Raideliikenteeseen liittyvä lainsäädäntö Suomessa

Antero Alku · 23 Syyskuu 2007

vompatti sanoi:
Miten lainsäädännön pitäisi määräillä suomalaisia kiskoliikennejärjestelmiä?

Minusta olisi hyvä, että olisi selkeä määrittely esimerkiksi siten, että raitiotie on tielle sijoitettu raide. Rautatie olisi yleinen raideliikenteen määrittely, joten raitiotie olisi yksi rautatien erikoistapaus.

Jos halutaan märitellä metro - mikä minusta ei ole välttämättä lainkaan tarpeen - se olisi myös rautatien erikoistapaus, jossa sallittua liikennettä on rajoitettu esimerkiksi nopeuden ja kaluston painon osalta. Mutta tämä erillinen metromäärittely käy minusta tarpeettomaksi sen vuoksi, että rautateiden kalustolla ja erilaisen kaluston oikeudella käyttä samaa rataa olisi joka tapauksessa määräykset yleisessä rautateitä koskevassa säännössä.

Selvennyksen vuoksi sanottakoon, että HKL:n metrojunat ja metrojunat yleensä ovat kevytrakenteisempia kuin junat yleensä. Tämä kevytrakenteisuus on sallittu sillä perusteella, ettei samalla radalla ole raskaampien junien liikennettä.

vompatti sanoi:
Tälläkin foorumilla usein vaaditaan lakia pikaraitioteistä. Mitä tuon lain pitäisi pitää sisällään? Halutaanko meillekin toimilupa raitioteille?

Minusta ei tarvita erillistä pikaraitiotielakia. Katuraitiotiet toimivat pikaraitioteinä monissa kaupungeissa vain siten, että raitioteiltä on poistettu muun liikenteen, liikennevalojen ja liikennöintikäytännön aiheuttamat turhat viivytykset.

Kaikelle liikenteelle on minusta hyvä olla toimilupakäytäntö. Eli toiminnalle on kontrolli siitä, että mm. asetettuja sääntöjä noudatetaan. Tämän periaatteen mukaan meillä on autokatsastus, ajokortit, liikenneluvat jne.

vompatti sanoi:
Viraston ylitarkastajat tekisivät tarkastusmatkoja raitioteille, ja jos raitiotieyhtiö poikkeaisi kovastikin viraston määräyksistä, niin heti toimilupa jäähylle!

Rautatievirasto on jo olemassa juuri tätä varten.

vompatti sanoi:
Mikä laki määräsikään raitiovaunun suurimmaksi sallituksi leveydeksi 2,65 metriä?

Tämä tulee tieliikenteen määräyksistä (en nyt muista olisiko ajoneuvoasetuksessa). Jos sähkömoottorivaunulla liikennöidään tiellä, se ei saa olla leveämpi kuin tieliikenteen ajoneuvot voivat olla.

Antero

Rattivaunu · 23 Syyskuu 2007

Vs: Raideliikenteestä ja sen lajien määrittelyistä yms.

Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo raitioteistä varsin asiantuntevasti tässä.

Edellä olevassa viestissäni otin tästä artikkelista osalainauksen, jonka kautta ilmeni, miksi Lidingössä oleva rata on juridisesti rautatie eikä jotain muuta. Osalainauksessakaan ei missään kohtaa sanota, että jollain radalla on ehdottomasti mentävä vain jonkun tietyn sorttisia välineitä.

Wikipediaan pujahtaa tosiaan aika ajoin väärääkin tietoa. Osa tahattomasti, osa jopa tahallisesti. Lähde kannattaa tosiaan mainita aina kun mahdollista. Ennen kuin aloitetaan mouhuamista kyseisen raitiovaunuartikkelin suhteen, kannattaa itse kunkin lukea se huolellisesti ja ennen muuta rauhallisesti läpi. Ei siinä mitään "kamalaa" ole.

vompatti · 23 Syyskuu 2007

Antero Alku sanoi:
Jos sähkömoottorivaunulla liikennöidään tiellä, se ei saa olla leveämpi kuin tieliikenteen ajoneuvot voivat olla.

Mihin lakiin tämä perustuu?

Ajoneuvon leveyden määrittelee ainakin asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä (1992/1257). Tuon asetuksen mukaan ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Laki koskee sellaisia ajoneuvoja, joihin sovelletaan ajoneuvolakia. Ajoneuvolaki (2002/1090) koskee vain ajoneuvoja, jotka ovat maalla kulkevia laitteita, jotka eivät kulje kiskoilla. Tämän perusteella asetuksessa määrätty suurin sallittu ajoneuvon leveys ei koskisi raitiovaunuja. Miksi kuvittelet, että raitiovaunun leveys ei saisi olla ajoneuvon leveyttä suurempi? Voidaanhan raitiovaunujen käyttämistä kaistoista tehdä muita kaistoja leveämpiä!

Jossain Internetissä julkaistussa Helsingin duoraitiotieselvityksessä ehdotettiin 2,90 metriä leveitä duoraitiovaunuja. Muistaakseni tähän selvitykseen on linkki tällä foorumilla. En usko, että selvityksissä ehdotettaisiin laittomia vaunuja. Tietääkö joku, mistä selvityksestä on kyse?

EDIT: Muistan jo itsekin, mistä dokumentista oli kyse. Kysehän oli Selvityksestä integroiduista raideliikennejärjestelmistä ja niiden soveltuvuudesta Helsingin seudulle, josta on keskusteltu täällä. Tuon selvityksen mukaan Helsinkiin sopisivat parhaiten 2,75-3,00 m leveät raitiovaunut!

Antero Alku · 23 Syyskuu 2007

vompatti sanoi:
Ajoneuvon leveyden määrittelee ainakin asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä (1992/1257). Tuon asetuksen mukaan ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Laki koskee sellaisia ajoneuvoja, joihin sovelletaan ajoneuvolakia. Ajoneuvolaki (2002/1090) koskee vain ajoneuvoja, jotka ovat maalla kulkevia laitteita, jotka eivät kulje kiskoilla. Tämän perusteella asetuksessa määrätty suurin sallittu ajoneuvon leveys ei koskisi raitiovaunuja. Miksi kuvittelet, että raitiovaunun leveys ei saisi olla ajoneuvon leveyttä suurempi? Voidaanhan raitiovaunujen käyttämistä kaistoista tehdä muita kaistoja leveämpiä!

Eipä tämä asia ole tullut vastaan vielä Suomessa. Olen soveltanut eurooppalaista käytäntöä, jossa on ollut pakko päättää tämä asia, kun siellä on sekä leveitä raitiovaunuja että niiden liikennöintiä yleisellä rataverkolla.

Suomessa RHK:lla on luultavasti edelleen luonnosasteella oleva LIMO:n (Liikennetekniset määräykset ja ohjeet) 8. luku, joka määrittelee "Pikaraitovaunut". Tämä ei ole laki eikä asetus, vaan viranomaisen lain ja asetusten antamalla oikeutuksella ja velvoituksella tekemä määräys tai ohje. Byrokratian luonteesta antaa jotain kuvaa se, että tämän luonnoksen alussa on käyty läpi asiakirjat, jotka tavalla tai toisella liittyvät tähän LIMO:n lukuun. Näitä asiakirjoja luetellaan 7 sivua. Tämäkään asiakirja ei kuitenkaan määrittele vaunun leveyttä muutoin kuin ettei se saa ylittää mitä on rataverkolla kulkevalle kalustolle määrätty.

Raitiotie voi olla erillisellä kaistalla, mutta se sallitaan myös autoille tarkoitetulla kaistalla. Tällöin on noudatettava sitä leveyttä, joka kaistalle on sallittu. Tieverkolla kuljetetaan välillä laitteita, jotka ylittävät tämän leveyden, ja näistä kuljetuksista vaaditaan tavallisesti erityisjärjestelyt. Tuntuisi oudolta, että ylileveys sallittaisiin jossain yhteydessä ja toisessa ei.

vompatti sanoi:
Jossain Internetissä julkaistussa Helsingin duoraitiotieselvityksessä ehdotettiin 2,90 metriä leveitä duoraitiovaunuja. Muistaakseni tähän selvitykseen on linkki tällä foorumilla. En usko, että selvityksissä ehdotettaisiin laittomia vaunuja. Tietääkö joku, mistä selvityksestä on kyse?

Tarkoittanet YTV:n julkaisua C 2003:2 Selvitys integroiduista raideliikennejärjestelmistä ja niiden soveltuvuudesta
Helsingin seudulle (löytyy netistä, linkki tällä sivulla), jonka sivulla 18 esitetään, että kalusto voisi olla jopa 3 m leveätä.

Pidän tällaista esitystä kömmahdyksenä, koska olen sitä mieltä, että se estää tällaisen järjestelmän ulottumisen katuympäristöön. On sitten kyse lainvoimaisista määräyksistä tai ei, kyse on yksinkertaisesti siitä, että kun katuympäristön mitoitus perustuu noin 2,6 metrin leveydelle, niin siihen on sopeuduttava.

Tällainen valinta on minusta huono myös kustannusten kannalta, sillä kansainvälinen kalustoteollisuus ei valmista näin leveätä kalustoa juuri siitä syystä, että markkinat ovat kiinnostuneet mahdollisuudesta katuliikenteeseen. Eristettyjä järjestelmiähän on jo, ei kukaan halua keksiä sellaista uudelleen.

Antero

Antero Alku · 23 Syyskuu 2007

Vs: Raideliikenteestä ja sen lajien määrittelyistä yms.

Rattivaunu sanoi:
Ennen kuin aloitetaan mouhuamista kyseisen raitiovaunuartikkelin suhteen, kannattaa itse kunkin lukea se huolellisesti ja ennen muuta rauhallisesti läpi. Ei siinä mitään "kamalaa" ole.

Ei huomautukseni koskenut tätä artikkelia johon en ole tutustunut vaan Wikiä yleensä. Ruotsalaiset ovat minusta huomattavasti pätevämäpiä kirjoittamaan raitioteistä kuin suomalaiset, joten en suhtaudu sikäläisiin kirjoituksiin ennakkoluuloisen epäilevästi.

Antero

vompatti · 23 Syyskuu 2007

Antero Alku sanoi:
Raitiotie voi olla erillisellä kaistalla, mutta se sallitaan myös autoille tarkoitetulla kaistalla. Tällöin on noudatettava sitä leveyttä, joka kaistalle on sallittu.

Eikös tällöin kaistalle sallittu leveys ole max{raitiovaunun leveys, ajoneuvon leveys} eli juuri tuo raitiovaunun leveys?

Joka tapauksessa 2,65 m on suurempi kuin 2,60 m. Täällä on foorumin perustamisesta lähtien jatkuvasti fantasioitu raitiovaunuista, jotka ovat leveämpiä kuin levein sallittu ajoneuvo. Mielestäni tätä fantasiointia ei saa kieltää muiltakaan, jos siihen on itse syyllistynyt.

Ilmeisesti paljon yli 2,60 m leveät raitiovaunut sopisivat vain erillisille joukkoliikennekaduille tai raitiovaunukaistoille, jotka olisivat fyysisesti muusta liikenteestä erotettuja. Tavallaan kyseessä olisi eristetty järjestelmä kaupungin rakennetussa ympäristössä. Ehkä tämä raitiovaunun suurin sallittu leveys olisi hyvä kirjata lakiin?

Ville O. Turunen · 23 Syyskuu 2007

Minusta meillä ei tarvittaisi mitään erityistä raitiotielakia, vaan raitioteitä voisi tosiaankin käsitellä yksityisratoina. Yksityisratoja taas puolestaan on sen verran vähän, että ne voitaisiin vallan mainiosti käsitellä yksityistapauksina. Eli ei mitään määräyksiä näille vaan sen sijaan vaatimus siitä, että radalla ylipäätään täytyy olla määriteltyinä vaatimukset kalustolle, telipainot, ulottuvuus, törmäyskestävyys yms ja myös liikennöintikäytänteet, eli opasteet, nopeusrajoitukset jne. Ratahallintokeskus sitten voisi katsastaa radan, eli tarkistaa nämä radanpitäjältä vaadittavat speksit.

Sitten voisi edelleen olla omat yleiset säännökset radalta siinä tilanteessa että se kulkee katualueella. Näiden säädösten lähtökohtana pitää luonnollisesti olla tienkäyttäjien näkökulma, elikkä autoilijan tulee voida ennakoida raitiovaunun käyttäytyminen yhteisillä osuuksilla. Elikkä se kuuluisa: raitiovaunu noudattaa tieliikennelakia soveltuvin osin.

Tämän jälkeen tarvitaankin vain laki kaluston katsastamisesta. Elikkä kalusto katsastetaan halutulle radalle, jolloin varmistetaan, että se täyttää radalla liikennöivälle kalustolle asetetut vaatimukset. Jos halutaan esimerkiksi duo-ratikoita, niin ne vain katsastetaan sekä raitiotielle että RHK:n verkolle.

Ja tosta yhteensopivuudesta vielä: minusta luontevinta olisi, että radanpitäjä itse saisi päättää, onko hänen ratansa yhteensopiva RHK:n verkon kanssa vai ei. Jos se ei ole, niin yleisellä junakalustolla ei saa liikennöidä kyseisellä radalla, vaan ainoastaan sille erikseen katsastetulla kalustolla. Jos rata taas on yhteensopiva, silloin sillä pitää noudattaa samoja sääntöjä ja asetuksia kuin RHK:n radalla.

Näin asian minun mielestä siis pitäisi olla. Miten se on, siitä en paljoa tiedä.

Vielä tuli mieleen, että autoliikenteessä yksityisrataa vastaava tilanne on kaiketi yleiseltä liikenteeltä suljettu alue, missä on kuitenkin autoliikennettä. Eli vaikkapa satamat, kaivokset ja tehtaat. Mitenkä on, tuskin tieliikennelaki suoranaisesti koskee liikennettä noissa tapauksissa, vaan vaikkapa sataman johdolla on oikeus antaa omia määräyksiään liikennöinnistä ja käytössä voi olla ylileveitä ajoneuvoja yms. Yhteistä tämän tilanteen ja vaikkapa raitiotieradan välillä on, että se on suljettu ja omistaja yksin saa päättää, kuka alueella saa ajaa ja millaisella kalustolla. Yleisiä teitä taas saa käyttää kuka tahansa oman harkintansa mukaan, kunhan kalusto on katsastettu ja ajokortti löytyy.

Antero Alku · 23 Syyskuu 2007

vompatti sanoi:
Joka tapauksessa 2,65 m on suurempi kuin 2,60 m. Täällä on foorumin perustamisesta lähtien jatkuvasti fantasioitu raitiovaunuista, jotka ovat leveämpiä kuin levein sallittu ajoneuvo. Mielestäni tätä fantasiointia ei saa kieltää muiltakaan, jos siihen on itse syyllistynyt.

Minusta ei ole fantasiointia puhua siitä, mikä on useissa EU-maissa vallitseva käytäntö, myös lainsäädännön suhteen. EU pyrkii voimallisesti harmonisoimaan eli yhtenäistämään alueensa raideliikennettä, joten kun 2,65 m on kadulla kulkevien raitiovaunujen leveys, se tulee olemaan suurin raitiovaunujen leveys täälläkin, jos se johonkin säädökseen kirjataan.

Sille, että raitiovaunun sallitaan olla 5 cm leveämpi kuin kumipyöräajonevuot, on minusta hyvin pätevä ja yksinkertainen tekninen selitys. Kiskoilla kulkeva laite pysyy sivusuunnassa paikallaan huomattavasti paremmin kuin kumipyörin kulkeva. Kaistan leveys määräytyy sen mukaan, miten leveä kaistan on oltava, että levein sallittu ajoneuvo pysyy sillä kaistallaan. Käytännössä nykyään pelivara kumipyöräajoneuvoille on 90 cm. Raitiovaunun sivusuuntainen toleranssi suoralla radalla jäänee kaikkinainen heiluminen mukaan lukien arvioni mukaan 15 senttiin. Joten jos pelivaraa on ratikalle 85 cm ja bussille tai kuorma-autolle 90 cm, niin eipä ole isoa haittaa raitiovaunun 2,65 leveydestä.

Aiemmin mainitussa YTV:n teettämässä duoliikenneselviytksessä esitetty 3 m ratikan leveys jättäisi sekin vielä 0,5 m pelivaraa. Mutta EU tuskin harmonisoi näin leveitä raitiovaunuja kaduille.

Ville O. Turunen sanoi:
Ratahallintokeskus sitten voisi katsastaa radan, eli tarkistaa nämä radanpitäjältä vaadittavat speksit.

Eiköhän tämä valvovan viranomaisen toiminta sovellu kuitenkin rautatievirastolle. RHK:n tarkoitus on olla valtion rataverkkoa hallinnoiva virasto, jonka toiminta on Rautatieviraston valvonnassa. Yksityinen rautatien pitäjä on siis samassa asemassa kuin RHK, sillä vain on eri omistaja.

Ville O. Turunen sanoi:
Vielä tuli mieleen, että autoliikenteessä yksityisrataa vastaava tilanne on kaiketi yleiseltä liikenteeltä suljettu alue, missä on kuitenkin autoliikennettä. Eli vaikkapa satamat, kaivokset ja tehtaat. Mitenkä on, tuskin tieliikennelaki suoranaisesti koskee liikennettä noissa tapauksissa, vaan vaikkapa sataman johdolla on oikeus antaa omia määräyksiään liikennöinnistä ja käytössä voi olla ylileveitä ajoneuvoja yms.

Näinhän tilanne on. Tehdas- ja satama-alueilla on käytössä mm. yleisessä tieliikenteessä sallittuja suurempia ja raskaampia ajoneuvoja. Esim. lentokenttien terminaalien ja lentokoneiden välillä liikennöivät bussit ovat liian leveitä tieliikenteeseen.

Antero

vompatti · 24 Syyskuu 2007

Antero Alku sanoi:
Minusta ei ole fantasiointia puhua siitä, mikä on useissa EU-maissa vallitseva käytäntö

Tuossa olet aivan oikeassa. Suomessa kuitenkaan ei ole 2,65 metriä leveitä raitiovaunuja, ja niistä tai leveämmistä haaveileminen Suomeen on eräänlaista fantasiointia (siitäkin huolimatta, että nämä fantasiat voivat joskus muuttua todeksi).

Tarkennan vielä, mitä yritin tarkoittaa edellisellä viestilläni: Täällä on perusteltu 2,65 metriä leveitä raitiovaunuja sillä, että suurempia ei sallita (selvästi on haluttu saada suurimmat mahdolliset raitiovaunut). Nyt kun olisi mahdollisuus suunnitella raitiotiereittejä niin suurin vaunuin kuin vain halutaan, tyydytäänkin tavanomaisiin 2,65-metrisiin vaunuihin. Mitään teknistä tai juridista estettä leveämmille raitiovaunuille ei ole esitetty. Ainoa esitetty este on taloudellinen: raitiovaunun leventäminen Suomen oloja varten lisää vaunun hintaa.

Haluaisin tietää, onko jotakin haittaa siitä, että samalla kaistalla kulkee hyvin leveitä (esim. 3 m) liikennevälineitä ja normaalilevyisiä ajoneuvoja (bussi 2,55 m, henkilöauto alle 2,5 m).

Antero Alku sanoi:
Raitiovaunun sivusuuntainen toleranssi suoralla radalla jäänee kaikkinainen heiluminen mukaan lukien arvioni mukaan 15 senttiin. Joten jos pelivaraa on ratikalle 85 cm ja bussille tai kuorma-autolle 90 cm, niin eipä ole isoa haittaa raitiovaunun 2,65 leveydestä.

Mielestäni on outoa, että diplomi-insinööri laskee pelivaraksi 15 cm, mutta valitseekin 85 cm. Aika iso turvallisuuskerroin! Salemin (Oregon, USA) raitiotiesuunnitelmassa pelivaraa on laskettu peräti 2,54 cm - mutkissa tietysti enemmän. Teen tästä sen johtopäätöksen, että kaistat ovat riittävän leveitä vaikka kolme metriä leveille vaunuille.

Olisi mielenkiintoista nähdä direktiivi euroopanlaajuisesta yhteensopivasta raitiotieverkostosta!

Antero Alku · 24 Syyskuu 2007

vompatti sanoi:
Mitään teknistä tai juridista estettä leveämmille raitiovaunuille ei ole esitetty. Ainoa esitetty este on taloudellinen: raitiovaunun leventäminen Suomen oloja varten lisää vaunun hintaa.

Juridiikan kannalta pidän esteenä EU:ssa vallitsevaa lainsäädäntöä. Ei ole kovin viisasta säätää kansallisia lakeja, jotka poikkeavat ratkaisevasti yleisestä EU-linjasta. Esimerkki tästä on kuorma-autojen kuormatilan leveys. Täällä ei uskottu, että 5 cm kapeampi pykälä tulee voimaan ja tehtiin vaan leveätä kalustoa. Sitten tuli itku, kun siirtymäaikana valmistettu tuore kalusto kävikin laittomaksi.

vompatti sanoi:
Haluaisin tietää, onko jotakin haittaa siitä, että samalla kaistalla kulkee hyvin leveitä (esim. 3 m) liikennevälineitä ja normaalilevyisiä ajoneuvoja (bussi 2,55 m, henkilöauto alle 2,5 m).

Menee mun erikoistumisalueeni ulkopuolelle. Mutta autoliikenteestä on tiedossa, että sivusuuntaisella etäisyydellä kohtaavien tai samaan suuntaan kulkevien ajoneuvojen kanssa on vaikutusta liikennekäyttäytymiseen. Voisin tietenkin sanoa, että eihän minua joukkoliikenteen kannattajana kiusaa, jos autoilijat pelkäävät leveätä ratikkaa ja ajavat sitten hiljempaa kuin muuten. Mutta yleisesti on viisasta pyrkiä yhdenmukaistamaan ympäristö, jossa ihminen toimii. Eli myös liikenneympäristö. Kaikki poikkeukset ovat riskitekijöitä.

vompatti sanoi:
Mielestäni on outoa, että diplomi-insinööri laskee pelivaraksi 15 cm, mutta valitseekin 85 cm. Aika iso turvallisuuskerroin!

Taisit tulkita vähän omalla tavallasi. Teknisen toleranssitarpeen toteaminen on yksi asia, Euroopan laajuisesti yhtenäinen liikenneympäristö on toinen.

Tarkoitin 15 cm toleranssilla sitä, että ratikat voivat olla turvallisesti 2,65 leveitä, vaikka kumipyöräajoneuvoille sallittu leveys olisi 5 cm kapeampi. Jos ratikan leveys + toleranssi on 2,8 m ja bussilla vaikka 2,55 + 0,25 (kallistelu) + 0,4 (poikkeama suorasta linjasta) = 3,2 m, ratikan tilantarve on edelleen kapeampi kuin bussilla.

vompatti sanoi:
Olisi mielenkiintoista nähdä direktiivi euroopanlaajuisesta yhteensopivasta raitiotieverkostosta!

En tiedä, onko sellaista. Mutta Saksan Stadtbahn-määrittely oli jo 1970-luvulla tehty vastaavaan tarkoitukseen.

Antero

Compact · 24 Syyskuu 2007

Munkkiniemen, Haagan ja Kulosaaren raitiotiet myös rautateitä!

Aiemmin oli puhetta Tukholman kaupungin ja Lidingön kunnan välillä liikennöivästä raitiotiestä eli rautatiestä.

Tuon rakennusajan (1910-luvun alkupuoli) Ruotsin ja Suomen lainsäädäntö on kenties ollut melko samansuuntaista.

Yksityisen Helsingin Raitiotie ja Omnibusosakeyhtiön kaupungin rajan sisällä tapahtunut raideliikenne tarvitsi vain kaupunkiviranomaisen (maistraatin yms.) myöntämän toimiluvan ja muut tarvittavat sopimukset. Kuten Turun ja Viipurinkin raitiotiet sekä Lauttasaaren hevosraitiotie.

Kunnallisen rajan ylittävän "yleistä keskusliikettä" harjoittavan radan, oli se joko höyryveturivetoista tai sähköraitiovaunuilla tapahtuvaa, tuli hankkia toimilupa valtiolta (senaatilta). Kaikki toimiluvilla toimineet yksityiset radat olivat siis oletusarvoltaan rautateitä, joita valvottiin rautatiehallituksessa ns. yksityisten ratojen tarkastajan toimesta. Ratojen ei tarvinnut toimia missään yhteydessä Valtionrautateiden kanssa, eikä raideleveydelläkään ollut väliä. Kapeimmat yleisen liikenteen radat olivat 600 millisiä.

Suomen kolme 1000 mm:n raitiotietä, joilla oli takanaan Keisarillisen Senaatin myöntämä rautatieliikenteen toimilupa, olivat M.G.Stenius Aktiebolagin Hagan ja Munkkiniemen raitiotiet Helsingin Töölöstä Helsingin pitäjän Hoplaksiin ja Munkkiniemeen sekä Brändö Spårvägsaktiebolagin Kulosaaren raitiotie Helsingin Söörnäsistä Brändön kartanon maille. Kulosaaren yhtiön myönnytys vahvistettiin vasta 1916 (liikennehän oli alkanut jo aiemmin), sillä silloin tuli rakennushankkeeseen mukaan silta Helsinkiin ja mahdollinen radan jatko Herttoniemeen jne. Tuota ennenhän Kulosaaren rata ei "oikeasti" ylittänyt kunnan rajaa, kun se osuus seilattiin raitiovaunulautalla ja todennäköisesti lauttareitillä oli puolestaan oma säädelty purjehduslupa.
[Tässä on ero Lindingön kanssa. Toisaalta voi olla niinkin, että Lidingön linjoista on tehty rautateitä vasta sikäläisen sillan valmistumisen yhteydessä, kuten Kulosaaressa meillä. Asiaa en tähän hätään ehtinyt tarkistaa Lidingön raitioteiden historiikista.]

Kun nuo mainitut kaksi valtion toimiluvilla toiminutta raitiotietä myytiin HRO:lle, toimiluvat tietysti siirtyivät mukana. Aikanaan toimiluvat päättyivät ja kaupunki laajeni näillekin suunnille, jolloin radat olivat kaupungin "sisäinen" asia.

Mainittakoon vielä että rautatiehallitus lopetti 1920-luvun alkupuolella näiden ratojen "tarkastuksen" - kenties sen takia, että koska ne olivat integroituja Helsingin raitioteihin, ratojen toiminnan tilastointia ja kunnossapitoa valvoivat paremmin Helsingin viranomaiset.

Tällä kirjoituksellani tahdon osoittaa, että jos nuo yksityiset pikkuyhtiöt olisivat jatkaneet toimintaansa meidän päiviimme saakka, olisivat ne statukseltaan varmasti rautateitä kuten Lidingön raitiotiekin yhä on.

Compact · 25 Syyskuu 2007

Vs: Nopeus liikennevaloin ohjatulla kadulla

R.Silfverberg sanoi:
Sillä taas on merkitystä, miten toisten viesteihin vastatan.

Rainer:

Pyydän näin julkisesti anteeksi aiheuttamani häiriön.

Toivon vilpittömästi, että edelleenkin osallistut jlf-keskusteluun, sillä kirjoituksissasi on foorumikeskustelun käynnissäpitoa varten hyviä ideoita ja tekstisi on sujuvaa.

[Itse olen tänne nyt jälleen jotain raapustellut, mutta Sinä et nyt aivan juuri.]

Rattivaunu · 25 Syyskuu 2007

Vs: Raideliikenteeseen liittyvä lainsäädäntö

Compact sanoi:
Aiemmin oli puhetta Tukholman kaupungin ja Lidingön kunnan välillä liikennöivästä raitiotiestä eli rautatiestä.

Mainittakoon tässä yhteydessä, että viime perjantaina 100 vuotta täyttänyt Långedragin rata Göteborgissa oli nuoruutensa vuosina virallisesti rautatie. Rataa jatkettiin vielä saman syksyn aikana väliaikaiselta Hinsholmenin päättäriltä itse Långedragiin ja seuraavana vuonna Saltholmeniin. Långedragin radan "junilla" eli raitiovaunuilla sai ajaa kaupungin päässä vain Järntorgtille saakka. Vaunut olivat hieman kookkaampia kuin GS:n keskustalinjojen normikalusto.

Nykyään Saltholmeniin mennään linjalla 11, kesäisin sinne menee osan aikaa myös linjan 9 vaunut. Muutoin ysi kääntyy Kungstenissa, joka sijaitsee samalla haaralla pian Majornan jälkeen.