Raideliikenteen määrittelyiden perustasta
Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo raitioteistä mm. seuraavaa:...
Lainaus antaa minulle kuvan siitä, että raiteen määrittely ja siten se, mitkä lait ja säännökset sitä koskevat, perustuisi siihen, miksi nimitetään sitä kalustoa, joka raiteella kulkee. Toisin sanoen logiikka on niin, että raitiovaunut voivat ajaa vain raitiotiellä, metrojunat vain metroradalla ja muut junat vain rautatiellä.
Tämä ajattelu on minusta virheellinen, eikä käytännössä pidäkään paikkaansa. Tarkkaan ottaen tämä ajattelu ei ole pitänyt paikkaansa koskaan. Lontoon ja New Yorkin metroja ajettiin alun perin höyryveturivetoisin junin ennen kuin siirryttiin yksinomaan sähkömoottorivaunuliikenteeseen. Euroopan monien kaupunkien raitioteillä on ollut tavarajunia ja joillain myös veturivetoisia matkustajajunia. Raitiovaunut, eli katuliikenteessä enimmäkseen liikkuvat sähkömoottorivaunut ovat ajaneet useissa paikoin rautateille jo ennen Karlsruhen kuuluisaa duoliikennettä, jossa erikoisuus oli oikeastaan vain se, että sähkömoottorivaunu kykeni käyttämään kahta ajojohdon jännitettä. Yhtenä esimerkkinä tästä vaikka Kölnin ja Bonnin välinen rautatieyhtiö.
Raiteen status tuleekin ymmärtää toisin päin: Raidetta koskevat säännöt määräytyvät raiteen sijainnin, rakenteen ja ympäristöolosuhteiden mukaan. Kullakin raiteella kulkevan kaluston on sopeuduttava raiteen asettamiin vaatimuksiin. Ja kun kalusto niihin sopeutuu, se saa siinä kulkea nimestä riippumatta.
Tämä ajattelu on omaksuttu Keski-Euroopan duoraitiohankkeissa. (Niitä on ryhdytty nimittämään nimenomaan tram-johdannaisin nimin puuttumatta nyt nimityksen syihin.) Tämä sinänsä yksinkertainen asia näyttää kuitenkin olevan tavattoman tärkeä joukkoliikenteen kehittämiselle. Sillä kun tämä asia ymmärretään yleisesti, päästään meillä edelleen vallitsevista virheellisistä käsityksistä, joiden mukaan raitiovaunu on aina hidas tai metron on aina pakko kulkea kalliilla täysin eristetyllä ja eritasoisella radalla. Kun näistä päästään, päästään meilläkin kehittämään raidejoukkoliikennettä.
Antero
PS: Minkälainen lähteistys tällä viitatulla Wikipedian artikkelilla oli? Wiki on kätevä mutta valitettavasti epäluotettava tietolähde, koska sinne voi kuka vain kirjoittaa mitä vain, eivätkä asioista paremmin tietävät välttämättä viitsi korjata virheitä. Hiljan huomasin jonkunkielisessä Wikissä huomautuksen siitä, ettei artikkelia ollut lähteistetty ja maininnan, että lähteistämättömät artikkelit tullaan mahdollisesti jossain vaiheessa poistamaan.