/1990) ja sen toiseen momenttiin, jossa sallitaan liikennevalojen käyttäminen vain teillä, joiden rajoitus on enintään 70 km/h.
Kiitos. Nyt löytyi oikea päätös.

Liikenneministeriö 18.6.1990 sanoi:
2 §
Liikennevaloja saa käyttää vain tiellä, jolla ajoneuvon suurin sallittu nopeus on enintään 70 km/h.
Ei tämä kiellä raitiovaunulla ajamista yli 70 km/h nopeudella. Raitiovaunu voi kääntyä sellaiselle tielle, jossa ei ole liikennevaloja ja suurin sallittu nopeus on 100 km/h, ja sen jälkeen palata liikennevaloin ohjatulle tielle tietysti nopeudella 70 km/h. Edelleenkään tielle ei vaadita opastimia tai kulunvalvontaa, jos nopeusrajoitus on yli 70 km/h.
 
Vs: Nopeus liikennevaloin ohjatulla kadulla

Ei tämä kiellä raitiovaunulla ajamista yli 70 km/h nopeudella. Raitiovaunu voi kääntyä sellaiselle tielle, jossa ei ole liikennevaloja ja suurin sallittu nopeus on 100 km/h, ja sen jälkeen palata liikennevaloin ohjatulle tielle tietysti nopeudella 70 km/h. Edelleenkään tielle ei vaadita opastimia tai kulunvalvontaa, jos nopeusrajoitus on yli 70 km/h.

Tieliikennelaissa puhutaan myös tilannenopeudesta, eli ajoneuvoa ei saa kuljettaa sellaisella nopeudella ettei sillä pysty pysähtymään jos edessä havaitsee esteen. Tästä Esko Riihelät jaksavat joka sunnuntai muistuttaa. Kun tietää että raitiovaunujen jarrutusmatkat ovat pikkasen toista luokkaa kun autojen, niin jos tiellä on luokaa 100 km/h nopeusrajoitus, ratikkaa on ajettava huomattavasti hitaammin kuin muu liikennevirta. Vai uskaltaisitko lähteä kokeilemaan?

t. Rainer
 
Vs: Nopeus liikennevaloin ohjatulla kadulla

Kun tietää että raitiovaunujen jarrutusmatkat ovat pikkasen toista luokkaa kun autojen, niin jos tiellä on luokaa 100 km/h nopeusrajoitus, ratikkaa on ajettava huomattavasti hitaammin kuin muu liikennevirta.
Ajattelinkin sellaista tilannetta, että raitiotie kulkisi omalla penkallaan ajoradan sivussa. Sellaista en halua kokea enkä kokeilla, että liikennevirrassa on yksi muita hitaampi liikenneväline!
 
Takaisin
Ylös